UPM-Kymmene keittää eukalyptussellua kahdella uudella tehtaallaan Uruguayssa. Tehtaiden tuotantokapasiteetti tekee yhteensä lähes 3,5 miljoonaa tonnia.
”Sijoittajat spekuloivat nyt, milloin eukalyptussellun hinnat kohoavat Kiinassa nykyiseltä 550-600 dollarista tasolle, jossa UPM-Kymmene yltää ennätysvuoden 2022 tulostasolle”, omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo arvioi.
Eukalyptussellun markkinahinta on puolittunut Kiinassa vuoden 2022 ennätystasolta.
Angervuon arvion mukaan UPM:n myyntituotot uhkaavat Kiinan sellun nykyisellä hintatasolla jäädä vuodessa noin 1,0-1,5 miljardia pienemmäksi verrattuna ennätystasoon. Toinen riski tulee sellun tuotantokapasiteetista, jota lisäävät investoinneillaan myös UPM:n kovimmat kilpailijat, kuten brasilialaiset metsäyhtiöt.
”Sellun tuotantoon tulee seuraavien vuosien aikana noin viiden miljoonan tonnin lisäkapasiteetti eukalyptusselluun, mikä langettaa lisää riskiä sellun tuottajien kannattavuudelle”, Angervuo lisää.
Ei vielä pohjakosketusta
Sellun hintojen pohjakosketus ei ole toistaiseksi tullut vastaan Kiinassa, joka ostaa sekä pohjoismaista havupuusellua ja eniten Etelä-Amerikan lyhytkuituista eukalyptussellua. UPM antoi tulosvaroituksen 16. lokakuuta ja valtaosin sellun hintalaskun seurauksena. Yhtiö ei silloin nostanut esiin erikseen Kiina-riskiä.
Angervuo viittaa uusiin hintatilastoihin, joiden mukaan lyhytkuituisen sellun tonnihinta on Kiinassa romahtanut noin 865 dollarista noin 550 dollarin tasolle.
”Kiinassa lyhytkuituisen eukalyptussellun ja pohjoismaisen havupuusellun hinnat ovat pudonneet noin 50 prosenttia alle Euroopan hintatason, mitä voi pitää historiallisena erona”, Angervuo toteaa.
Havupuusellun hinta on Euroopassa keikkunut noin 1 500 dollarin tasolla tonnilta eli kutakuinkin huipputasolla.
Angervuo heittää ilmaan paradoksin, jonka mukaan eurooppalaisten kannattaisi nyt tuoda sellunsa Kiinasta, jonka pohjahinta kuittaa vielä rahtikustannuksetkin.
Lehtipuusellussa suuri ylitarjonta
Etenkin Etelä-Amerikan metsäyhtiöt ovat UPM:n ohella pitäneet yllä vauhdikasta menoa investoinneissaan uuteen tuotantokapasiteettiin lyhytkuituisen sellun keitossa, mikä tulee esiin yhtiöiden osavuosikatsauksissa.
”Uutta eukalyptussellun kapasiteettia tulee yhteensä lisää noin 1,6 miljoonaa tonnia vuonna 2025. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino toteutuu sellussa vasta aikaisintaan vuonna 2026”, Angervuo ennustaa.
Sellusta vallitsee nyt siis ylitarjonta, mikä koventanee hintasotaa eri yhtiöiden kesken Kiinassa. Euroopassa vallitsee kysynnän ja tarjonnan tasapaino, ainakin toistaiseksi. Uusia suuria sellutehtaita on noussut Metsä Fibren uusien laitosten myötä vain Suomeen.
Kiina ostaa eniten latinosellua
Etelä-Amerikan metsäyhtiöiden investoinnit ovat nostaneet tuotantokapasiteettia etenkin Brasiliassa ja Uruguayissa.
UPM:n kovimpiin kilpailijoihin lukeutuvat sellunkeitossa muun muassabrasilialaiset Klabin, Suzano ja Eldorado sekä chileläiset Arauco ja Parquain Paracel.
Yhtiöt nostivat kolmannen kvartaalin tulosjulkistuksesta esiin sellun menekin jyrkähkön laskun Kiinassa. ”Brassisellu” vastaa noin 18 miljoonalla tonnillaan lähes puolta Kiinan lyhytkuituisen sellun ostoista. Sellun tuottajien nettisuilta ei ole mahdollista täysin listaamaan yhtiöiden marssijärjestystä kapasiteetissa.
Angervuo jakaa investoinnit kahteen osaan eli pitkäkuituiseen havupuuselluun ja lyhytkuituiseen eli eukalyptusselluun
”Brasilialaiset yhtiöt rakensivat lyhytkuituisen selluun toissa vuonna vain noin 1,1 miljoonaa tonnia lisää kapasiteettia, mutta jo vuonna 2 023 eukalyptussellun uuden kapasiteetin nosto paisui jo lähes kahteen miljoonaan tonniin eli UPM-Kymmenen jättitehtaan valmistumisen jälkeen.”
”Takaiskuna voi sitten pitää lyhytkuituisen sellun hintojen pudotusta Kiinassa noin tuhannen dollarin ennätystasolta vuoden 2022 kesällä, Angervuo toteaa.
Roimasti lisää sellun tuotantoa
UPM investoi noin kolme miljardia euroa kapasiteetiltaan noin 2,1 miljoonan tonnin Uruguayn Paso de los Toroksen tehtaan tuotantoon. Etelä-Amerikan kilpailijat ovat samalla rakentaneet noin kahden miljoonan tonnin edestä lisää tuotantokapasiteettia lyhytkuituiseen selluun vuoden 2024 aikana.
Siten vuoden 2025 investoinnit tuovat lisää kapasiteettia noin 1,6 miljoonaan tonnin edestä Etelä-Amerikan metsäyhtiöille.
Riskiä ylitarjonnasta voi edelleen spekuloida kahdella uudella jättitehtaalla.
Araucon Chilen tehdas lähti käyntiin jo vuoden 2023 keväällä. Tehdas tuottaa arvioiden mukaan yhteensä 1,6 miljoonaa tonnia lyhytkuituista sellua jo vuonna 2024.
UPM-Kymmenen Paso de los Toros aloitti tuotantonsa keväällä 2023 ja saavuttanee vuonna 2024 noin 2,1 miljoonan tonnin tuotannon.
Uusista tehtaista voi Angervuon mukaan poimia Suzanon 1,6 miljoonan tonnin tehtaan Araucon jättitehtaan Brasiliassa.
Valmet myy puolestaan laitteet Araucon selluyhtiö Incencialle, joka käynnistää vuoden 2027 toisella vuosipuoliskolla kapasiteetiltaan 3,5 miljoonan tonnin tuotannon.
”Samaan aikaan aloittaa myös Parcellin Paraguain tehdas, joka valmistuu vuonna 2027 ja pystyy tuottamaan 1,8 miljoonaa tonnia lyhytkuituista sellua”, Angervuo lisää.
Kaikki investoinnit nostavat yhteenlaskettua kapasiteettia peräti 5,3 miljoonalla tonnilla vuoden 2027 aikana, toki osa tehtaista saavuttaa täyden tuotantoon vasta vuonna 2028.
UPM raskasta sarjaa sellussa
UPM Fibre (sellu, paperi ja sahat) ei julkista erikseen sellun tuotantolukuja ja liikevaihtoa eikä kannattavuutta, kuten useimmat yhtiön eteläisen Amerikan, kuten brasilialaiset kilpailijat.
UPM Fibre teki kolmannella kvartaalilla noin 943 miljoonan euron liikevaihdon ja 190 miljoonan liikevoiton. Käyttökate oli 28 prosenttia liikevaihdosta.
Osavuosikatsauksista voi päätellä, että yhtiö lukeutuu sellussa globaaliin ykkösketjuun.
UPM:n verrokiksi voi ottaa esimerkiksi Klabinin, jonka noin 320 000 tonnin sellutuotannosta kertyi noin 220 miljoonan euron liikevaihto kolmannella vuosikvartaalilla. Käyttökate nousi noin 40 prosentin tasolle, mitä voi tavanomaisena eteläisen Amerikan metsäyhtiöille.
Eldorado teki puolestaan 416 000 tonnin sellun tuotannolla noin 240 miljoonan euron liikevaihdon.
Sellujätti Suzano tuotti 2,6 miljoonaa tonnia ja saavutti noin 1,9 miljardin euron liikevaihdon sellussa.
Kiinalaisetkin ryntäävät sellun keittoon. Esimerkiksi yhtiöt nimeltään The Anhui Guozhen Group and Chemtex ovat luoneet yhteistyrityksen, joka investoi ensimmäisenä kiinalaisyhtiönä laajaan sellu- ja etanolitehtaaseen. Tuotantokapasiteetiksi tulee noin 50 000 tonnia.
Eri metsäalan lähteiden mukaan Kiina on nostanut oman sellun tuotantonsa noin 30 miljoonaan tonniin, mikä vastaa jopa noin viidennestä Kiinan sellun koko kulutuksesta.
Sijoittajat haparoivat
Sijoittajienkin liikkeitä voi kuvata ilmaisulla ”haparointia” Kiinan hintojen pudotuksen puristuksessa.
UPM-Kymmenen osakekurssi on halventunut yli 20 prosenttia ja esimerkiksi Klabin vahvistunut noin 14 prosenttia rullaavan 12 kuukauden aikana. Eldorado on noussut 13 prosenttia, mutta Suzanon osakekurssi on puolestaan painunut noin 11 prosenttia miinukselle
Investointien aalto selluun tulee ennusteista, joiden mukaan globaaleissa sellumarkkinoissa tulee jatkossa jakoon jopa 260-300 miljardia dollaria. Kiina ostaa nyt 40 prosenttia koko maailman yhteenlasketusta markkinasellun tuotannosta.
Noniin! ompa mukava, että pikkuhiljaa alkaa raaka-aineidenkin hinnat tulemaan normaalitasolle. Saadaan kuluttajahinnatkin inhimillisemmälle tasolle. Kyllä tässä onkin kuluttajaa kuritettu viimeiset 4-5 vuotta niin, että ei ole jäljellä enään kuin kynittyjä hahmoja.
Tuleekohan tuota markkinaa hämmentämään vielä lisää Trumpin hallinnon toimet, joilla amerikkalaiset pyrkivät vastaamaan kiinalaisten vuosia/vuosikymmeniä kestäneeseen valtiojohtoiseen protektionismiin?
UPM:llä on kuten ainakin sen kotimaisilla kilpailijoilla kyky tuottaa hyvin paljon muutakin kuin ”bulkkitavaraa” pitäisin järkevänä sitä, että ei kilpailtaisi bulkkitavaran tuotannossa sellaisten toimijoiden kanssa, joilla on mahdollisuus saada voimakasta tukea maansa hallinnolta/jonka kustannusrakenne on merkittävästi alle Suomen kustannustason.
Sellainen havainto vielä noista kuluttajahinnoista, että laskeneet kotimaisten tuottajien hinnat ovat myös pienentyneitä puun myyntituloja ja harvempia puiden kuljetuksia sekä hakkuita.
Metsäyhtiöiden liikevaihdosta ennen huomattava osa jäi kotimaahan ja kyseisten yhtiöiden energian tuotanto on kasvattanut kotimaisen energian tuotantoa ja sitä kautta hidastanut inflaatiota.
Eli investointien suuntautuminen ulkomaille vie sinne myös valtavan määrän tehtaan ulkopuolista työtä ja hyvinvointia.
Jos tämä suuntaus jatkuu, niin lienee aika ymmärrettävää että jossakin vaiheessa kyseisen toimialan yhteiskunnallinen merkitys joutuu tarkastelun alle.