Uusi tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustin tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Veroasiantuntija kertoo, mitä se tarkoittaa yrityksille.
Suomi pyrkii nostamaan tutkimus- ja kehittämismenojen osuuden bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Uuden verokannustimen luominen tukee tätä tavoitetta.
Tavoitteen saavuttamiseksi presidentti Sauli Niinistö vahvisti torstaina 29. joulukuuta lain tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) verokannustimesta tulemaan voimaan tammikuun alussa. Yritykset voivat tehdä verotuksessa lisävähennyksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen perusteella. Uudistus toteutui lopulta kansanedustajien lakialoitteen pohjalta.
Verokannustin pohjautuu erityisesti parlamentaarisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) työryhmän suositukseen. Työryhmän suosituksen perusteella hallitus päätti viime keväänä lisävähennyspohjaisen verokannustimen valmistelusta.
Kyseessä on uusi yleinen verotuki, jolla pyritään lisäämään yksityisen sektorin T&K-toimintaa. Sitä sovelletaan rinnakkain tutkimuslaitosyhteistyön verokannustimen ja suorien T&K-toiminnan tukien kanssa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) verokannustin sai hallituksen hyväksynnän eduskunnassa joulukuussa 2022 ja verouudistus astui voimaan tammikuun 2023 alussa.
Kannustin tulee palvelemaan erityisesti kasvua hakevia yrityksiä, ja yksi t&k-verokannustimen ensisijaisista tarkoituksista onkin rohkaista pieniä ja keskisuuria yrityksiä investoimaan tutkimus- ja kehittämistoimintaansa.
Verokannustimen on tarkoitus täydentää suoria tukia ja kannustaa T&K-toimintaan, joten suorien tukien saaminen ei sulje täysin pois verokannustimen käyttämistä.
Jopa miljoonan euron veroetu
Uusi verokannustin on niin sanottu yhdistelmäkannustin. Se koostuu T&K-toiminnan menojen määrään perustuvasta yleisestä lisävähennyksestä ja menojen lisääntymiseen perustuvasta ylimääräisestä lisävähennyksestä.
Tilitoimisto Rantalaisen veroasiantuntija Juho Heikkinen kertoo miten yritykset voivat hyödyntää kannustinta.
Uudessa verokannustimessa tutkimus- ja kehittämistoiminnan yleisen lisävähennyksen määrä on 50 prosenttia yrityksen omaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvistä palkka- ja ostopalvelumenoista. Yleisen lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa ja alaraja 5 000 euroa.
Lisäksi vuoden 2024 alusta on mahdollista saada tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrän lisääntymiseen perustuvan 45 prosentin suuruisen ylimääräisen lisävähennyksen, mikäli verovuoden aikana tehdyn tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrä on lisääntynyt verrattuna edelliseen verovuoteen. Myös ylimääräisen lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna olisi ollut 500 000 euroa.
Näin ollen vuoden 2024 alusta yksittäisen yrityksen on mahdollista saada yhteensä jopa miljoonan euron edestä veroetuja vuodessa tutkimus- ja kehittämistoiminnan myötä.
Rantalaisen veroasiantuntija Juho Heikkinen kehottaa yrityksiä hyödyntämään voimaan tullutta kannustinta.
”Tämä on hyvä porkkana lisätä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Muutenkin kaikkiin verokannustimiin kannattaa tarttua, jos vain ehdot täyttyvät. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että jos on saanut esimerkiksi Business Finlandilta suoraa tukea t&k-toimintaan, niin lisävähennystä ei tukien osalta voi saada”, Heikkinen sanoo.
Mikä on vähennyskelposta tutkimus- ja kehitystoimintaa?
Tarkkaa määritelmää tai konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä t&k-verovähennykset voivat pitää sisällään, ei ole vielä Verohallinnolta saatu, mutta yleisiä linjauksia sentään on tehty.
Verokannustinta on mahdollista käyttää myös niiden yritysten, joiden tilikausi on päättynyt tammikuussa 2023 – kunhan lisävähennystä vaatii ennen verotuksen päättymistä.
”Laissa mainitaan, että tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan sellaista luovaa ja systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi tai tiedon käyttämiseksi uusiin sovelluksiin, jolla tavoitellaan jotain olennaisesti uutta”, Heikkinen kertoo.
Kirjanpitolain näkökulmasta tutkimus- ja kehittämistoiminta on esimerkiksi uuden tiedon hankkimista, tiedon sovelluskohteiden etsimistä ja tuote- ja prosessivaihtoehtojen etsimistä, Heikkinen huomauttaa.
”Oleellisin asia on, että tämä lisävähennys perustuu ihmisen tekemän työn kustannuksiin, kuten välittömiin palkkoihin tai alihankintalaskuihin. Jälkimmäisissä on oltava tarkkana, että se liittyy henkilötyöhön. Esimerkiksi konesalin vuokraamista ei voi vähentää”, Heikkinen sanoo.
Mikäli yritys on kiinnostunut hyödyntämään tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustinta, on suositeltavaa ottaa veroasiantuntija avuksi suunnitteluun ja neuvonantajaksi.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustin lyhyesti:
- 50 %:n laskennallinen lisävähennys, joka tehdään veroilmoituksella.
- Koskee välittömiä palkkoja ja henkilötyöhön liittyviä ostopalveluita.
- Lisäksi mahdollista saada vuoden 2024 alusta 45 %:n ylimääräinen lisävähennys, jos t&k-menot ovat kasvaneet verrattuna edelliseen tilikauteen.
- Sekä lisävähennys että ylimääräinen lisävähennys ovat maksimissaan 500 000 euroa.
- Lisävähennyksiä on vaadittava ennen verotuksen päättymistä.
