Hallitus esittää tiukennuksia pikaluottoja ja muita kuluttajaluottoja koskevaan lainsäädäntöön.
Sipilän hallitus aikoo laajentaa ja tiukentaa pikavippien korkokattoa. Korkokatto koskisi jatkossa lähes kaikkia kuluttajaluottoja, hallituksen viime viikolla antamassa esityksessä ehdotetaan.
Hallituksen esityksessä pikavipeille asetettaisiin 30 prosentin koron yläraja. Korkokaton ulkopuolelle jäisivät vain asuntoluotot, joiden vakuutena on asunto tai muuta omaisuutta.
”Kuulimme viimeksi viime viikolla, että rekisteröityjen maksuhäiriömerkintöjen määrä on noussut jälleen uuteen ennätyslukemaan. Pidän tätä huolestuttavana merkkinä. Olemme valmistelleet toimenpiteitä ylivelkaantumisongelmaan puuttumiseen ja sen ennaltaehkäisemiseen”, oikeusministeri Antti Häkkänen totesi kuukausi sitten blogissaan.
Yhtenä keinona vähentää maksuhäiriöitä on Häkkäsen mukaan kuluttajaluottojen korkosääntelyä. Tämän taustalla ovat pikavippeihin liittyvät ongelmat.
[xyz-ihs snippet=”Nordnet-valittajaA”]
”Liian moni ihminen kärsii velkaongelmista. Ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia keinoja. Nyt ehdotetuilla muutoksilla kohtuullistetaan ja selkeytetään kuluttajaluottojen hinnoittelua. Korkokatto laajenee ja kiristyy. Pyrimme ehdotuksella tukemaan vastuullisten luottomarkkinoiden toimintaa ja auttamaan ihmisiä välttämään velkakierrettä”, oikeusministeri totesi 15.11. julkaistussa blogissaan.
Korkokaton piiriin tulisivat jatkossa myös yli 2 000 euron suuruiset luotot.
”Tällaisten luottojen tarjonta yleistyi vuoden 2013 jälkeen, kun alle 2 000 euron suuruisille luotoille asetettiin 50 prosentin korkokatto. Kun yli 2 000 euron luotot ovat olleet sääntelyn ulkopuolella, luotonantajat ovat ryhtyneet tarjoamaan suurempia luottoja, joissa todellinen vuosikorko saattaa olla satoja prosentteja”, oikeusministeri toteaa.
Tällä hetkellä korkokatto perustuu luoton todelliseen vuosikorkoon. Häkkäsen mukaan ehdotuksessa esitetään tämän sijasta, että laissa asetettaisiin 30 prosentin yläraja korolle. Lisäksi ehdotuksessa rajoitettaisiin oikeutta periä kuluttajalta muita luottokustannuksia kuin korkoa.
”Muiden luottokustannusten enimmäismäärä olisi päivää kohden 0,01 prosenttia luottosopimuksen mukaisesta luoton määrästä tai luottorajasta. Luottokustannuksia ei kuitenkaan saisi periä enempää kuin 150 euroa vuodessa. Niin ikään rajoitettaisiin oikeutta periä kuluttajalta kuluja maksuajan pidentämisestä”, Häkkänen toteaa.
Oikeusministerin mukaan ehdotettujen muutosten tarkoituksena on kohtuullistaa tarjolla olevien kuluttajaluottojen hinnoittelua ja vähentää kuluttajaluotoista aiheutuvia velkaongelmia.
”Ehdotettu sääntely olisi nykyistä tehokkaampaa ja sen noudattaminen ja valvonta yksinkertaisempaa. Myös kuluttaja pystyisi itse paremmin arvioimaan, noudattaako luotonantaja tai luotonvälittäjä lakia.”
Jos luotonantaja tai luotonvälittäjä rikkoo korko- tai luottokustannuskattoa koskevaa sääntelyä, kuluttajalta ei saisi Häkkäsen mukaan periä korkoa tai muita luottokustannuksia lainkaan. Ministerin mukaan tällä tehostetaan sääntelyn noudattamista.
