Yhdysvalloissa S&P 500 -osakeindeksi on noussut vuodessa lähes 28 prosenttia. Monella arvostusmittarilla arvioituna osakkeet ovat nyt rapakon takana poikkeuksellisen kalliita. Moni saattaa ajatella, että tämä hetki ei ole yrityksille paras mahdollinen ajankohta omien osakkeiden ostoon.
Silti moni amerikkalaisyhtiö ostaa omia osakkeitaan miljardeilla dollareilla.
S&P 500 -indeksin yritykset käyttivät viime vuonna 790 miljardia dollaria omien osakkeidensa takaisinostoon, kun vastaava summa oli noin 170 miljardia dollaria vuonna 2000, kertoo uutistoimisto Bloomberg.
Jättipankki Goldman Sachs arvioi maaliskuussa, että tämän vuoden takaisinostot jäisivät hieman alle yhden biljoonan dollarin eli 1000 miljardin dollarin, mutta ylittäisivät tuon rajapyykin vuonna 2025.
S&P 500:n markkina-arvo on kuitenkin nyt huomattavasti korkeampi kuin vuonna 2000, ja suhteessa markkina-arvoon takaisinostot ovat vain hieman korkeammalla tasolla kuin tuolloin.
Kymmenen S&P 500 -yritystä käytti kukin yli 3,5 miljardia dollaria omien osakkeidensa ostamiseen vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä, kertovat juuri julkaistut tiedot S&P Dow Jones Indicesin tiedot. Näiden kymmenen yrityksen takaisinostojen arvo nousi huikeat 43 prosenttia vuoden takaisesta.
Ajaako mahdollinen verojen nousu yrityksiä omien osakkeiden ostoihin?
Yritykset saattavat pyrkiä ennakoimaan ensi vuonna mahdollisesti tapahtuvia korotuksia 1,0 prosentin osakeostoveroon, koska molemmat Yhdysvaltojen kongressin poliittiset puolueet haluavat lisätä valtion tuloja.
S&P Dow Jones Indicesin analyytikko Howard Silverblatt arvioi, että 2–2,5 prosentin verokanta voisi merkittävästi hillitä takaisinostojen määrää tulevaisuudessa.
Teknojätti Apple käytti 25,4 miljardia dollaria omien osakkeidensa ostamiseen vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä, mikä on 19,2 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin.
| Yhtiö | Q3/2024 omien osakkeiden takaisinostot (miljardia dollaria) | Takaisinostojen kasvu viime vuodesta (%) |
|---|---|---|
| Apple | 25,4 | 19,2 |
| Alphabet | 15,3 | -3,2 |
| Nvidia | 12,7 | 176 |
| Meta Platforms | 12,4 | 118 |
| JPMorgan Chase | 6,4 | 167 |
| Visa | 5,9 | 55 |
| Exxon Mobil | 5,5 | 25 |
| Chevron | 4,7 | 42 |
| Microsoft | 4,1 | -14.6 |
| Bank of America | 3,5 | 250 |
| Yhteensä | 95,9 | 43% |
Applen jälkeen suurin osakeostaja on Googlen emoyhtiö Alphabet, joka käytti 15,3 miljardia dollaria osakkeidensa ostamiseen kolmannella neljänneksellä. Tämä on noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Siruvalmistaja Nvidia, jonka osake on noussut huikeasti tekoälybuumin vuoksi, käyttää myös paljon rahaa omien osakkeidensa ostamiseen, vaikka sen osakekurssi on noussut 171 prosenttia tänä vuonna. Nvidia käytti 12,7 miljardia dollaria osakkeisiinsa kolmannella neljänneksellä, mikä on 176 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Yritysten omien osakkeiden ostot ovat sikäli yllättäviä, että osakkeet ovat Yhdysvalloissa jo hyvin korkealle hinnoiteltuja useilla arvostuskertoimilla mitattuna.
Miksi yritykset ostavat omia osakkeitaan?
Yritykset kuitenkin ostavat omia osakkeitaan useista syistä, jotka voivat hyödyttää sekä yhtiötä että sen osakkeenomistajia.
Ensinnäkin yhtiöille pääoman tehokas allokointi on tärkeää. Yritys saattaa olla elinkaarensa vaiheessa, jossa se tuottaa hyvää kassavirtaa, mutta potentiaalisia kasvuinvestointeja ei ole näköpiirissä. Tällöin omien osakkeiden osto voi olla järkevä tapa käyttää ylimääräistä kassaa. Lisäksi omien osakkeiden ostoa voidaan pitää investointina yrityksen omaan kassavirtaan, samaan tapaan kuin yritysostot tai muut investoinnit.
Applen tai Alphabetin kaltaiset teknojätit eivät kuitenkaan ole elinkaarensa iltaruskon vaiheessa vaan päinvastoin niillä on erinomaiset kasvunäkymät jatkossakin. Omien osakkeiden ostoille on siis muitakin syitä.
Omien osakkeiden ostaminen nähdään myös verotuksellisesti edullisena vaihtoehtona osingonmaksulle.
Kun yritys ostaa ja mitätöi omia osakkeitaan, osakkeiden määrä vähenee, mikä nostaa osakekohtaista tulosta. Jos yrityksen johto uskoo osakkeen olevan aliarvostettu markkinoilla, omien osakkeiden osto voi olla hyvä tapa lisätä nykyisten omistajien omistuksen arvoa. Erityisesti Yhdysvalloissa omien osakkeiden ostoja suositaan myös verotuksellisista syistä osingonjaon sijaan.
Myös yrityksen strategiset tavoitteet voivat ohjata päätöstä ostaa omia osakkeita. Yritys voi hankkia osakkeita henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä tai optio-ohjelmia varten. Omia osakkeita voidaan myös käyttää yritysostojen rahoittamiseen.
Lisäksi omien osakkeiden ostolla voidaan signaloida markkinoille vakaata taloudellista tilannetta. Tällä tavoin yritys pyrkii viestimään markkinoille, että sen taloudellinen tilanne on vakaa ja että se pystyy palauttamaan pääomia omistajille. Ostoilla voidaan myös osoittaa, että johto uskoo yhtiön tulevaisuuteen ja pitää osaketta houkuttelevana sijoituskohteena.
Omien osakkeiden ostoilla on varjopuolensa
Ilmaisia lounaita ei kuitenkaan ole.
Maailman tunnetuin sijoittaja Warren Buffett kannattaa omien osakkeiden ostoja, mutta ei millä hinnalla tahansa. Buffett totesi vuonna 2000, että omien osakkeiden ostaminen kannattaa, jos kaksi tekijää täyttyvät.
Ensinnäkin yrityksellä tulee olla riittävästi ylimääräisiä varoja ostoja varten. Käytännössä se tarkoittaa, että yhtiön kannattaa pitää käteistä tai muita likvidejä varoja puskurina seuraavien kuukausien menoja varten. Jos varoja on kuitenkin merkittävästi enemmän, kannattaa yhtiön miettiä osingonjakoa, omien osakkeiden ostoja tai investointeja.
Toinen tärkeä tekijä on Buffettin näkemyksen mukaan yhtiön osakkeen hinta suhteessa osakkeen käypään arvoon. Omia osakkeita kannattaa ostaa, jos osakekurssi on edullisempi pörssissä verrattuna konservatiivisen arvion mukaan laskettuun käypään arvoon.
Omien osakkeiden osto vähentää yhtiön kassavaroja ja nettovarallisuutta. Siksi yritysjohdon on harkittava tarkkaan, onko omien osakkeiden osto paras tapa allokoida yhtiön pääomia verrattuna muihin vaihtoehtoihin, kuten investointeihin tai osingonjakoon.
Aina omien osakkeiden ostot eivät onnistu. Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin, jos yritys ajoittaa ostot väärälle hetkelle. Liian kalliilla ostetut osakkeet nakertavat omistaja-arvoa, eivät lisää sitä.
Suomessa kenties tunnetuin esimerkki epäonnistuneesta omien osakkeiden osto-ohjelmasta on Nokian tapaus 2000-luvun alussa. Nokia osti omia osakkeitaan kuuden vuoden aikana lähes 20 miljardilla eurolla. Muutamaa vuotta myöhemmin tällä summalla olisi voinut ostaa lähes kolme Nokiaa.
Jälkikäteen arvioituna nämä varat olisi ollut kannattavampaa jakaa osinkoina sijoittajille sen sijaan, että ne käytettiin omien osakkeiden ostoon.
Nokian tapaus osoittaa, että omien osakkeiden ostojen ajoittaminen ei ole helppoa pitkällä aikavälillä, ja yrityksen johdon arvio osakkeen aliarvostuksesta voi osoittautua virheelliseksi.
