Perinteinen 60/40-sijoitusstratregia osoitti jälleen toimivuutensa – Miltä näyttää ensi vuosi?

Perinteisessä 60/40-sijoitusstrategiassa sijoitettavista varoista allokoidaan 60 prosenttia osakemarkkinoille ja 40 prosenttia korkomarkkinoille. 60 prosentin osakeallokaation kautta sijoittaja pääsee mukaan osakemarkkinoiden kehitykseen, mutta toisaalta 40 prosentin korkoinstrumenttien osuus vakauttaa sijoitussalkun kehitystä.

Tämä 60/40-sijoitussalkku tuotti kiitettävästi vuonna 2023.

Esimerkiksi tätä strategiaa noudattava iShares Core Growth Allocation ETF ylsi vuoden aikana 12 prosentin tuottoon. Kyseinen rahasto on rahastojen rahasto ja se sijoittaa ensisijaisesti kohde-etuutena oleviin rahastoihin, jotka puolestaan tavoittelevat omia kohde-etuusindeksejään vastaavia sijoitustuloksia.

Vuosi 2023 on tuotoltaan rahaston kolmanneksi paras vuosi sen perustamisen jälkeen vuonna 2008, ja jää vain vahvojen vuosien 2009 ja 2019 jälkeen.

Eikä pitemmälläkään aikatarkastelulla strategian tuotto ole ollut hullumpi: 60/40-allokaation keskimääräinen vuosituotto oli noin seitsemän prosenttia vuosina 1999-2022 välillä, laskee BlackRock.

BlackRockin laskelmissa oletetaan 60 prosentin paino MSCI All World -indeksissä ja 40 prosentin paino Bloomberg Global Aggregate -indeksissä. MSCI All World -indeksin tuotto oli -18,2 prosenttia ja Bloomberg Aggregate -indeksin -15,7 prosenttia vuonna 2022.

Tosin täytyy muistaa, että viime vuosina tuottavin strategia on ollut täysi allokaatio jenkkiosakkeisiin, mikä näkyy esimerkiksi S&P 500 -indeksin väkevänä nousuna.

60/40-sijoitussalkun suurimpia etuja ei kuitenkaan ole ainoastaan sen tuotto, vaan sen tuoma riskin hajautus. Korkoinstrumenteista erityisesti valtionlainat tuovat hajautushyötyä syklisissä taantumissa, joissa inflaatio tasoittuu ja korot laskevat kysynnän heikentymisen vuoksi.

Osakkeet tarjoavat mahdollisuuden korkeampiin tuottoihin, mutta niihin liittyy suurempi riski, kun taas joukkovelkakirjalainat tarjoavat yleensä pienempiä mutta vakaampia tuottoja. Yhdistämällä molemmat omaisuusluokat salkun hajautus luonnollisesti kasvaa, mikä saattaa vähentää merkittävien tappioiden riskiä – osakkeet ja joukkovelkakirjat kun reagoivat usein eri tavoin markkinaolosuhteisiin.

Vuosi 2022 oli kuitenkin 60/40-strategian kannalta murheellinen, muistuttaa sijoitussivusto Benzingan toimittaja Piero Cingari.

Cingarin mukaan strategia kohtasi yhden haastavimmista vuosistaan keskuspankki Fedin aggressiivisten koronnostojen vuoksi, mikä aiheuttivat voimakasta vastatuulta sekä osakkeille että korkosijoituksille. Kun keskuspankki nosti ohjauskorkoja ja inflaatioluvut nousivat, nousivat korkosijoitusten jälkimarkkinakorot. Se tarkoitti siis korkosijoitusten markkina-arvojen laskua.

Kun inflaatio kuitenkin hidastui vuonna 2023, sijoittajat alkoivat ennakoida korkotason normalisoitumista. Markkinoilla alettiin uskoa, että Yhdysvaltain keskuspankki alentaa ohjauskorkoja vuonna 2024, Cingari toteaa.

Korkomarkkinoilla odotetaan keskuspankin päättävän useista koronlaskuista vuonna 2024.

Jos nämä koronalennukset toteutuvat, joukkolainojen korot todennäköisesti jatkavat laskuaan, mikä nostaa korkosijoitusten markkina-arvoja. Cingarin arvion mukaan se hyödyttää korkosijoituksia ja mahdollisesti korkoherkkiä osakkeita, kuten teknologia-, kiinteistö- ja rahoitussektorin osakkeita.

Toisaalta jos inflaation hidastuminen pysähtyy tai uusia inflaatiopaineita ilmenee, Yhdysvaltain keskuspankki saattaa katsoa, ettei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa niin monta koronalennusta kuin markkinat tällä hetkellä odottavat. Cingarin mukaan tämä voisi johtaa pettymykseen korkomarkkinoilla ja se saattaisi laskea sekä osakkeiden että joukkolainojen tuottoja.

60/40-salkun kehitys vuonna 2024 riippuu siis siitä, toteutuvatko odotetut koronalennukset ja miten taloudelliset tekijät kehittyvät, Cingari uskoo.