Atrian oikaistu liikevoitto koheni tammi-syyskuussa 52 miljoonaan euroon eli 30 prosenttia. Tämä voi enteillä osingon korotusta.
Elintarvikeyhtiö Atria teki tammi-syyskuussa merkittävän tulosparannuksen. Selkein tuloskasvu tuli Ruotsista, jossa yhdeksän kuukauden liikevoitto kasvoi jopa yhdeksällä miljoonalla eurolla vuoden takaisesta ollen 4,0 miljoonaa euroa. Tästä heinä-syyskuun liikevoitto oli 2,4 miljoonaa euroa (Q3/2023: 0,0).
”Erityisesti Ruotsi on parantanut tulostaan merkittävästi ja siinä ajureina ovat olleet liikevaihdon kasvun lisäksi toteutuneet tehostamistoimet”, toimitusjohtaja Kai Gyllström totesi tulosinfossa Helsingissä 23.10.2024.
Ruotsin liikevaihdon kasvu heinä-syyskuussa oli jopa 18 prosenttia. Ruotsin kasvu tuli molemmista yhtiön päämyyntikanavista eli vähittäiskaupasta ja Foodservicestä (myynti ravintoloille, tukuille, suurkeittiöille). Molemmissa kanavissa markkina kasvoi ja lisäksi yhtiö on ottanut markkinaosuuksia. Vajaan kolmanneksen kasvusta selittää Gooh! -yrityskaupan vaikutus.
Ruotsin maajohtaja Jarmo Lindholm totesi tulosjulkistuksessa:
”Organisaatiouudistus tehtiin ensimmäisen kvartaalin lopussa. Se tulosparannus on näkyvissä toisen ja kolmannen kvartaalin aikana. Tällä hetkellä liiketoiminta pyörii niin kuin sen pitäisi pyöriä. Se mikä on ilahduttavaa, niin on pystytty vähän voittamaan markkinaosuuksia sekä vähittäiskaupassa että vähittäiskaupan ulkopuolella.”
Yhtiö osti mikroaterioita valmistavan yrityksen Tukholman läheltä alkuvuonna ja se on yhdistelty Atrian lukuihin toukokuusta lukien ja integroitu konsernin järjestelmiin syksyllä. Gooh!:in vuosiliikevaihto on noin 16 miljoonaa euroa, joten sen merkitys Atria Ruotsin nykyiseen vajaan 400 miljoonaan euron vuosiliikevaihtoon on maltillinen, 4-5 prosenttia.
Myös Suomen kehitykseen johto oli tyytyväinen. Atria Suomi tekee valtaosan konsernin tuloksesta. Tulosparannuksen taustalla olivat hyvä grillisesonki, suotuisa myynnin rakenne ja tehostamistoimet.
Atrialla oli kesäjaksolla Suomessa grillaustuotteiden myynnissä vähittäiskauppaan jopa 33 prosentin johtava markkinaosuus. Suomen maajohtajan Mika Ala-Fossin mukaan makkarat myivät grillikaudella hyvin, samoin lisukesalaatit ja kana.
”Virossa jatkoimme kasvua ja markkinaosuuksien voittoa, joka myös paransi tulosta”, Gyllström kertoi.
Atria Tanskan & Viron tulosta laski kolmoskvartaalilla ylimääräinen käyttöomaisuuden poisto Tanskassa yhtiön uusiessa tuotantolinjojaan.
Konsernin kolmoskvartaalin liikevaihto kasvoi 2,2 prosenttia, mutta koko alkuvuoden liikevaihto laski lievästi 0,3 prosenttia. Tämä johtui Suomen rehumyynnin alhaisemmista hinnoista ja Foodservice-myynnin pienentymisestä Suomessa.
Toimitusjohtaja muistutti tulosjulkistuksessa, että toinen ja kolmas kvartaali ovat olleet vahvoja. Konserni teki tammi-syyskuussa enemmän liikevoittoa kuin koko viime vuonna yhteensä.
Markkinakasvu vahvinta Ruotsissa ja Virossa
Kuten heinäkuun analyysissa totesimme, tammi-toukokuun markkinakasvu oli parasta Ruotsissa ja Virossa. Sama trendi jatkui tammi-syyskuussa.
Suomessa tammi-elokuun vähittäiskaupan markkinakehitys arvossa mitattuna Atrian tuoteryhmissä jäi suunnilleen nollaan, kun Ruotsin ja Viron kasvu oli pirteää viiden prosentin tasoa.
Suomessa määrän kehitys oli noin yhden prosentin tasoa, joten arvon säilyessä ennallaan hinnat ovat laskeneet keskimäärin prosentin. Kuluttajapakatun punaisen lihan (sika, nauta) kysyntä kasvoi määrällä mitattuna 3,6 prosenttia vuoden takaisesta.
Ruotsissa ja varsinkin Virossa ruokakorin inflaatio on jatkunut ja nähtävissä taulukosta: arvonkehitys on ollut Virossa 4,6 prosenttiyksikköä nopeampaa kuin määrän kehitys. Ruotsissa makkaran ja leivänpäällisten hinnat ovat nousseet 12 kuukauden aikana selvästi.
Atrialla oli tammi-elokuussa merkittävät markkinaosuudet toimintamaissaan omilla tuotemerkeillään edustamissaan tuoteryhmissä: Suomi 20, Ruotsi 9, Viro 22 ja Tanska 14 prosenttia. Tämän lisäksi yhtiö valmistaa kaupan merkeille niin sanottuja private label -tuotteita.
Markkinaosuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia alkuvuoteen nähden.
Tanskassa tehdään käännettä
Tanskassa yhtiö on keskittynyt leivänpäällisiin ja työstää tärkeää, jo aiemmin ilmoitettua investointia kokolihaleikkeleitä tuottavaan leivänpäällislinjaan. Investointi on suuruudeltaan noin viisi miljoonaa euroa.
Tanskan tilanne ei ole helppo, vaikkakin yhtiö on tehnyt siellä merkittäviä tehostamistoimia 2023.
Gyllström toteaa osavuosikatsauksessa:
”Tanskassa Atrian edustamien tuoteryhmien markkina on edelleen kampanjavetoista, mikä on johtanut kireään hintakilpailuun. Atrian myyntivolyymit Tanskan vähittäiskaupassa ovat laskeneet jonkin verran.”
Kuten olemme aiemmin kirjoittaneet, Tanskan kehitystä on paikannut hyvin sujunut vienti, tarkoittaen lähinnä pepperonin vientiä Iso-Britannian Foodservice-kanavaan.
Johto totesi kysyttäessä Tanskan investoinnista:
”Tämä on uusi linja, jolla päästään uuteen tuoteryhmään kokolihaleikkeleisiin. Se on Tanskan leikkelemarkkinoista selkeästi suurin segmentti ja tämä investointi mahdollistaa siihen pääsyn.”
Täyteen tuotantoon linja on tarkoitus saada vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana.
Vastuullisuudessa pääpaino hiilineutraalissa ruokaketjussa
Gyllstrom muistutti vastuullisuustyön tärkeimmästä tavoitteesta eli hiilineutraalista ruokaketjusta. Nurmon Bioenergia Oy, jossa Atria on vähemmistöosakkaana, on investoimassa 60 miljoonaa euroa biokaasulaitoksen rakentamiseen. Kirjoitimme investoinnista syyskuussa.
”Vastuullisuus on paljon muutakin kuin hiilijalanjälkeä. Sosiaalinen vastuullisuus on yksi meidän tärkeimmistä tavoitteista ja siellä työturvallisuus ja tuotelaadun parantaminen. Olemme pidemmällä aikavälillä pystyneet vähentämään työtapaturmien määrää merkittävästi ja myös tuotelaadun parantamisessa on onnistuttu”, toimitusjohtaja totesi Helsingissä.
Yksi tuotelaadun mittari on tuotteiden takaisinvedot. Niitä yhtiöllä on harvoin, mutta katsauskaudella oli yksi Virossa. Suomessa on syksyn aikana havaittu salmonellaa joillakin siipikarjatiloilla mutta ei Atrian sopimustiloilla.
Markkinanäkymissä nihkeyttä ja vakautta
Johdon mukaan yritysostomahdollisuuksia on paljon, mutta ensi vuoden alussa lähtee strategiaprosessi liikkeelle, jossa tarkemmin suunnitellaan laajentumista ja kasvua. Tulosjulkistuksesta välittyi kuva, että isoja peliliikkeitä ei ole luvassa lähiaikoina.
”Yrityskaupoissa ei lähdetä soitellen sotaan vaan mietitään ja analysoidaan ja sen mukaan tehdään päätöksiä”, Gyllström totesi.
Kirjoitimme Atrian viime vuosien yritysostoista sekä vastuullisuustyöstä CMD-analyysissa kesäkuussa.
Markkinatilanteen kommenteissa johto oli melko varovainen.
Ala-Fossin mukaan on tuoteryhmiä, joissa on kasvua ja tuoteryhmiä, joissa on nihkeämpi meno. Foodservice-markkinan nihkeys Suomessa kertoo hänen mukaansa kuluttajien varovaisuudesta ja markkinassa on hintapaineita.
Ruotsissa vähittäiskaupan ulkopuolinen markkina on Suomea pirteämpi, mutta inflaatio on sielläkin laskenut viime kuukausina ja kaupan merkit kasvattaneet osuuttaan. Atria Ruotsi on tärkeä toimittaja myös kaupan merkeille.
Kustannukset ovat Lindholmin mukaan stabiloituneet. Tanskassa korostuvat kaupan merkit ja kampanjat, eli hintapaineita on ja markkinatilanne on kireä. Virossa tilanne on vähän helpompi ja siellä yhtiö on kyennyt kasvamaan.
Ala-Fossi nostaa esiin siipikarjan lisääntyneen tuonnin. Se on ottanut osansa kanan kysynnän kasvusta ja tuo samalla hintapainetta Foodservice-markkinaan. Siipikarjaa tuodaan Brasiliasta, Thaimaasta ja Baltiasta.
Atria Suomen viennissä tilanne on vakaa. Johto kertoo, että siipikarjanlihan vienti Etelä-Koreaan on löytänyt paikkansa ja Japanissa kysyntä on vuosittain kasvanut lisäarvotuotteissa, kuten antibioottivapaassa sianlihassa.
Gooh!:in kautta Atria pääsi Ruotsin valmisruokamarkkinaan. Yhtiö opiskelee ja tutkii tilannetta parhaillaan. Ensi vuonna on luultavasti luvassa uusia avauksia valmisruokatuoteryhmään Ruotsissa.
Osingolla on edellytykset nousta
Atrian isot investoinnit Suomessa ja Ruotsissa ovat toistaiseksi takanapäin. Vapaa kassavirta investointien jälkeen oli tammi-syyskuussa 23 miljoonaa, kun se vuosi sitten oli -34 miljoonaa euroa.
Omavaraisuusaste on tavoitteen mukainen yli 40 prosenttia ja nettovelkaantumisaste tyydyttävä 66,5 prosenttia. Nettovelka on laskenut 279 miljoonaan euroon ja lainasalkun keskikorko oli alkuvuonna noin 4,4 prosenttia, josta se on lievästi tulossa alaspäin markkinakorkojen laskun mukana.
Lainapääomasta noin kolmannes on sidottu kiinteään korkoon.
Tammi-syyskuun tulos verojen jälkeen emoyhtiön omistajille oli 32,1 miljoonaa euroa ja tulos/osake 1,14 euroa (1-9/2023: 0,83 e).
Oikaistu liikevoitto viime vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 9,5 miljoonaa, joka oli pettymys. Nettorahoituskulut tuoreimmalla kvartaalilla olivat 3,9 miljoonaa euroa.
On oletettavaa, että yhtiö pääsee tänä vuonna viime vuotta parempaan viimeiseen neljännekseen ja siten osakekohtaisella tuloksella on edellytykset nousta selvästi 1,2 euron yläpuolelle.
Voitonjakotavoite on 50 prosenttia tuloksesta, joten tätä taustaa vasten Atrialta voidaan nähdäkseni odottaa viime vuotta (0,60 e/osake, yhteensä 17 milj. e) isompaa osinkoa tilikaudelta 2024.
Keskeisiä riskejä ovat kuluttajaluottamus, Kiinan asettamat mahdolliset tuontitullit, kyberrikollisuus, tuotantoon liittyvät riskit sekä eläintaudit.
—
Kirjoittaja omistaa yhtiön osakkeita.
IR-ikkuna on SalkunRakentajan ja Sijoittaja.fi:n yrityskumppaneiden kanava taustoittaville ja analyyttisille artikkeleille sekä muulle mielenkiintoiselle sijoittajatiedolle. Artikkeli on osa kaupallista yhteistyötä yhtiön kanssa. Artikkeli ei sisällä sijoitussuosituksia.
