Useat tekijät puoltavat muutosta korkomarkkinoilla.
Euroalueen inflaatio kiihtyi odotettua enemmän ja oli Eurostatin ennakkotilaston perusteella lokakuussa kaksi prosenttia vuodessa. Ekonomistien konsensusennuste oli 1,9 prosenttia ja syyskuun lukema oli 1,7 prosenttia. Kuluttajahinnat nousivat euroalueella lokakuun aikana 0,3 prosenttia.
Kuluttajahintojen nousu johtui erityisesti energian hintojen laskun hidastumisesta. Syyskuun tilaston mukaan energian hinnat laskivat 6,1 prosenttia vuodessa, mutta lokakuun tilaston perusteella energia halpeni enää 4,6 prosenttia vuodessa. Energian hinta nousi 0,4 prosenttia lokakuun aikana.
Euroalueen maiden inflaatioiden välillä on yhä merkittäviä eroja. Inflaatio oli korkein Belgiassa, +4,7 prosenttia vuodessa. Matalin lukema oli Sloveniassa, jossa kuluttajahinnat olivat samalla tasolla kuin vuosi aiemmin (inflaatio 0,0 %).
Suomen lokakuun inflaatio oli ennakkotilaston mukaan 1,5 prosenttia vuodessa. Kuluttajahinnat nousivat kuitenkin peräti 0,8 prosenttia lokakuun aikana. Se oli euroalueen korkein lukema yhdessä Kroatian ja Viron kanssa.
Syitä Suomen korkealle lokakuun inflaatiolle olivat muun muassa arvonlisäveron korotus syyskuussa ja energian hinnan kallistuminen lokakuussa.
Euroalueen pohjainflaatio on yhä suhteellisen korkea. Se oli lokakuun ennakkotilaston mukaan 2,7 prosenttia vuodessa. Erityisesti palvelusektorin hintakehitys on ollut vankkaa. Palvelut kallistuivat 3,9 prosenttia vuodessa. Palvelusektorin inflaatiota tukee nopea palkkojen nousu.
Pohjainflaatiossa ei ole mukana energian ja ruoan hintoja, joiden hintakehitys on keskimäärin volatiilia. Pohjainflaatio kuvaa tyypillisesti koko kuluttajahintaindeksikoria paremmin pidemmän aikavälin inflaatiotrendiä.
Inflaation odotetaan kiihtyvän pohjavaikutuksen vuoksi
Euroopan keskuspankki on laskenut talletuskorkoa edellisissä korkokokouksissa yhteensä 0,75 prosenttiyksikköä neljästä prosentista 3,25 prosenttiin. Koronlaskujen odotetaan jatkuvan joulukuussa. Markkinoilla hinnoitellaan 80 prosentin todennäköisyyttä 0,25 prosenttiyksikön koronlaskulle.
Inflaation kiihtyminen lokakuussa aiheuttaa kuitenkin pohdintaa keskuspankkiirien välillä. Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen, Isabel Schnabel, korosti keskiviikkona asteittaisen rahapoliittisen keventämisen olevan tarpeellista.
Rahapoliittisena haukkana tunnettu Bundesbankin pääjohtaja Joachim Nagel puolestaan varoitti, että lisätoimien kanssa ei kannata kiirehtiä, koska inflaation hallinta on edelleen haasteellista. Saksan inflaatio nousi lokakuussa 1,8 prosentista 2,4 prosenttiin.
Italialainen keskuspankkiiri Fabio Panetta on huomattavasti Nagelia kyyhkysmäisempi rahapolitiikan suhteen. Hän varoitti torstaina riskistä, että inflaatio jäisi alle kahteen prosenttiin. ”Rahapolitiikka on yhä tiukkaa, ja lisäkoronleikkauksia tarvitaan”, Panetta kertoi. ”Kun inflaatio laskee, meidän tulee keskittyä heikkoon reaalitalouteen: ilman kestävää elpymistä inflaatio voi painua reilusti alle tavoitteen”.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde kertoi Le Monde -lehden haastattelussa torstaina, että vaikka tavoitetaso on näköpiirissä, inflaation ei vielä voi sanoa olevan hallinnassa. Hän lisäsi, että inflaation odotetaan kiihtyvän lähikuukausina pohjavaikutuksen vuoksi.
Pohjavaikutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että inflaatio vaikuttaa joko suuremmalta tai pienemmältä vertailukauden alun tason vuoksi. Jos vertailukauden hinnat olivat poikkeuksellisen matalat tai korkeat, voi vuosimuutos näyttää suurelta tai pieneltä.
Vaikka energian hintakehitys on viime aikoina hidastanut inflaatiota, keskuspankkiirit odottavat saavuttavansa inflaatiotavoitteen pysyvästi vasta ensi vuonna. Yhtenä syynä tähän on euroalueen työmarkkinoiden vahvuus. Torstaina julkaistu tilasto osoitti, että työttömyysaste oli syyskuussa ennätyksellisen matala, 6,3 prosenttia.
Positiiviset makroyllätykset hillitsevät koronlaskuodotuksia
12 kuukauden euribor on laskenut huomattavasti viime kuukausina. Se oli kesäkuun alussa vielä noin 3,72 prosenttia. Lokakuun lopussa se oli enää noin 2,55 prosenttia.
Viimeaikainen talousdata kuitenkin indikoi, että euriborien suurin lasku saattaa olla tältä erää takana. Syitä siihen ovat yläsuuntaisen inflaatioyllätyksen lisäksi euroalueen elpyvä talouskasvu ja Yhdysvaltain korkonäkymien muutos.
Euroalueen talouskasvu kiihtyi vuoden kolmannella vuosineljänneksellä 0,4 prosenttiin verrattuna toiseen vuosineljännekseen, Eurostatin alustavien ennakkotietojen mukaan. Talouskasvu oli nopeinta kahteen vuoteen, joskin se osittain selittyi kertaluonteisilla tekijöillä. Euroalueen suurimmat taloudet, Saksa ja Ranska, ylittivät odotukset.
Saksa onnistui välttämään teknisen taantuman, vastoin ekonomistien konsensusennustetta. Sen bruttokansantuote kasvoi 0,2 prosenttia kolmannella neljänneksellä. Ekonomistien ennuste oli -0,1 prosenttia.
Saksan talouden näkymät ovat silti yhä heikot. Maata rasittaa teollisuuden laskusuhdanne erityisesti autoteollisuudessa. Ongelmat eivät ole vain syklisiä, vaan myös rakenteellisia. Autoala on muuttunut nopeasti sähköautojen kysynnän kasvun seurauksena. Näin ollen alan saksalaisyritysten ongelmat tuskin korjautuvat nopeasti, vaikka taloussuhdanne muuten vahvistuisi.
Yhdysvaltain korkonäkymien kehitys on suuressa roolissa euriborien kannalta. Yhdysvaltain valtionlainojen keskipitkät ja pitkät korot ovat nopeasti nousseet viime kuukausina, kun talousdata on ollut ennusteita vahvempaa ja odotukset liittovaltion budjetin alijäämästä ja mahdollisista tuontitulleista sekä kauppasodasta ovat kasvaneet.
Yhdysvaltain tilanne yhdessä euroalueen makroyllätysten kanssa on johtanut siihen, että eri euroalueiden maiden keskipitkät ja pitkät valtionlainojen korot ovat nousseet viime viikkojen aikana. Se indikoi euriborien laskun hidastumista (tai jopa kääntymistä nousuun).
