Ukrainan sota on ollut käynnissä jo yli vuoden. Sotatilanne on heijastunut Metsälehden mukaan metsäsektorille useilla eri tavoilla.
Ukrainan sodan alkamisesta tuli helmikuun lopulla kuluneeksi kokonainen vuosi. Sodan saapuminen Eurooppaan on näkynyt monellakin tavalla suomalaisten arjessa erilaisin tavoin.
Metsälehti on koostanut omaan artikkeliinsa Ukrainan sodan aiheuttamia vaikutuksia metsäalalle. Metsäalalla tapahtumia on riittänyt etenkin siitä syystä, että monilla metsäalalla vaikuttavilla yrityksillä on ollut jonkinlaista liiketoimintaa joko Venäjällä, tai vähintäänkin venäläisten kanssa.
Kilpajuoksu ulos Venäjältä
Venäjää vastaan asetetut pakotteet, sekä yleinen ilmapiiri ovat ajaneet monet suomalaisyritykset poistumaan Venäjältä kiireen vilkkaa. Yhtiöt ovat joko myyneet Venäjän liiketoimintojaan pois tai pienentäneet toimintaa merkittävästi.
Metsälehden artikkelissa mainitaan pörssiyhtiöistä Stora Enso ja Koskisen, jotka molemmat joutuivat jättämään Venäjän. Stora Enson liikevaihto Venäjällä oli noin kolme prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta, ennen kuin yhtiö päätti vetäytyä Venäjältä maaliskuun alussa.
Yhtiöllä oli ennen vetäytymistään Venäjällä kolme aaltopahvipakkaustehdasta ja kaksi sahaa, jotka työllistivät noin 1 100 henkilöä. Lisäksi yhtiö keskeytti myös kaiken viennin ja tuonnin Venäjän kanssa. Venäjältä on aiemmin saapunut paljon puuraaka-ainetta Suomeen, mutta Stora Enso siirtyi hankkimaan raaka-aineen jatkossa muista lähteistä.
Myös Koskisen ilmoitti jo maaliskuun alussa vetäytyvänsä Venäjältä, mutta maassa sijainnut sahaustuotanto saatiin myytyä vasta kesäkuussa. Yhtiön mukaan Venäjän liiketoimintojen osuus oli pieni, joten toimintojen myynnin taloudelliset vaikutukset jäivät Stora Ensoa vähäisemmiksi.
Myös teknologiayhtiöt poistuvat Venäjältä
Sen sijaan metsäkonepuolella Venäjältä vetäytyminen aiheutti suurempia vaikutuksia. Vieremäläinen metsäkonevalmistaja Ponsse myi Venäjän tytäryhtiönsä kesäkuussa. Päätös vetäytyä oli Ponsselle raskas, sillä ennen vetäytymistä Venäjä oli sen suurin vientimarkkina.
Ponssen ja muiden länsimaisten konevalmistajien vetäytyminen Venäjältä tulee auttamatta jossain vaiheessa lamauttamaan venäläisen puunkorjuun. Tällä hetkellä metsäkonevalmistajat eivät suostu toimittamaan enää edes varaosia tai huoltopalvelua Venäjälle tai Valko-Venäjälle. Ajan myötä länsimainen konekalusto rapistuu väkisinkin pois käytöstä.
Myös puunjalostusteknologiaa valmistava Raute ajoi vuoden aikana alas Venäjän liiketoimintaansa. Lahtelaisyhtiö ei ole tehnyt venäläisten kanssa uusia sopimuksia Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, vaikka Venäjä muodostikin merkittävän osan Rauten tilauskannasta. Venäjältä vetäytymisen vuoksi Rauten tulos laski, ja yhtiössä jouduttiin käymään muutosneuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi.
Myös Joensuusta lähtöisin oleva konepajakonserni Kesla joutui turvautumaan vuoden aikana muutosneuvotteluihin. Sodan vuoksi Kesla joutui purkamaan noin 22 miljoonan euron edestä Venäjälle myytyjä tilauksia. Pakotteiden ja kaupankäynnin lopettamisen lisäksi sota vaikeutti Keslan toimintoja muillakin tavoilla, kuten kasvaneella teräksen hinnalla ja komponenttien vaikeutuneella saatavuudella.
Sahatavaran kysyntä laski, energiapuun kasvoi
Sodan seurauksena Euroopan markkinoilta jäi nopeasti pois Venäjän, Valko-Venäjän ja myös Ukrainan toimittama sahatavara. Kyseisten maiden poistuminen jätti markkinalle tilaa peräti 8–9 miljoonan kuutiometrin edestä sahatavaralle.
Sahatavaran kysyntä kääntyi vuoden 2022 lopulla kuitenkin laskuun. Tähän vaikuttivat sodan ohella monet muutkin tekijät, kuten energian hinta ja korkojen nousu. Korkea sähkön ja polttoaineen hinta nostivat tuotantokustannukset ennätyksellisen korkeiksi. Samaan aikaan korkotason nouseminen näkyi rakentamisen vähentymisenä, mikä heijastui nopeasti sahateollisuuden tuotteisiin.
Polttoaineiden kallistuminen näkyi metsäalalla useammallakin tavalla. Ensinnäkin metsäkoneyritysten kustannukset nousivat vuoden aikana merkittävästi. Kustannusten nousuun oli toki muitakin syitä, mutta polttoaineiden kallistuminen vaikutti yhtälöön selvästi eniten. Tästä syystä vaihtoehtoiset kuljetusmenetelmät nostivat tästä syystä päätään, ja esimerkiksi puiden uittomäärä lisääntyi pitkästä aikaa.
Lisäksi polttoaineiden kallistuminen näkyi myös puupohjaisten energialähteiden käytössä. Energiapuun kysyntä kasvoi vuoden aikana. Kysyntään vaikutti myös se, että aiemmin Venäjältä tuotiin 1,5 miljoonaa kuutiometriä energiahaketta, jonka tuominen Suomeen niin ikään päättyi sodan myötä.
Puukauppa yksityismetsistä väheni
Venäjältä tuotiin Suomeen vuoden 2021 aikana puuta yhteensä 9,3 miljoonaa kuutiometriä, joka vastasi suunnilleen 10 prosenttia metsäteollisuuden puun kokonaiskulutuksesta. Maaliskuun lopussa itäpuun tuonti kuitenkin pysähtyi kuin seinään.
Kun myös puun tuonti Venäjältä kiellettiin sodan myötä, uskottiin tämän lisäävän merkittävästi kotimaisen puun kysyntää. Näin ei kuitenkaan päässyt käymään, vaan puukauppa yksityismetsistä väheni vuoden aikana. Toisaalta samaan aikaan kisa puumarkkinoilla on kuitenkin kiristynyt ja metsäyhtiöt ovat joutuneet laajentamaan hankinta-alueitaan – joskin tätä tapahtui myös ennen sotaa.
Puun tuonnin päättyminen Venäjältä on heijastunut myös puun hintoihin. Kasvava kysyntä nosti hintoja, mutta toisaalta samaan aikaan kiihtynyt inflaatio vei kuitenkin mukanaan ison osan hintanoususta.
Korvaavaa puuta on pyritty ostamaan syksystä eteenpäin myös Suomen rajojen ulkopuolelta, kuten Ruotsista ja Baltian maista. Tuontipuulle haasteita tuovat kuitenkin Baltian jo entuudestaan hyvin kilpailtu puumarkkina ja Ruotsin jalostavan teollisuuden puun tarve. Myöskään korkeat logistiikkakustannukset rajoittavat puun tuontia kauempaa.
