Suomen yksityisen sektorin näkymät lupaavat hyytävää talvea. Elinkeinoelän keskusliiton (EK) tuoreen lokakuun suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten arviot suhdannetilanteesta ovat jatkaneet laskuaan kesästä. Yritysten suhdannetilannearviot ovat nyt yhtä alhaalla kuin koronakriisissä keväällä 2020.
Myös yritysten suhdanneodotukset ovat jatkaneet laskuaan. Palvelualat ovat kannatelleet taloutta viime kuukausien aikana, kun taas rakentamisessa ja teollisuudessa laskusuhdanne on ollut jo pidemmän aikaa nähtävissä
”Talouden kehityskulku on uusimpien tulosten pohjalta samanlainen kuin aiemmin. Suhdanne kulkee kohti taantumaa rakentaminen ja teollisuus edellä. Palvelut ovat vielä pitäneet pintansa, mutta odotukset ovat sielläkin heikentymässä”, sanoo EK:n johtaja Sami Pakarinen.
Pakarisen mukaan talvesta tulee monelle yritykselle vaikea ja konkurssien sekä muutosneuvotteluiden määrä pysynee korkealla tasolla tulevinakin kuukausina.
Tilauskirjat tyhjentyneet jo lähes finanssikriisin tasoa
Teollisuudessa silmiinpistävää ovat yritysten arviot tilauskannoista, jotka ovat painuneet selvästi alle normaalina pidetyn tason. Teollisuuden tilauskanta on viimeksi ollut yhtä kaukana normaalista tasosta finanssikriisin aikoihin.
Rakennus- ja teollisuusyritysten tuotanto on vähentynyt ja odotukset tuleville kuukausille ovat pessimistiset. Ainoastaan palvelualoilla myyntikehitys on yhä pitänyt pintansa.
EK:n mukaan valmiiden myymättömien asuntojen varastojen kasvu ja teollisuuden tilauskirjojen selvästi normaalia matalampi taso kielivät isoista ongelmista.
”Talouskehityksen arviointia vaikeuttaa nyt merkittävästi tilastoihin liittyvät epävarmuudet. Esimerkiksi asuntorakentamisen aloitustiedot eivät näytä kuvaavan todellista tilannetta, jolloin rakennusinvestoinnit tulevat supistumaan ennakoituakin enemmän. Todennäköisesti Suomen taloudella menee nyt huonommin kuin miltä tilanne näyttää joidenkin tilastojen valossa. Tilannekuvan tarkentumiseen on syytä varautua”, Pakarinen jatkaa.
Suomalaisyritysten suurin haaste on nyt kysynnän riittämättömyys. Peräti 56 prosenttia vastaajayrityksistä raportoi kasvun esteeksi riittämättömän kysynnän. Sen sijaan työvoiman saatavuusongelmat ovat helpottaneet, mutta silti 18 prosenttia vastaajista näkee tämän kasvun esteenä.
Silmiinpistävää on myös rahoitusongelmien nousu rakentamisessa.
”Yrityskentän tunnelmat kielivät kasvun selvästä kasvun hidastumisesta. Nollakasvullakin julkinen velkasuhde näyttää nousevan yli 80 prosentin rajan vuonna 2027. Jos jäämme hitaampaan kasvuun nousee velkasuhde jo 100 prosenttia tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Meillä on valtava työ vakauttaa velkasuhde ja kääntää se lasku-uralle, mutta vaihtoehtoja ei ole”, toteaa Pakarinen.
Tuoko inflaation hellittäminen helpotusta?
Jokaisessa pilvessä on kuitenkin hopeareunus.
Euroalueen inflaatio laskee nyt hämmästyttävän nopeasti. Eurostatin pikaennakon mukaan euroalueen vuotuinen inflaatio laski vain 2,9 prosenttiin lokakuussa, kun se syyskuussa oli vielä 4,3 prosenttia. Pohjainflaatio hidastui 4,2 prosenttiin.
Hintojen nousu hidastui odotettua enemmän. Uutistoimisto Bloombergin kyselyssä asiantuntijat olivat ennakoineet lokakuun inflaatioksi 3,1 prosenttia.
Myös kotikonnuilla inflaatio hidastuu nopeasti. Suomen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos laski 2,4 prosenttiin.
uroalueen inflaatiovauhdin hidastuminen saattaa tietää euroalueen rahapolitiikan kevenemistä. Useat ekonomistit ovat olleet jo ennen lokakuun inflaatiolukemia sitä mieltä, että EKP on tullut jo tiensä päähän koronnostoissaan. Nyt tälle arviolle saatiin lisävahvistusta, kun inflaatio laski odotettua enemmän.
