Venäjän talous käy yhä enemmän ylikierroksilla. Se kiihdyttää inflaatiota ja pakottaa keskuspankin äärimmäisiin toimiin.
Venäjän keskuspankki nosti perjantaina ohjauskorkonsa 19 prosentista historialliseen 21 prosenttiin.
Keskuspankki on nostanut korkoja aggressiivisesti viimeisen vuoden aikana ja nyt ohjauskorko on nostettu jo yli 20 prosentin hätäkoron, jonka Venäjää otti käyttöön pian Ukrainan valtauksen jälkeen.
Uusi koronnosto tuli nopeasti edellisen koronnoston jälkeen. Venäjän keskuspankki nosti syyskuussa ohjauskorkoaan 18 prosentista 19 prosenttiin, ja viime heinäkuussa se nosti ohjauskoron 16 prosentista 18 prosenttiin.
Keskuspankin mukaan korotuksia tarvitaan, jotta talous ei ylikuumenisi ja jotta estettäisiin talouskasvun pysähtymisen riski, kun kasvu hidastuu mutta inflaatio pysyy korkeana.
Analyytikot olivat ennustaneet yhden prosenttiyksikön koronnousua laajalti, sillä inflaatio rasittaa Venäjän taloutta sotakustannusten noustessa. Perjantain kahden prosenttiyksikön ohjauskoron nosto, joka siis tapahtui useiden aiempien koronnostojen jälkeen, viittaa keskuspankin yhä aggressiivisempiin pyrkimyksiin hillitä inflaatiota.
”Inflaatio-odotukset jatkuvat kasvuaan. Kotimaisen kysynnän kasvu ylittää merkittävästi tavaroiden ja palveluiden tarjonnan laajentamisen mahdollisuudet”, Venäjän keskuspankki kertoo tiedotteessaan.
Keskuspankki taistelee pahenevaa inflaatiota vastaan
Venäjän keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina arvioi, että Venäjän inflaatio on ylittänyt tavoitetason lisääntyneen valtion kulutuksen ja joustavien pankkisäädösten vuoksi, jotka ovat rohkaisseet liikepankkeja tarjoamaan enemmän lainoja.
”Vuosia jatkunut inflaatiotavoitteen ylittävä hintojen nousu on lisännyt kuluttajien korkeita inflaatio-odotuksia”, hän lisäsi.
Inflaatio on ylittänyt tavoitetason jo neljän vuoden ajan. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa korkea inflaatio ruokkii inflaatio-odotuksia.
”Mitä enemmän inflaatio ylittää tavoitetason, sitä vähemmän ihmiset ja yritykset uskovat sen voivan laskea takaisin matalalle tasolle”, Nabiullina selittää.
Venäjän keskuspankin mukaan rahapolitiikan tiukentaminen on tarpeen, jotta inflaatio saadaan takaisin tavoitteeseen ja inflaatio-odotuksia voidaan vaimentaa. Keskuspankki voi nostaa korkoja uudelleen seuraavassa kokouksessaan 6. marraskuuta.
Keskuspankki on asettanut inflaatiotavoitteensa neljään prosenttiin eli tasoon, johon on pitkä matka.
Kausivaihteluista oikaistu inflaatio nousi viime kuussa 9,8 prosenttiin vuodentakaisesta, kun se oli elokuussa 7,5 prosenttia. Venäjän pohjainflaatio puolestaan nousi 9,1 prosenttiin edellisestä 7,7 prosentista.
”Keskipitkällä aikavälillä inflaatioriski on edelleen merkittävästi noususuuntainen”, keskuspankki kertoi perjantaina. Keskuspankki odottaa vuotuisen inflaation olevan 8–8,5 prosenttia vuoden 2024 loppuun mennessä.
Venäjä on kamppaillut inflaatiomörköä vastaan siitä lähtien, kun se lähetti joukkoja Ukrainaan helmikuussa 2022, mikä laukaisi joukon lännen pakotteita. Myös maan puolustusmenot ovat nousseet, kun Moskova lisää aseiden tuotantoa Ukrainan sodassa.
Presidentti Vladimir Putinin mukaan Venäjä aikoo käyttää tänä vuonna lähes yhdeksän prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen ja turvallisuuteen, mikä on ennennäkemätön luku Neuvostoliiton aikojen jälkeen.
Valtion kulutuksen nousu yhdessä ennätyksellisten työvoimapulan kanssa useilla aloilla on luonut inflaatiokierteen, josta Venäjä ei ole pystynyt irtautumaan huolimatta asteittaisista korkojen nousuista.
Korkojen nostaminen saattaa olla tehoton toimenpide
Analyytikot pelkäävät keskuspankin korkojen nostamisen olevan tehoton keino inflaatiota vastaan. Tämä johtuu siitä, että suuri osa Venäjän kokonaiskulutuksen kasvusta johtuu valtion menojen kasvusta, joka reagoi vähemmän korkojen nousuun kuin yksityinen kulutus.
Korkeat lainakustannukset ovat kuitenkin iskeneet joihinkin kuluttajiin ja yrityksiin, joista monet ovat riippuvaisia lyhytaikaisista veloista.
Lännen pakotteilla on ollut merkittävä vaikutus maan talouteen ja rahoitusjärjestelmään. Venäjän rajoitettu pääsy kansainvälisiin pääomamarkkinoihin hankaloittaa rahoituksen saamista tärkeille hankkeille ja infrastruktuuri-investoinneille, mikä on johtanut merkittävään ulkomaisen investoinnin vähenemiseen. Lisäksi teknologiasta ja laitteista johtuvien tuontiongelmien kanssa tämä on johtanut kiihtyvään inflaatioon.
Uutistoimisto AP:n mukaan Venäjän talous kasvoi 4,4 prosenttia vuoden 2024 toisella neljänneksellä ja työttömyys pysyi alhaisena, 2,4 prosentissa. Tehtaat toimivat suurelta osin täydellä kapasiteetilla, ja yhä useammat niistä keskittyvät aseiden ja muiden sotilasvarusteiden tuotantoon.
Kotimaiset tuottajat paikkaavat myös tuontitavaroiden vähenemisestä aiheutuneita aukkoja, jotka johtuvat länsimaiden pakotteista ja ulkomaisten yritysten päätöksestä lopettaa liiketoiminta Venäjällä.
