Yhdysvaltain ilmavoimat noudattaa taistelutilanteissa OODA-silmukaksi kutsuttua protokollaa: havainnointi (Observe), tilanteenarviointi (Orient), päätös (Decide) ja toiminta (Act). Kokemusten mukaan ilmataistelut voittaa todennäköisimmin lentäjä, joka pystyy käymään silmukan läpi nopeimmin.
Sama pätee myös liiketoiminnassa: teknologiaa ymmärtävät johtajat saavat usein etulyöntiaseman, kun panokset ovat korkeat. Näiden johtajien ei tarvitse koodata ja testata ohjelmistoja tai konfiguroida datakeskuksia itse, mutta heidän täytyy ymmärtää syvällisesti niihin liittyviä teknologioita ja eri ulottuvuuksia.
Kasvuun sijoittavana varainhoitajana tavoitteemme on omistaa teknojohtajien johtamia yrityksiä.
Zuckerbergin vakaumus
Mark Zuckerberg on toistuvasti osoittanut kykynsä muuntaa uusia teknologioita käytännön tuotteiksi nopeasti.
Muistamme hänen ylisuuret NVIDIAn huippuluokan H100 AI -sirujen ostot vuonna 2022.
Määrätietoinen investointi infrastruktuuriin oli tuolloin varsin epätyypillinen, mutta se kannatti. Kun OpenAI julkisti ChatGPT-chattibottinsa, muut ryntäsivät ostamaan H100-siruja, mikä aiheutti hintapiikin. Meta pystyi kuitenkin kehittämään suuren Llama-kielimallin ja sen tarjoamat palvelut nopeammin ja halvemmalla.
Meta pystyy hyödyntämään Llamaa monin tavoin. Erittäin lupaavaa on Llaman käyttö yritysten chattiboteissa.
Mielenkiintoista on, että Meta teki Llamasta avoimen lähdekoodin tekoälymallin. Se poikkeaa jyrkästi OpenAI:n, Googlen ja muiden toimijoiden mallista, sillä ne pitävät koodinsa visusti omanaan ja veloittavat maksun malliensa käytöstä.
Zuckerbergin ideana on, että antamalla muille mahdollisuuden käyttää Llamaa ilmaiseksi omissa laitteistoissaan, laajentunut kehitysyhteisö auttaa löytämään tapoja vähentää sen käyttökustannuksia. Tämä saattaa olla Metalle koodia arvokkaampaa pitkällä aikavälillä. Lisäksi Zuckerberg horjuttaa samalla kilpailijoidensa liiketoimintamalleja.
Shopify ja arkkitehtuurin perusteet
Shopify on toinen esimerkkiyritys, joka hyötyy teknologiaa ymmärtävästä johdosta.
Toimitusjohtaja Tobi Lütke opetteli BASIC-ohjelmoinnin 1990-luvulla, ja hän saa edelleen innoitusta ohjelmointikielien oppimisesta. Hän mainitsee kielistä Nixin ja sen toistettavuuden painottamisen. Se vaikutti suoraan Shopifyn henkilöresurssien muutokseen, mikä ansiosta yhtiö pystyi kohdentamaan työntekijöitä hankkeisiin aiempaa johdonmukaisemmin ja tehokkaammin.
Lütke on myös soveltanut insinöörimäistä tapaansa ajatella Shopifyn ydintarjoomaan eli ohjelmistoon, joka auttaa kauppiaita myymään tuotteitaan verkossa.
Shopify lanseerasi Shopify Plusin ja äskettäin Shopify Functionsin. Shopify pystyi tähän vain siksi, että Lütke päätti vuonna 2016 siirtää palvelunsa taustalla olevan arkkitehtuurin: monoliittinen, pitkälle yhteenliitetty mallista, jossa pienikin muutos järjestelmään voi aiheuttaa ongelmien ryöpyn, vaihdettiin komponenttipohjaiseen malliin. Näin jokaisella osalla on omat rajansa, ja niitä kehitetään ja ylläpidetään itsenäisesti.
Hänen keskeinen oivalluksensa oli, että järjestelmäarkkitehtuuri määrittelee toteutettavissa olevien liiketoimintastrategioiden joukon.
Roblox-chatit
Generatiivinen tekoäly muokkaa Robloxin mahdollisuuksia.
Yksi yrityksen perusvahvuuksista on ollut sen toimitusjohtaja David Baszuckin tiukka keskittyminen siihen, mikä on tärkeää Robloxin käyttäjille. Yritykselle on esimerkiksi halunnut tekijöiden pelien toimivan viiveettä, kun monet pelaajat ovat vuorovaikutuksessa samanaikaisesti keskenään. Se on ollut tärkeämpää kuin tarjota fotorealistista grafiikkaa tai enemmän videoruutuja per sekunti.
Robloxilla on samanlainen käytännöllinen lähestymistapa tekoälyyn. Esimerkiksi helmikuussa se alkoi käyttää suurta kielimallia, joka kääntää pelaajien keskusteluja automaattisesti reaaliajassa millä tahansa 16 tuetulla kielellä. Yhtiö on myös kehittänyt työkaluja, jotka ehdottavat koodia pelien kehittäjille ja auttavat heitä suunnittelemaan hahmoja ja virtuaalisia esineitä.
Nämä toimet parantavat pelinkehittäjien tarjoamia kokemuksia Robloxissa ja rohkaisevat pelaajia käyttämään alustalla enemmän aikaa ja rahaa. Yritys on kuitenkin välttänyt tehokkaimpien tekoälymallien käyttöä, koska jokaisen kyselyn käsittely olisi ollut liian kallista.
Sen sijaan Roblox on edistänyt edullisempia avoimen lähdekoodin vaihtoehtoja. Baszuckin käsityksen mukaan Robloxin kilpailuetu on sen oman data runsaudessa ja mallien soveltamisessa siihen.
Spotify ja tekoälytaiteilijat
Spotifyn perustaja Daniel Ek on neljäs esimerkki teknojohtajasta. Häntä kiehtoi ChatGPT heti alusta, ja hän on yksi ensimmäisistä OpenAI:n teknologian lisensoijista. Hän otti sen tehostamaan kuuntelijoita kappaleiden välillä viihdyttävää Spotifyn tekoäly-DJ:tä.
Generatiivinen tekoäly johtaa todennäköisesti uuden materiaalin räjähdysmäiseen kasvuun Spotifyissa. Se helpottaa olemassa olevien kappaleiden uudelleenmiksausta ja uusien luomista. On jopa mahdollista, että täysin keinotekoiset artistit voivat yleistyä.
Yksi Spotifyn haasteista on ollut sopia siitä, kuinka paljon levy-yhtiöt ja musiikintekijät ansaitsevat kustakin suoratoistosta. Miten tämä muuttuu tekoälyllä tuotettujen sisältöjen maailmassa? Miten palvelun algoritmit huomioivat eri tilaajien käsityksen sisällöstä? Kuinka Spotify estää tekoälyartisteja ottamaan palvelua valtaansa?
Näihin kysymyksiin ei ole vastauksia. Teknologiaa syvästi ymmärtävä ja ketterästi päätöksiä tekevä henkilö on kuitenkin korvaamaton nopeasti muuttuvassa ympäristössä navigoidessa.
Muutokset tulevat ilmi tulevien vuosien aikana. Olemme etulyöntiasemassa, koska olemme sijoittaneet laajasti älykkäiden ja nopeasti tilanteeseen mukautuvien johtajien yrityksiin. Voimme oppia heiltä paljon. Tekoälyn aikakaudella kumppanuus tällaisten yrittäjien kanssa on tärkeämpää kuin koskaan.
Tom Slater on Baillie Giffordin sijoitusjohtaja.
