Pankin torstaina julkaisema raportti perustuu yli 3 000 yrityksen osakeanalyytikoiden ja makrostrategien kyselyyn.
Pankin mukaan tekoälyn vaikutukset tulevat todennäköisesti näkymään nopeammin kuin aikaisemmissa teknologisissa buumeissa.
Epäilijät kyseenalaistavat generatiivisen tekoälyn tulopotentiaalin, mutta Bank of America muistuttaa, että internetin alkuvaiheen kuluttajakäyttötapojen lisäksi syntyi tuhansia uusia käyttötapoja ja yrityksiä, jotka hyötyivät internetistä.
”Skeptikot väittävät, että generatiivisen tekoälyn tulopotentiaali ei oikeuta tekoälyn infrastruktuuri-investointien nykyistä tasoa. On kuitenkin syytä muistaa, että paljon merkittävämpiä kuin internetin alkuperäiset kuluttajakäyttötapaukset olivat ne tuhannet käyttötapaukset ja yritykset, jotka syntyivät internetin ansiosta”, raportissa lisätään.
Tekoälymatka on vasta alkanut
Pankin arvion mukaan tekoälyn investoinnit voivat ylittää biljoona dollaria eli 1000 miljardia dollaria seuraavien vuosien aikana. Nykyiset investoinnit ovat vasta alkuvaiheessa, ja monet sovellukset ovat vielä testausvaiheessa.
Raportissa todetaan myös, että tekoäly voi vauhdittaa yritysten voittojen kasvua useimmilla teollisuudenaloilla. Näin tapahtuu erityisesti puolijohde- ja ohjelmistosektoreilla, joissa voittojen odotetaan kasvavan merkittävästi seuraavien viiden vuoden aikana.
Bank of America ennustaa, että tekoäly voi muuttaa globaalia taloutta ja disruptoida kaikkia aloja seuraavien 5-10 vuoden aikana.
Disruptointi liike-elämässä tarkoittaa sitä, että uusi teknologia, liiketoimintamalli tai innovaatio muuttaa radikaalisti vakiintuneen alan toimintatapoja, usein syrjäyttäen perinteiset toimijat. Disruptiivinen toiminta luo uusia tapoja palvella asiakkaita tai tuottaa arvoa tavalla, joka tekee vanhoista käytännöistä vähemmän kilpailukykyisiä tai jopa tarpeettomia.
Esimerkkinä tästä on Uber, joka mullisti taksialan sovelluspohjaisella kyytipalvelullaan, ja Netflix, joka disruptoi perinteisen elokuva- ja TV-alan siirtymällä suoratoistopalveluun. Disruptiivinen innovaatio tuo mukanaan usein uudenlaista joustavuutta, parempaa asiakaskokemusta tai edullisempia hintoja.
Kolmas teollinen harppaus
Strategien mukaan tekoäly on kolmas suuri teknologiasykli viimeisten 50 vuoden aikana. Se alkoi ChatGPT:n käynnistämisestä marraskuussa 2022. Tekoäly seuraa henkilökohtaisen tietojenkäsittelyn innovaatioaaltoja vuonna 1981 ja internetiä vuonna 1994.
Toisin kuin kahdessa aiemmassa teknologiabuumissa, joissa kesti 15-30 vuotta saavuttaa valtavirran omaksuminen, tekoälyn vaikutus toteutuu todennäköisesti nopeammin, raportissa sanotaan.
”Generatiivinen tekoäly voi käynnistää teknologisen kehityksen, joka mullistaa kaikki alat ja muuttaa maailmantalouden seuraavien 5-10 vuoden aikana”, raportissa todetaan.
Raportin mukaan sijoittajat kuitenkin aliarvioivat teknologian pitkän aikavälin vaikutuksia ja yliarvioivat sen lyhyen aikavälin potentiaalia. Tämä on tyypillistä teknologiabuumeille.
”Tekoälyn investoinnit voivat nousta yli biljoonaan dollariin seuraavien vuosien aikana, mutta olemme vasta vuonna 1996 jos verrataan internetin kehitykseen”, raportissa todetaan.
Microsoftin jättipanostukset generatiiviseen tekoälyyn
Generatiivisen tekoälyn lipunkantajana on toiminut OpenAI, joka on OpenAI on tekoälytutkimukseen ja -kehitykseen keskittyvä yritys. Sen tavoitteena on kehittää ja hyödyntää kehittynyttä tekoälyä siten, että siitä olisi mahdollisimman paljon hyötyä ihmiskunnalle.
Yritys perustettiin vuonna 2015 muun muassa Elon Muskin, Sam Altmanin ja muiden teknologia-alan vaikuttajien toimesta.
Käyttäjä voi pyytää ChatGPT:tä luomaan esimerkiksi kuvan diaesitystä varten.
OpenAI on tunnettu erityisesti kehittämästään GPT-mallisarjasta, johon kuuluu kielimalli, kuten GPT-4, joka toimii luonnollisen kielen prosessoinnin perustana ja jota käytetään erilaisissa sovelluksissa, kuten chatboteissa ja tekoälyassistenttien luomisessa. Yritys on myös kehittänyt muita tekoälytyökaluja, kuten DALL E:n, joka generoi kuvia tekstipohjaisista ohjeista, sekä Codexin, joka kykenee tuottamaan ohjelmointikoodia.
Microsoftilla on merkittävä taloudellinen ja strateginen kumppanuus OpenAI kanssa. Teknojätti teki useita merkittäviä investointeja OpenAI:hin, esimerkiksi noin 10 miljardin dollarin sijoituksen vuoden 2023 alussa.
Tämä yhteistyö antaa Microsoftille etulyöntiaseman OpenAI:n kehittämässä teknologiassa ja mahdollistaa sen integroinnin Microsoftin tuotteisiin, kuten Azure-pilvipalveluun, joka toimii OpenAI:n laskentakapasiteetin alustana.
Kaikki eivät usko pidä tekoälyä suurena mullistuksena
Tekoälybuumi ei ole kuitenkaan vakuuttanut kaikkia sijoitusammattilaisia.
Jättipankki Goldman Sachsin osaketutkimuksen johtaja Jim Covello on seurannut teknologiasektoria pitkään. Pankin raportissa hän esittää yllättäen epäilyksensä tekoälyn mahdollisuuksia kohtaan.
”Suurin huolenaiheeni on se, että tekoälyteknologian kehittämisen ja käytön huomattavat kustannukset tarkoittavat sitä, että tekoälysovellusten on ratkaistava erittäin monimutkaisia ja tärkeitä ongelmia, jotta yritykset voivat saada asianmukaisen tuoton sijoitukselleen”, Covello toteaa.
Goldman Sachs arvioi, että tekoälyinfrastruktuurin rakentaminen tulee aiheuttamaan yli biljoonan dollarin kustannukset pelkästään seuraavien vuosien aikana, mikä sisältää menot datakeskuksiin, yleishyödyllisiin palveluihin ja sovelluksiin.
Massiivisille tekoälypanostuksille tulisi saada myös tuottoa.
”Ratkaiseva kysymys onkin: minkä yhden miljardin dollarin ongelman tekoäly ratkaisee? Matalapalkkaisten työpaikkojen korvaaminen valtavan kalliilla teknologialla on periaatteessa täysin päinvastaista kuin aiemmat teknologiasiirtymät, joita olen nähnyt kolmenkymmenen vuoden aikana, jolloin olen seurannut teknologiateollisuutta tiiviisti”, Covello toteaa.
Covello kyseenalaistaa sen, että tekoäly olisi yhtä hyödyllinen keksintö kuin monet muut viime vuosikymmenien tärkeät tekniset innovaatiot.
”Monet ihmiset näyttävät uskovan, että tekoäly on heidän elinaikansa tärkein teknologinen keksintö, mutta en ole samaa mieltä, kun otetaan huomioon, missä määrin internet, matkapuhelimet ja kannettavat tietokoneet ovat muuttaneet jokapäiväistä elämäämme perusteellisesti”, Covello toteaa.
Uskon että tälläkin kertaa käy niin, että kasvun hedelmät poimitaan Vanhan mantereen ulkopuolella.
Meillä kouluissa tuntuu olevan suuri huoli siitä, että tekoäly kirjoittaa oppilaiden aineet, kun ennen pelättiin että joku muu kirjoittaa ne kotona oppilaiden puolesta.
Tekoäly lyö jossakin muodossa lävitse vielä nykyistäkin vahvemmin ja pitäisi opetella hyötymään siitä.
Laskentatehon kasvaessa joku/jotkut hyvin älykkäät ihmiset löytävät jotakin uutta, joka muuttaa pelin hengen, vähän samaan tapaan kuin Lewis Ranieri kehitti MBS:t 1970-luvulla.
Vaikka MBS:t ja niiden ”väärinkäyttö” johti osaltaan kriisiin, niin aiemmin ne olivat kasvattaneet rahoitussektorin voimaa ja sitä kautta ruokkineet kansantalouden kasvua.
Hyöty tekoälystä voi tulla monelta eri sektorilta, joten olisin taipuvainen optimismiin (jos se vielä on Suomessa laillista).
Juttu oli tasaisen hyvää Erkkilän laatua, kiitos jälleen kerran !