Tämän suurusluokan kierrätysprojekteja ei ole aiemmin toteutettu Suomessa, kertoo maanrakennusyritys HVM Infra tiedotteessaan. Jäljellä olevat rakennukset kierrätetään 100-prosenttisesti.
Pohjois-Pohjanmaalla Pyhäjoen ydinvoimalatyömaan HVM Infra oy:n kierrätysprojekti kattaa kaikkiaan kymmeniätuhansia neliöitä asuntoja ja halleja. Kierrätettäviä rakennuksia on jäljellä kaikkiaan 34 kappaletta, joissa on teollisuustilaa yhteensä 60 000 kerrosneliömetriä.
Asuinrakennukset ovat moduulipohjaisia eli ne voidaan helposti purkaa, siirtää ja pystyttää uudelleen.
Tavoitteena on edistää alueen uutta käyttöä purkamalla tällä hetkellä tarpeettomia, alunperinkin väliaikaiseksi suunniteltuja rakennuksia. Alue on Fennovoiman omistuksessa ja HVM Infra vastaa purettavien kohteiden markkinoinnista, myynnistä ja kierrätyksestä.
”Olemme purkaneet Hanhikivellä noin 30 000 neliömetriä rakennuksia kesästä alkaen, jäljellä olevalle 60 000 neliömetrille yhtiö hakeekin uutta käyttöä”, kertoo HVM Infran purkutöistä vastaava projektipäällikkö Markku Nikupeteri.
Nikupeterin mukaan yhtiöllä on jo tiedossa ostajia, mutta yhtiö etsii käyttämättömille rakennuksille myös aivan uusia käyttötarkoituksia ja -kohteita.
”Asuinrakennuksia on 21 kappaletta, joissa on yhteensä 1008 huoneistoa. Kaikki asuinrakennukset ovat purettavissa ja siirrettävissä toiseen kohteeseen. Perustuksetkin ovat siirrettäviä. Tyhjilleen jääneet rakennukset on otettu käyttöön vuonna 2018 ja lämmöt ovat olleet päällä koko ajan”, Markku Nikupeteri jatkaa.
Pyhäjoen ydinvoimahanke sai alkunsa 2000-luvun alussa, kun Fennovoima suunnitteli ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoelle. Hankkeen taustalla oli tarve lisätä Suomen sähköntuotantokapasiteettia ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Suunnitelmat etenivät 2010-luvun alussa, ja yhtiö valitsi voimalan toimittajaksi venäläisen Rosatomin, joka oli mukana voimalan suunnittelussa ja rakentamisessa. Hankkeelle myönnettiin ympäristölupa vuonna 2010 ja rakennuslupa 2015.
Alkuperäisen aikataulun mukaan voimalan tuli valmistua noin vuonna 2024, mutta hankkeen eteneminen on viivästynyt monien haasteiden vuoksi, kuten teknisten ongelmien ja kansainvälisten jännitteiden vuoksi.
Rosatomin mukanaolo hankkeessa herätti huolta geopoliittisista riskeistä, erityisesti Ukrainan sodan myötä.
Kansainväliset pakotteet ja Venäjän rooli hankkeessa loivat epävarmuutta ja viivästyttivät aikarajoja, koska Venäjän valtion omistama Rosatom ei voinut enää toimittaa kaikkia tarvittavia komponentteja. Tämä aiheutti suuria epävarmuuksia hankkeen jatkumiselle, sillä Venäjän osuus oli keskeinen voimalan rakentamisessa ja toimittamisessa.
Vuonna 2022 Fennovoima ilmoitti keskeyttävänsä hankkeen kokonaan. Tällöin yhtiö ilmoitti, että Rosatom ei voinut enää toimittaa tarvittavaa teknologiaa ja että projektin jatkaminen ilman Venäjän tukea ei ollut realistista. Tämä päätös tarkoitti käytännössä hankkeen kaatumista.
Näin ollen hankkeen valmistuminen on siirtynyt, ja nykyisin aikaraja on siirtynyt 2030-luvulla.
Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen uskoo vielä hankkeeseen. Soronen kertoi heinäkuussa Ylelle, että hänen käsityksensä mukaan Fennovoima tasoittaa tietä sille, että uusi omistaja ja uusi laitostoimitussopimus pääsevät mahdollisimman puhtaalta pöydältä liikkeelle. Mahdolliselle länsimaiselle toimijalle ei Rostomin rakennuskannalla ole käyttöä.
