”Helsingin pörssi kääntyi nousuun runsas vuosi sitten, mikä on jäänyt liikaa paitsioon pörssipiireiltä. Uutta pohjakosketusta ei ole nyt näkyvissä”, Angervuo lisää.
Niin sanotut pörssipiirit ovat vetäneet eri suuntiin sijoitustensa linjauksista etenkin Helsingin ja Amerikan välillä, mikä on sekoittanut entisestään muutaman tonnin ja kymppitonnin salkunpyörittäjän pasmoja.
Tunnettu sijoittaja Kyösti Kakkonen povaa jopa 50 prosentin kurssipiikkejä. Kakkonen käyttää Helsingin pörssistä ilmaisua ”alas hakattu”. Aaltoyliopiston professori Vesa Puttonenkin intoutui varoittamaan Amerikan pörssin riskeistä.
”Helsingin pörssi on saanut luuserin maineen ja suurelta osin ilman syytä. Amerikan pörssien ja Euroopan Stoxx-indeksien vertailu osoittaa Helsingin pörssin aivan kelvollisen pärjäämisen pidemmällä aikavälillä”, viittaa omaisuudenhoidosta tunnettu pörssikonkari Angervuo omaan pidemmän aikavälin selvitykseensä.
Ulkomaiset sijoittajatkin ovat pitäneet syksyn aikana omistuksensa kutakuinkin ennallaan suurista kotimaisista pörssiyhtiöistä.
Helsingin pörssin mollaaminen otti vauhtia etenkin yhden ankkurisijoittajan eli eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron kannanotoista Helsingin Sanomien haastattelussa, jotka viittasivat riskiin sijoitusten paosta muihin pörsseihin.
Helsingin pörssin vauhdinoton yhtenä ennustajana voi pitää etenkin suurten pörssiyhtiöiden yhteenlaskettua P/E-lukua, joka kertoo, kuinka monessa vuodessa yhtiö maksaa tuloksellaan takaisin pörssiarvonsa.
Kasvuennuste roimasti plussalla
Angervuon omat pitkät aikasarjat pörssiyhtiöiden ja pörssien luvuista luovat osaltaan nytkin pohjaa ennusteille, joiden mukaan Helsingin pörssiä voi pitää erittäin ”suhdannesyklisenä”.
”Analyytikoiden konsensusennusteen mukaan Helsingin pörssin yhtiöiden tuloskasvua kertyy noin 8,6 prosenttia ensi vuodelle. Pörssin yhteenlasketuksi P/E-luvuksi tulee silloin noin 15,8x, joka nousee vain hieman korkeammaksi verrattuna Euroopan Stoxx 600-indeksin 14x P/E-lukuun verrattuna”, Angervuo toteaa.
Euroopan Stoxx-indeksin alle kuuluu 600 suurinta yhtiötä.
Yhdysvaltain pörssi eli Wall Street on puolestaan loistanut teknoyhtiöidensä, kuten Nvidian kurssinousun ansiosta. S&P 500 sulkee sisäänsä Amerikan 500 suuren yhtiön pörssiarvot, josta it-tähdet eli ”mahtiseitsikko” vastaa noin viidennestä.
Ei häviä paljon Amerikan pörssille
Angervuo laskee, että 12 seuraavan kuukauden tulosennusteella S&P 500-indeksin P/E-luvuksi tulee noin 22x ja tuloskasvua on luvassa 12,6 prosenttia, mikä ylittää Helsingin pörssin.
”Helsingin pörssi pitää pintansa myös Wall Streetille ja voikin historian valossa spekuloida, että voittaako Helsinki osakekurssien nousussa ensi vuonna Amerikan pörssin.”
Historia voi siten toistaa itseään.
Helsingin pörssi päihitti Wall Streetin osakekurssien nousussa kesällä vuonna 2021. Pörssien nousuvauhdin mittauspäiväksi tuli silloin 24. elokuuta ja jakso alkoi vuoden 2 021 alusta. Helsingin pörssi kiri silloin 24 prosentin nousulla voittajaksi.
Ranskan CAC 40-indeksi 20,05 prosentilla sijoittuu toiseksi. Kolmas sija eli 19 prosentin nousu meni silloin New Yorkin S&P 500:lle.
Tulosennätys voi toteutua
Angervuo ennusti kesäkuun lopussa, että perusmetallin, metsän ja konepajojen yhteenlaskettu tulos rahoituserien jälkeen kohenee reilusti jo kuluvan vuoden aikana.
Tullin tilastojenkin mukaan vienti on vauhdittunut kuluvan vuoden syksyn aikana, ja samalla tuottajahinnatkin ovat kääntymässä yläviistoon, mikä katkaisee liikevaihdon parin vuoden laskun.
”On mahdollista, että yhteenlaskettu tulossumma ylittää vuosina 2025-2027 kaikkien aikojen vuoden 2022 pörssiyhtiöiden yhteenlasketun tulosennätyksen”, Angervuo totesi kesäkuun lopussa.
Angervuo nostaa samalla esille myös riskin, joka kietoutuu ennusteisiin.
”Talousennusteita voi pidemmältä ajalta kuvata harhaisiksi. Esimerkiksi Suomen BKT eli bruttokansantuote on polkenut paikallaan kuusi vuotta, mikä pudottanut pohjaa virallisten tahojen, kuten valtiovarainministeriön ennusteilta”, Angervuo jatkaa.
Nokia vie harhaan
Helsingin pörssin tuotot paisuivat etenkin Nokia-hurman aikana 1990-luvun lopulla. Pörssin kunkun eli Nokian markkina-arvo nousi noin 300 miljardin euron tasolle, mikä teki 70 prosenttia vuoden 2 000 huhtikuun lopun koko Helsingin pörssin arvosta.
”Missään läntisessä pörssissä ei liene näin suurta yhden yhtiön hallitsevuutta koko pörssin markkina-arvosta. Helsingin pörssin OMXH-yleisindeksistä tuli silloin Nokia-indeksi. Yleisindeksin (OMXH) kaikkien aikojen ennätys oli 2.5.2000, jolloin pisteluku oli 18 304”, Angervuo toteaa.
Indeksi päätyi 5. joulukuuta kuluvaa vuotta 9 742 pisteeseen.
Angervuon mukaan Nokian silloinen megaluokan painoarvo sekoittaa vielä eri pörssien pitkän aikavälin tuottovertailuja.
”Helsingin pörssin yleisindeksi on nyt vain noin puolet kaikkien aikojen huipusta, vaikka aikaa on kulunut 25 vuotta”.
Kourallinen suuria yhtiöitä
Helsingin pörssin yhtiöiden yhteenlaskettu markkina-arvo oli kuluvan vuoden marraskuun lopussa 247 miljardia euroa. Kymmenen suurimman pörssiyhtiön osuus teki yli 67 prosenttia marraskuun lopun yhteenlasketusta markkina-arvosta.
”Markkina-arvoltaan 25 Helsingin pörssin suurimman yhtiön osuus yhteenlasketusta markkina-arvosta kohosi 88,5 prosenttiin, eli suurten yhtiöiden osuus koko pörssin markkina-arvosta on erittäin keskittynyt verrattuna muihin länsimaisiin pörsseihin”, Angervuo kiteyttää lukujaan.
Helsingin pörssi on kokenut kovia kolmen viime vuoden aikana eli 2022, 2023 ja 2024.
Angervuo laskee, että OMXHCAP-indeksin vuosituotto on jäänyt 8,6 prosenttia miinukselle. Helsingin pörssin yli kolmen vuoden markkina-arvon laskuputkesta kertyy yli puolet Nesteestä, Fortumista, Stora Ensosta ja Nokiasta.
Helsingin pörssin portfolioindeksin, OMXHCAP-hintaindeksi on tuottanut noin 5,4 prosenttia vuosittain noin 38 vuoden aikana eli kuluvan vuoden marraskuun loppuun mennessä 5,4 prosenttia vuosittain.
”OMXHCAP-indeksille on kertynyt 13 miinusvuotta koko tarkastelujaksolla”, Angervuo lisää.
Stoxx heikompi Helsinkiä
Euroopan ”yleisindeksi” eli Stoxx 600-indeksi on tuottanut noin 38 vuoden aikana 4,9 prosenttia eli heikommin verrattua Helsingin pörssin OMXHCAP-indeksiin.
”Stoxx 600-hintaindeksille on kertynyt miinusvuosia yhteensä 13 eli yhtä paljon kuin Helsingin pörssin OMXHCAP-hintaindeksille” Angervuo toteaa selvityksestään.
S&P 500-indeksi on tuottanut noin 38 vuoden aikana 8,8 prosenttia vuosittain.
”S&P-indeksille on kertynyt yhdeksänä vuotena miinusmerkkinen tuotto. Helsingin pörssi on pitänyt pintansa pidemmällä aikavälillä. Ilman historiaa ja Nokiaa ei voi rakentaa kuvaa nykyhetkestä”, Angervuo muistuttaa sijoittajia ja pörssianalyytikoita.
Osa Yhdysvaltoihin sijoittaneista todennäköisesti hakee tasaista kasvua.
IT-jättien hurjan kasvun varjoon ovat jääneet mm. Luottokortti-yhtiöt ja jossakin määrin myös mm. McDonalds, Coca Cola, Johnson&Johnson etc.
Lisäksi sijoittajien Keski-iän noustessa halu/mahdollisuus odottaa suhdannekäännettä todennäköisesti vähenee.
Voi taustalla olla ihan sijoitusstrategia ”Pidä salkun valtaosa aina vahvoissa yhtiöissä” käytännön sovellus, jossa huomioidaan kansantalouden voima sekä ehkä halu suojautua valuuttariskeiltä.
Konecranes ei ole McDonaldsia huonompi sijoitus esim. Pidemmän ajan tuotolla mitattuna.
Syklisempänä yhtiönä se tarjoaa tuoton pitkällä aikavälillä eri tavalla.