Perinnössä perityt osakkeet tuovat mukanaan veroseuraamuksia, jotka perinnönsaajan on hyvä tunnistaa.
Osakkeita voidaan jakaa perintönä kuten muutakin omaisuutta. Samoin kuin muussakin perittävässä omaisuudessa, perinnönsaajan kannattaa miettiä verotuksen kannalta, mitä perityillä osakkeilla kannattaa tehdä.
Perinnönsaaja joutuu maksamaan saamistaan osakkeista perintöveroa. Lisäksi mikäli hän myy perimänsä osakkeet myyntivoitolla, joutuu hän maksamaan myös myynti- eli luovutusvoittoveroa.
Perintöverotus osakkeista riippuu aina kolmesta seikasta: kokonaisperinnön määrästä, veroluokasta ja osakkeiden käyvän arvon arvostamisesta.
Perityt osakkeet arvostetaan perintöverotuksessa käypään arvoon perintöhetkellä, josta lasketaan perillisen maksettavaksi tuleva perintövero.
Suomessa perintöverotus perustuu osakkeiden arvoon perinnönjättöhetkellä, ja sen määrään vaikuttaa perijän sukulaisuussuhde perinnönjättäjään.
Perintövero on progressiivinen eli se kasvaa perinnön arvon mukaan. Lisäksi verotukseen vaikuttaa perinnönsaajan ja perinnönjättäjän välinen sukulaisuussuhde. Perinnönsaajat jaetaan veroluokkiin, joilla on erilaiset veroprosentit.
Jos perijä päättää myydä perityt osakkeet, saattaa myynnistä syntyä myyntivoittoa. Tällöin myyntivoittoverotus lasketaan suhteessa siihen arvoon, joka osakkeilla oli perintöhetkellä.
Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos osakkeiden arvo on noussut huomattavasti perinnön jälkeen, voitosta maksetaan veroa. Toisaalta, jos osakkeet ovat menettäneet arvoaan, tappion voi mahdollisesti vähentää muista pääomatuloista.
Saman verovuoden aikana saadusta pääomatulosta maksetaan 30 prosenttia veroa 30 000 euroon asti ja ylimenevältä osalta 34 prosenttia.
Perintöluokka vaikuttaa osakkeiden perintöveroon
Perintöveron määrä riippuu siitä, mihin veroluokkaan perinnönsaaja kuuluu. Siten perintöluokka vaikuttaa myös perittyjen osakkeiden perintöveroon.
Veroluokkaan I kuuluvat perinnönjättäjän lähimmät sukulaiset, kuten lapset, lapsenlapset, aviopuoliso ja avopuoliso, jos pari on elänyt avioliitonomaisessa suhteessa vähintään viisi vuotta tai heillä on yhteinen lapsi. Veroprosentti on alempi kuin toisessa veroluokassa.
Veroluokkaan II kuuluvat muut sukulaiset ja perijät, kuten sisarukset, veljen- ja sisarenlapset sekä muut sukulaiset tai henkilöt, joilla ei ole perinnönjättäjään läheistä sukulaissuhdetta. Veroprosentti on korkeampi kuin ensimmäisessä veroluokassa.
Perintövero määräytyy tämän arvon perusteella progressiivisesti, ja perinnönsaajan veroluokka vaikuttaa veron määrään.
Esimerkiksi vuonna 2024 perintövero veroluokassa I 20 000–40 000 euron perinnöstä vero on seitsemän prosenttia, ja 40 000 euron osalta veroprosentti nousee 10 prosenttiin ja jatkaa kasvua suuremmissa perinnöissä.
Veroluokassa II 20 000–40 000 euron perinnöstä vero on 19 prosenttia, ja yli 40 000 euron osalta veroprosentti nousee 25 prosenttiin ja edelleen suuremmissa perinnöissä.
Perintöveron maksuajankohta määräytyy, kun perunkirjoitus on tehty ja verohallinto on antanut perintöverotuspäätöksen. Vero maksetaan osissa, yleensä kahdessa erässä, joiden väli on muutama kuukausi.
Esimerkiksi jos perinnönsaaja saa 50 000 euron arvosta pörssiosakkeita, ja hän kuuluu ensimmäiseen veroluokkaan, perintövero laskettaisiin seuraavasti: ensimmäiset 20 000 euroa ovat verovapaat, seuraavista 20 000 eurosta vero on seitsemän prosenttia, eli 1 400 euroa. Yli 40 000 euron osuudesta eli 10 000 eurosta vero on 10 prosenttia, eli 1 000 euroa.
Tässä tapauksessa kokonaisperintövero olisi siis 2 400 euroa.
Miten käypä arvo lasketaan?
Osakkeiden käypä arvo verotuksessa tarkoittaa niiden markkina-arvoa, eli sitä hintaa, jolla osakkeet voitaisiin myydä vapailla markkinoilla perintö- tai lahjoitushetkellä. Verotuksessa tämä arvo on tärkeä erityisesti perintö- ja lahjaverotuksessa sekä luovutusvoittoverotuksessa.
Laskentatapa vaihtelee sen mukaan, onko kyse pörssiosakkeista vai listaamattomista yhtiöistä.
Pörssiosakkeiden osalta käypä arvo määritetään yleensä osakkeen julkisesta kaupankäynnistä. Verotuksessa käytetään osakkeen markkina-arvoa siltä päivältä, jolloin perintö tai lahjoitus tapahtui. Käypänä arvona pidetään osakkeen viimeisintä noteerattua hintaa kaupankäyntipäivältä. Jos osake ei ole käynyt kaupaksi juuri sinä päivänä, käytetään lähimmän kaupankäyntipäivän arvoa.
Listaamattomien osakkeiden osalta arvon määrittäminen on monimutkaisempaa, koska niille ei ole markkinahintaista noteerausta.
Näiden osakkeiden käypä arvo lasketaan usein yhtiön varallisuus- ja tulostietojen perusteella. Yhtiön viimeisin tilinpäätös toimii arvonlaskennan pohjana, ja siihen saatetaan käyttää myös Verohallinnon ohjeistuksia, esimerkiksi niin sanottua nettovarallisuuslaskelmaa.
Käypä arvo voi siis perustua yhtiön omaisuuden ja velkojen erotukseen, eli yhtiön substanssiarvoon, mutta myös tulokseen ja tuotto-odotuksiin kiinnitetään huomiota.
Kun osakkeiden arvo on määritetty, sitä käytetään perintö- tai lahjaverotuksessa sen määrittämiseksi, kuinka paljon veroa perillinen tai lahjansaaja maksaa.
Myöhemmin, jos perityt osakkeet myydään, luovutusvoittoverotuksessa myyntivoitto lasketaan vertaamalla myyntihintaa perintö- tai lahjoitushetken käypään arvoon. Tämä arvo toimii lähtökohtana sille, kuinka paljon verotettavaa luovutusvoittoa syntyy.
Lue myös tämä: Perinnöt aiheuttavat ikäviä veroyllätyksiä tiedonpuutteen vuoksi – ”Vaihtoehtoja varautumiseen löytyy”
