Kiinteistöliitto on päivittänyt syksyllä julkaistua, taloyhtiöille tarkoitettua talousarvio-ohjeistustaan. Sen mukaan taloyhtiöiden hoitokulut jatkavat tuntuvaa kasvuaan myös tänä vuonna. Kulujen kehityksessä on kuitenkin merkittäviä paikkakuntakohtaisia eroja.
Kiinteistöliitto arvioi, että kaukolämmitteisten kerrostalojen keskimääräiset hoitokulut kasvavat tänä vuonna suurissa kaupungeissa kahdesta neljään prosenttia. Monissa kunnissa kulut kasvavat reilusti enemmän.
”Helsingissä ja Espoossa kulujen kasvu on tänä vuonna maltillisempaa verrattuna muihin isoihin kaupunkeihin. Helsingissä kaukolämpö halpenee usean vuoden nousun jälkeen, ja tämä heijastuu hoitokulujen kehitykseen”, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Toisaalta Vihdissä, Järvenpäässä, Tuusulassa, Raumalla sekä Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Tampereella on taloyhtiöiden lämmityslaskuun tiedossa reippaita korotuksia.
Vesimaksujen isot nostot jatkuvat kuluvana vuonna. Esimerkiksi Tampereella vesikustannus nousee taloyhtiöillä jopa 14 prosenttia. Pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa HSY:n korotukset tietävät taloyhtiöille noin 10 prosentin kustannuslisää.
Vuodelle 2025 ei ole tulossa valtion budjetissa yleistä kiinteistöveron tasojen muutosta. Muutoksia voi tulla sen sijaan kuntien kiinteistöveroprosenttien muutosten kautta.
”Taloyhtiön talousarviota laatiessa on tärkeää tarkastaa oman kunnan mahdolliset muutokset veroprosenteissa. Keväällä kiinteistöveropäätöksen saapuessa on syytä katsoa huolellisesti läpi kiinteistöverotietojen paikkansapitävyys”, Järvinen muistuttaa.
Jätemaksut nousivat tälle vuodelle edelleen, mutta nousu oli aavistuksen maltillisempaa kuin kahtena edellisenä vuonna.
Jos taloyhtiö sijaitsee vuokratontilla, jonka vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin, tontin vuokraan on varattava tarkistuskuukaudesta riippuen yhdestä kolmeen prosenttia lisää.
”Taloyhtiöiden kulut vaihtelevat enemmän kuin kuntakohtaiset kustannusarviot, koska kulurakenteet vaihtelevat erittäin paljon. Budjettia kiinnitettäessä on selvitettävä paikkakuntakohtaisten päätösten ja hinnoittelujen lisäksi yhtiön omien sopimustaksojen muutokset sekä näiden kokonaisvaikutukset”, Järvinen ohjeistaa.
Ei niin synkkää, ettei jotain hyvääkin.
Vaikka asunnonomistajien maksut nousevat taloyhtiöiden hoitokuluina, ovat lainanhoitokulut laskussa. Uusien kotitalous- ja yrityslainojen keskikorko on nimittäin laskenut nopeasti, ja lainakantojen keskikorot ovat alkaneet laskea.
Suomen Pankin mukaan uusien kotitalouslainojen keskikorko laski marraskuussa 2024 alle 4,0 prosenttiin yli kahden vuoden tauon jälkeen. Vuosi sitten marraskuussa keskikorko oli vielä yli 5,4 prosenttia.
Myös uusien asuntoyhteisölainojen keskikorko on laskenut nopeasti. Marraskuussa 2024 uusien lainojen keskikorko oli yli 3,7 prosenttia, kun vuosi sitten marraskuussa keskikorko oli vielä yli 5,2 prosenttia. Asuntoyhteisölainakannasta hieman yli puolet oli kotitalouksien maksettavina olevia taloyhtiölainoja.
Taloyhtiön maksuvalmiuden ja reagointikyvyn varmistamiseksi taloyhtiöllä tulisi jatkuvasti olla vähintään noin 3 – 4 kuukauden vastikkeita vastaavat varat kassassaan.
”Nykyisessä tilanteessa onkin erittäin tärkeää, että yhtiöllä on mahdollisuus reagoida nopeasti mahdollisiin lisärahoitustarpeisiin. Taloyhtiöissä on hyvä keskustella ja sopia mahdollisuudesta antaa hallitukselle valtuudet tarvittaessa kerätä esimerkiksi kaksi ylimääräistä vastiketta ilman uuden yhtiökokouksen järjestämistä”, Juho Järvinen neuvoo.
