Asuntolainojen viitekorkona laajasti käytetty 12 kuukauden euribor tulee alas ryminällä. Keskiviikkona korko laski jo alle 2,8 prosentin, kun vielä heinäkuun lopulla korko oli yli 3,5 prosenttia.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich on seuraa ja analysoi korkomarkkinoita aktiivisesti. Hän kommentoi euribor-koron laskua viestipalvelu X:ssä.
”12 kk:n euribor tippui tänään kuin kivi. Tänä vuonna ainoastaan elokuun alussa on nähty tätä päivää suurempi päivälasku. EKP:n kasvavat koronlaskuodotukset ovat vieneet euriboria viime aikoina jyrkästi alaspäin. EKP itse on puhunut toistaiseksi vain hitaamman laskun puolesta”, Gerich toteaa.
Markkinakorkoja ohjaa alaspäin odotus, että Euroopan keskuspankki EKP jatkaa rahapolitiikan keventämistä ja ohjauskorkojen laskua.
EKP:n neuvosto päätti kesäkuussa aloittaa korkojen laskemisen. Tuolloin EKP laski kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttia. Syyskuussa saatiin jatkoa, kun keskuspankki laski odotetusti talletuskorkoa. Tuolloin korkoa laskettiin 0,25 prosenttiyksikköä.
Syy kahteen koronlaskuun on yksinkertainen: inflaationäkymien maltillistuminen.
EKP:n neuvosto katsoi inflaationäkymiä koskevan päivitetyn arvionsa, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan tehokkaan välittymisen perusteella, että rahapolitiikan rajoittavuutta on nyt aiheellista lieventää entisestään.
Viimeisimmät inflaatiotiedot ovat suurin piirtein odotusten mukaiset, ja EKP:n tuoreet asiantuntija-arviot osoittavat inflaationäkymien pysyneen ennallaan. Kuten jo kesäkuun arvioissa, keskuspankki odottaa kokonaisinflaation olevan keskimäärin 2,5 prosenttia vuonna 2024, 2,2 prosenttia ensi vuonna ja 1,9 prosenttia vuonna 2026.
Inflaation odotetaan nopeutuvan jälleen vuoden loppupuolella osittain siksi, että energian aiemmat jyrkät hinnanlaskut jäävät pois vuotuisista inflaatioluvuista. Sen jälkeen inflaation odotetaan hidastuvan ja lähestyvän tavoitettaan ensi vuoden jälkipuoliskolla.
Euribor-korkoja saattaa laskea myös pelko heikkenevistä suhdanteista euroalueen maissa.
Saksassa yritysten luottamusta mittaava tärkeä ennakoiva suhdanneindikaattori Ifo-indeksi laski edelliskuusta ja syyskuun lukema on nyt 85,4, kun ekonomistien konsensusodotus oli 86,0 ja edellinen lukema 86,6.
Nordean analyytikko Rono Nihtinen ja Jan von Gerich arvioivat pankin aamukatsauksessa, että vielä alkuvuonna euroalueen luottamus oli vahvassa kasvussa, mutta kesäkuusta lähtien se on heikentynyt, sillä Saksan talousdata on yllättänyt negatiivisesti useaan otteeseen.
Tällä hetkellä indeksi on kutakuinkin samalla tasolla kuin alkuvuonna. Erityisesti Saksan talouden nykytilanne nähdään huonona, ja myös odotukset seuraavan kuuden kuukauden ajalta ovat heikentyneet.
Maanantaina julkaistut euroalueen heikot ostopäällikkölukemat ovat lisänneet todennäköisyyksiä sille, että koronlaskuja voitaisiin jatkaa jo seuraavassa lokakuun kokouksessa, Nihtinen ja Gerich arvioivat.
”Tähän mennessä EKP:n viestintä ei ole kuitenkaan viitannut nopeampiin laskuihin, joten odotamme seuraavan 25 korkopisteen laskun tulevan vasta joulukuussa. Ensi viikon alussa julkaistavat inflaatioluvut ovat luonnollisesti tärkeässä asemassa lokakuun kokouksen kannalta”, analyytikot toteavat.
