Finanssiala: Hallitus vetää maton alta yli 400 000 suomalaiselta

Petteri Orpon hallitus aikoo poistaa eläkevakuutusmaksujen verovähennyksen. Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja esityksestä, jossa ehdotetaan vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuen poistamista vuoden 2027 alusta. Ehdotus perustuu hallituksen kevään 2024 kehysriihessä tekemään päätökseen.

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan muutoksia vapaaehtoisten eläkesäästöjen verotukseen.

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksuja koskeva vähennysoikeus poistetaan. Samoin työntekijän maksamien kollektiivisen lisäeläketurvan maksujen vähennysoikeus poistetaan.

Poikkeuksena ehdotetaan kuitenkin, että alle 5 000 euron suuruiset eläkesäästöt voisi nostaa kertasuorituksena lain voimaantulon jälkeen ilman, että suoritusta verotetaan korotettuna.

Verokannusteen poisto lopettaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen

Pankkien ja vakuutuslaitosten edunvalvoja Finanssiala ry (FA) vastustaa hallituksen esitystä jyrkästi.

”Hallitus uhkaa esityksellään vetää maton alta yli 400 000 suomalaiselta, joilla vielä on vapaaehtoinen eläkevakuutus tai PS-tili. Nykyisin säästämismuotojen maksuja voi vähentää verotuksessa enintään 5 000 euroa vuodessa. Ilman verokannustinta suomalaisilla ei ole syytä sitoa säästöjään eläkeikään saakka”, FA esittää lausunnossaan.

”Vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen ja muuhun varautumiseen tulisi kannustaa nykyistä enemmän eikä ajaa säästämismuotoa alas. Verokannusteen poisto lopettaisi vapaaehtoisen eläkesäästämisen”, toteaa FA:n johtava juristi Piritta Poikonen.

Valtaosa eläkesäästäjistä on tavallisia keskituloisia suomalaisia, jotka ottivat vakuutuksen toistakymmentä vuotta sitten varautuakseen eläkepäiviinsä.

Väestön ikääntyminen asettaa paineita julkiselle taloudelle eläkemenojen kasvun lisäksi myös hoivamenojen kasvun myötä. FA:n mukaan vapaaehtoinen eläkesäästäminen lieventää paineita lykkäämällä tuloja elinkaaren siihen vaiheeseen, kun hoivamenot kasvavat. Vapaaehtoinen eläkesäästäminen tukee myös kansankapitalismia.

Omaehtoisen eläketurvan tarve kasvaa, ei vähene

FA muistuttaa, että vielä hallitusohjelmassaan hallitus vakuutti olevansa sitoutunut kansankapitalismin edistämiseen ja lisäävänsä kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen. Hallitus toimii esityksellään paitsi omaa ohjelmaansa, myös itse tekemiään EU-päätöksiä vastaan.

”Suomi totesi huhtikuussa 2024 olevansa sitoutunut EU-tasolla kehittämään eläketuotteita ja pitkän aikavälin säästötuotteita. Samaisella huhtikuun viikolla hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttavaa vähennysoikeuden poistamista”, Poikonen kummastelee.

Tarve eläketurvan täydentämiselle ei ole ainakaan vähenemässä, pikemminkin päinvastoin.

”Omaehtoinen varautuminen eläkeikään on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Lakisääteinen työeläkejärjestelmämme suojaa hyvin köyhyydeltä, mutta se ei ole antelias. Suomalaisten työeläke on palkasta keskimäärin 50 prosenttia, mikä on EU-keskiarvon alapuolella. Luku todennäköisesti jatkaa laskuaan”, Poikonen huomauttaa.

Yhteiskunnalla ”erityinen velvoite” huolehtia pelisäännöistä

Myös Veronmaksajain Keskusliitto vastustaa hallituksen lakiluonnoksesta.

Järjestön mukaan vapaaehtoisessa eläkesäästämisessä varat sidotaan tiukoin ehdoin jopa vuosikymmeniksi, ja eläkesäästäminen edellyttää kansalaiselta erityistä pitkäjänteisyyttä ja sitoutuneisuutta. Tällöin kansalaisen on myös voitava luottaa säästämisen keskeisten pelisääntöjen pysyvyyteen koko säästämisaikana.

Veronmaksajien mukaan yhteiskunnalla on siksi aivan erityinen velvoite huolehtia omalta osaltaan säästämiseen liittyvistä ehdoista ja edellytyksistä. Verokohtelun kestävyys ja johdonmukaisuus on yksi tärkeä osa kansalaisen eläkesäästämiseen liittyviä perusteltuja odotuksia, joiden suojaamisesta on huolehdittava kaikessa lainsäädännössä.

”Esitetty eläkesäästöjen verokohtelun olennainen muuttaminen kesken kaiken ei ole reilu, saati hyväksyttävä”, toteaa liiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Mikäli eläkesäästöjen verovähennyskelpoisuus kaikesta huolimatta poistetaan, olisi vain kohtuullista samalla sallia säästäjälle kertyneiden säästövarojen aikaistettu nostaminen ilman sanktioluonteista ylimääräistä veronkorotusta.

Keinotekoinen 5000 euron raja

Esitysluonnoksessa ehdotetaankin mahdollisuutta nostaa pienet korkeintaan 5000 euron suuruiset säästövarat ennenaikaisesti ilman, että suoritusta verotettaisiin korotettuna. Tällaista tiukkaa rajaa aikaistetulle säästövarojen nostolle ei voi pitää oikeutettuna.

”Esitetty 5000 euron raja on keinotekoinen. Rajaa olisi joka tapauksessa syytä nostaa selvästi, ja siitä voitaisiin tässä yhteydessä perustellusti jopa luopua kokonaan”, katsoo Lehtinen.

Vapaaehtoinen eläkesäästäminen perustuu asiakkaan ja palveluntarjoajan sopimukseen, jonka muuttaminen tai purkaminen edellyttää luonnollisesti myös sopimista. Eläkesäästöjen nostoihin liittyvästä veronkorotuksesta luopuminen mahdollistaisi kansalaiselle sopimisen säästövarojen uudelleenkohdentamisesta ilman normaalin verotuksen päälle tulevan korotussanktion aiheuttamaa ylimääräistä kynnystä.

Eläkesäästöjen aikaistettu nostaminen aikaistaa myös yhteiskunnalle nostojen myötä kertyvät verotuotot. Luonnoksessa arvioidaan, että jo esitetyn 5000 euron rajan puitteissakin tapahtuva varojen nostaminen lisäisi ansio- ja pääomatuloverojen tuottoa 20 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli eläkesäästöjen nostamiselle asetettua keinotekoista rajaa korotettaisiin tai rajasta luovuttaisiin kokonaan, myös yhteiskunnan ennenaikaisesti saamien verotuottojen määrä kasvaisi vielä merkittävästi esitysluonnoksessa arvioitua suuremmaksi.

”Hallitus on perustellut esitystään lisäverotuottojen hakemisella. Korotussanktion poistaminen lisäisi lähivuosina selvästi verotuottoja”, huomauttaa Lehtinen.