Suomen julkinen talouden tilanne on heikentynyt nopeasti. Petteri Orpon hallituksen mukaan jo päätetyt sopeutustoimet eivät riitä varmistamaan julkisen talouden velkasuhteen vakauttamista vuoteen 2027 mennessä. Hallitusohjelmassa hallitus sitoutui tekemään ratkaisut, jotka vahvistavat julkista taloutta nettomääräisesti kuusi miljardia vuoden 2027 tasolla.
Hallitus on nyt kehysriihessään sopinut vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmasta ja päätöksistä, joilla pyritään parantamaan julkisen talouden kestävyyttä ja luodaan edellytykset velkaantumisen kasvun taittamiseen.
Julkisen talouden vakavan tilanteen vuoksi hallitus tekee säästöjen lisäksi julkista taloutta vahvistavia verotoimia.
Verotoimien vaikutus julkiseen talouteen on 1,4 miljardia euroa. Hallitus päätti myös investointeja edistävistä veroratkaisuista. Hallituksen mukaan veroaste ei kiristy vuoteen 2023 verrattuna.
Arvonlisäverotus kiristyy
Eniten julkisuudessa huomiota on saanut arvonlisäveron korotus. Uusina veroratkaisuina yleinen arvonlisäverokanta sekä vakuutusmaksuveron verokanta korotetaan nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin.
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään vuonna 2025 tekemättä valtion tuloveroasteikon kahden ylimmän tuloluokan osalta. Lisäksi eläketulovähennystä kiristetään siten, että pienempien eläkkeiden verotus ei kiristy.
Eläketulon verotuksen kiristys kohdistuu 23 000–57 000 euroa vuodessa eläkettä saaviin. Eläketulon lisäveroon ei tehdä muutoksia. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuki poistetaan vuoden 2027 alusta lähtien. Kotitalousvähennystä supistetaan 100 miljoonalla eurolla.
Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotuen voimassaoloa jatketaan ja sähköautojen sekä lataushybridien ajoneuvoverotusta korotetaan.
Kaivosmineraaliveroa, tupakkaveroa sekä virvoitusjuomaveroa korotetaan aiempaa päätettyä enemmän. Väkevien alkoholijuomien alkoholivero sidotaan kuluttajahintaindeksiin. Matkailuautojen autoverotuki poistetaan asteittain 15 vuoden siirtymäajalla.
Työtulovähennykseen lapsikorotus
Lahjoitusvähennys laajennetaan lahjoituksiin nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja tietyt ehdot täyttäville lapsijärjestöille vuodesta 2026 alkaen. Kuntien tulopohjaa vahvistetaan korvaamalla ansiotulovähennys työtulovähennyksellä. Muutos kasvattaa kuntien verotuloja ja vähentää valtion.
Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla vuosina 2026 ja 2027. Indeksitarkistus sisältyy teknisenä oletuksena myös vuodelle 2028. Työn verotusta kevennetään asteittain vaalikaudella painottaen pieni- ja keskituloisia. Vuonna 2025 otetaan käyttöön työtulovähennyksen lapsilukuun perustuva lapsikorotus.
Hallitus huomioi veropäätöksissä THL:n suositukset terveysperusteisesta verotuksesta. Makeisten ja suklaan arvonlisäverokanta korotetaan nykyisestä alennetusta 14 prosentin verokannasta uuden yleisen arvonlisäverokannan mukaiseen 25,5 prosenttiin.
Verojohtaja yllättynyt veronkiristyksistä
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää veronkiristysten osuutta hallituksen kehysriihen sopeutuksissa yllättävän ja tarpeettoman suurena. Myös arvonlisäverotuksen pääverokannan korotus peräti 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin on hänen mielestään turhan mittava.
”Sopeutus painottuu nyt vahvasti veronkiristyksiin, vaikka muuta aiemmin vakuuteltiin”, Lehtinen toteaa.
Lehtisen mielestä toimenpiteiden valinta ja painotus on hallitukselta vähemmän onnistunut. Hänen mielestään veronkiristyksillä Suomi ei nouse.
Lehtisen mukaan arvonlisäveron korotus leikkaa esimerkiksi keskituloisen 4000 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan nettoansioiden ostovoimaa arviolta 210 eurolla vuodessa. Hyväpalkkaisen 7000 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan ostovoima leikkautuu 320 euroa ja alle keskipalkkaa saavan 2500 euroa tienaavan 150 euroa vuodessa.
”Miljardin euron alv-kiristys tuntuu tässä tilanteessa raskaasti kaikkien suomalaisten lompakossa. Pysähtyminen viimeistään yleisen pohjoismaisen tason eli 25 prosentin kohdalla olisi ollut järkevää”, Lehtinen katsoo.
Eläkkeensaajien verotuksessa hallitus lisää entisestään jo nyt erityisen jyrkkää veroprogressiota.
”Pelkkä takuueläke on jo valmiiksi kokonaan verovapaa, mutta työeläkkeiden verotus kiristyy nopeasti eläketason noustessa. Eläkeläisten raippavero eli eläketulon lisävero on jo ennestään ylimääräinen kiristys hyvää eläkettä saavien verotuksessa”, Lehtinen toteaa.
Verojärjestön toimitusjohtajan mukaan hallituksen nyt lanseeraama uusi tuplaraippavero eli verotuksen lisäkiristys keskieläkettä suuremmilla eläketuloilla on täysin perusteeton.
Tuloverotuksen progressio kiristyy
Lehtisen mukaan kaikkien ansiotulojen verotuksessa veroprogressiota kiristetään entisestään, kun hallitus jättää kahdessa ylimmässä asteikkoluokassa indeksitarkistukset vuonna 2025 tekemättä.
”Ansiotulojen verotus on Suomessa valmiiksi ankaraa ja progressio erityisen jyrkkää kansainvälisestikin vertailtuna. Progression jyrkentäminen lisää on askel väärään suuntaan.”
Progressiivinen verotus tarkoittaa sitä, että veronmaksajan tuloverotuksen veroprosentti on sitä korkeampi, mitä korkeammat ovat ansiotulot.
Terveyshaittoihin kohdistuvien valmisteverojen korottaminen on Lehtisen mielestä kannatettavaa. Hallituksen toimet ovat kuitenkin niiden osalta hyvin vaatimattomia.
”Alkoholin ja tupakan verotuksen kiristyksiltä voi parhaiten välttyä vähentämällä näiden terveydelle haitallisten tuotteiden kulutusta.”
Hallituksen kehysratkaisujen kummajainen on Lehtisen mukaan päätös leikata kotitalousvähennyksestä sata miljoonaa euroa.
”Tarkempaa mallia leikkaukselle ei ole vielä päätetty. Kotitalousvähennyksellä puretaan tehokkaasti harmaata taloutta ja edistetään verotettua työtä ja yrittämistä kotitalouspalvelujen toimialalla. Vaikea nähdä, mitä positiivista vaikutusta hallitus tällä perusteettomalla kiristyksellä tavoittelee.”
