Side hustle -trendi on todellinen korkeakoulutettujen keskuudessa, kertoo Suomen Ekonomit. Mistä on kyse?
Suomen Ekonomit selvitti jäsentensä kokemuksia sivutyön tekemisestä päätyön ohella. Keväällä tehtyyn kyselyyn vastasi 325 sivutyötä tekevää kauppatieteilijää.
Valtaosa, eli kaksi kolmesta vastaajasta, tekee sivutöitä eri alalla kuin päätyötään. Suosittuja hommia ovat esimerkiksi konsultointi, kouluttaminen ja coaching, hallitustyöskentely, luova työ ja sisällöntuotanto, markkinointi, myynti ja kirjanpito.
Sivutyön tekeminen näyttää olevan kaikkein suosituinta 40–60-vuotiaiden keskuudessa.
Tavallisimmin sivutyötä tehdään verokortilla. Verokortilla tekee sivutöitä 37 prosenttia vastaajista, loput vastaajat tekevät sivutyötä joko oman osakeyhtiön, toiminimen tai kevytyrittäjäpalvelun kautta.
Sivutyötä tehdään tyypillisesti alle viisi tuntia viikossa. Näin kertoi 65 prosenttia vastaajista. 25 prosenttia kertoi tekevänsä 5–10 tuntia viikossa ja loput 10 prosenttia yli kymmenen tuntia viikossa.
Puolet vastaajista tienaa sivutöillä alle 500 euroa kuukaudessa. Yksi kymmenestä ylittää 2000 euron kuukausitulot. Kuitenkin lisätulot nousivat kärkeen, kun vastaajilta kysyttiin, miksi he tekevät sivutyötä.
Muita suosittuja syitä sivutyöskentelylle ovat oman osaamisen kehittäminen, kiinnostus tai intohimo sivutyötä kohtaan sekä vaihtelu ja vastapaino päätyölle.
Haasteena verotus ja työttömyysturva
Suomen Ekonomien mukaan Suomessa kiperin sivutyöhön liittyvä haaste on verotus, erityisesti kireä progressio. Rajaveroasteet ovat korkeita jo varsin matalilla tulotasoilla.
”Yhteiskunta hyötyy, että ihmiset tekevät töitä. Siksi työntekoon liittyvien rakenteiden pitäisi olla mahdollisimman kannustavia. Esimerkiksi lisäansioita leikkaavaa marginaaliverotusta tulisi keventää, sanoo Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel.
Inflaatio ja korkojen nousu ovat johtaneet siihen, että lisäansioiden tarve voi olla ekonomeillakin ihan todellinen. Nordean asuntomarkkinakatsauksen mukaan lainanhoitokulut ovat nousseet lapsiperheissä keskimäärin 240 euroa kuukaudessa.
Toinen ikuisuusongelma on ollut se, että samaan aikaan palkansaajana ja yrittäjänä toimivan työttömyysturva on epäselvä. Siihen ratkaisuna olisi yhdistelmävakuutus, joka toivottavasti etenee tällä hallituskaudella.
Salokannel uskoo, että yhdistelmävakuutus lisäisi ihmisten uskallusta kokeilla yrittäjyyttä, kun työttömyysturvan menettämistä ei tarvitsisi pelätä.
Milloin sivutyöstä pitää ilmoittaa työnantajalle?
”Työntekijällä on työsopimuslain mukainen lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan, ja laki kieltää työsuhteen aikana kilpailevan työn tekemisen ilman työnantajan suostumusta”, muistuttaa Ekonomien lakiyksikön johtaja Jan Degerlund.
Kaikkien työntekijöiden on järkevää ilmoittaa sivutyöstä työnantajalleen. Työnantajan lupaa siihen ei tarvita, jos sivutyö ei ole lojaliteettivelvoitteen vastaista tai työsopimuksessa ei ole niin sovittu.
”Esimerkiksi kirjanpitoa työkseen tekevä henkilö ei voi tehdä kirjanpitoa sivutyönä ilman työnantajan suostumusta, mutta joogaopetusta voi.”
Jos kyse on virkasuhteesta, sivutyölle täytyy yleensä hakea erillinen sivutoimilupa.
Juristin vinkit sivutyötä suunnittelevalle
Työsuhteessa olevalla voi siis olla rajoitteita sivutyön tekemisessä. Degerlund kertoo, mitä sivutyötä suunnittelevan kannattaa ottaa huomioon.
Työnantajan kanssa kannattaa sopia sivutyöhön liittyvistä rajoista. Sopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti.
Sivutyötä ei saa tehdä varsinaisen työnantajan välineillä eikä työajalla, ellei siitä ole erikseen sovittu.
Kaikessa sivutoimisuudessa pitää muistaa kaikki sitoumukset varsinaisen työnantajan kanssa. Näitä ovat lojaliteettivelvollisuuden lisäksi esimerkiksi kilpailukielto- ja salassapitosopimukset.
Jos sivutyötä tekee yrittäjänä, kannattaa huomioida sen mahdolliset vaikutukset työttömyysturvaan. Tarkempaa tietoa saa omasta ammattiliitosta tai työttömyyskassasta.
