Dark Mode Light Mode

Nokian Panimo teki näyttävän tuloskäänteen – taustalla kaksi syytä

Pienpanimon vertailukelpoinen liikevoitto 28 prosenttia laskevilla markkinoilla. Tilikauden tuloksen yhtiö käänsi voitolliseksi.
olut oluthana Nokian Panimo olut oluthana Nokian Panimo
olut oluthana Nokian Panimo

Keväällä 2025 First North -markkinapaikalle listautunut Nokian Panimo kasvatti tammi–kesäkuun liikevaihtonsa 7,12 miljoonaan euroon, kun vuosi sitten samaan aikaan kertyi 6,18 miljoonaa euroa. Kasvua tuli 15,2 prosenttia.

Käänne näkyy kuitenkin selvimmin liikevoitossa, joka nousi 547 tuhannesta eurosta 699 tuhanteen euroon. Lisäksi liikevoiton osuus liikevaihdosta parani 8,9 prosentista 9,8 prosenttiin.

Luku on sellaisenaan vertailukelpoinen, sillä kumpaankaan katsauskauteen ei osunut liikevoittoa vääristäviä kertaluonteisia eriä.

Tuloslaskelman viimeisellä rivillä tulos nousi 506 tuhanteen euroon, kun vertailukaudella se oli pakkasella -889 tuhatta euroa. Vertailukauden tulosta heikensivät listautumisannin toteuttamisesta johtuneet kertaluontoiset 1,3 miljoonan euron rahoituskulut rahoituskulut euroa.

Litroissa mitattuna kasvu oli vielä selvästi nopeampaa. Myyntivolyymi nousi 21,8 prosenttia 5,3 miljoonaan litraan, kun oluen myynti kasvoi 27 prosenttia 3,8 miljoonaan litraan ja muiden juomien 10 prosenttia 1,5 miljoonaan litraan.

Loppuvuoteen panimo lähtee ohjeistus ennallaan ja odottaa koko vuoden liikevaihdon kasvavan viime vuoden 12,98 miljoonan euron tasolta.

Markkinaosuutta irtosi laskevilta markkinoilta

Vertailukohta tekee luvuista poikkeuksellisia. Päivittäistavarakauppa ry:n tilastossa Suomen olutmarkkinan volyymi supistui katsauskaudella 0,6 prosenttia ja virvoitusjuomien 0,5 prosenttia, kun taas muut alkoholittomat juomat kasvoivat 11,3 prosenttia.

Nokialainen panimo siis kasvatti markkinaosuuttaan kategoriassa, joka kokonaisuutena kutistui.

”Myyntivolyymimme kasvoi huomattavasti markkinaa nopeammin kasvun ollessa 22 prosenttia”, toimitusjohtaja Janne Paavola toteaa katsauksessa.

Kasvun taustalla on kaksi toisiinsa kytkeytyvää tekijää.

Yhtiö toi keväällä markkinoille ennätysmäärän uutuuksia, joista japanilaistyylinen Keisari Hinode ja Suomen parhaan vehnäoluen tittelin voittanut Keisari Biere Blanc vetivät oluen volyymia, ja maaliskuussa avattiin kokonaan uusi tuotekategoria sokerittomilla Minea-makuvesillä.

Toinen tekijä oli kevättalveen painottunut kampanjamyynti, ja siitä lähtee myös katsauksen kiinnostavin varjopuoli.

Ero volyymin ja liikevaihdon kasvuvauhdissa kertoo, mitä kasvusta maksettiin. Litroja myytiin 21,8 prosenttia enemmän, mutta euroja kertyi 15,2 prosenttia enemmän, eli keskimääräinen litrahinta jäi vertailukautta matalammaksi.

Yhtiön oma selitys on kampanjamyynnin aiempaa suurempi osuus. Alennettu hinta toi lisää hyllytilaa ja markkinaosuutta, mutta jokainen kampanjalitra tuo kassaan vähemmän kuin normaalihintainen.

Kannattavuus parani silti, sillä henkilöstökulut ja liiketoiminnan muut kulut kasvoivat liikevaihtoa hitaammin. Kampanjapainotus söi hintaa, ei kulukuria.

Sijoittajan kannalta ratkaisevaa on, toistuuko sama loppuvuonna. Panimon mukaan myynti- ja markkinointikampanjat painottuivat nimenomaan ensimmäiselle vuosipuoliskolle, mikä ennakoi loppuvuodelle parempaa kannattavuutta.

Alkoholiton olut on seuraava kasvupanos

Vuonna 1991 perustettu Nokian Panimo on vuoden 2025 liikevaihdolla mitattuna Suomen toiseksi suurin pienpanimo ja viidenneksi suurin panimo. Tunnetuimpia tuotteita ovat Keisari-oluet, ja viime vuonna yhtiö myi 9,2 miljoonaa litraa juomia 13 miljoonan euron liikevaihdolla.

Ansaintalogiikka on suoraviivainen. Kaikki tuotteet valmistetaan yhdessä Nokian tuotantolaitoksessa ja myydään päivittäistavarakauppaan ja ravintoloihin, jolloin tulos ratkeaa pitkälti sillä, kuinka tehokkaasti kiinteät tuotantokustannukset saadaan jaettua kasvavalle litramäärälle.

Kannattavuuden kannalta ratkaiseva on myös alkoholiverolain pienpanimoalennus, jonka yhtiö voi menettää, mikäli Verohallinto katsoisi sen olevan riippuvainen toisesta panimosta. Riskiä vastaan yhtiöjärjestykseen on kirjattu äänileikkuri, joka rajaa toisen panimon äänivallan viiteen prosenttiin.

Verokuorma on toimialalle tyypillisen raskas. Vuonna 2025 yhtiö tilitti erillisinä veroina ja valmistemaksuina 10,1 miljoonaa euroa.

Kasvustrategia nojaa orgaaniseen laajentumiseen uusiin juomakategorioihin, ja kesäkuussa yhtiö kertoi sen seuraavasta askeleesta: noin seitsemän miljoonan euron investointikokonaisuudesta, joka kattaa alkoholinpoistolaitteiston, hapettoman veden valmistuslaitteiston, kahdeksan käymistankkia ja tunnelipastöörin.

Töiden on määrä valmistua alkuvuodesta 2027, jolloin alkoholittomat oluet tulisivat valikoimaan saman vuoden aikana. Vuotuinen käymiskapasiteetti nousee samalla noin kahdeksasta miljoonasta litrasta noin 13 miljoonaan litraan.

”Myös alkoholittoman oluen markkinan kasvu antaa tukea päätöksellemme investoida alkoholittoman oluen tuotantoon”, Paavola perustelee ajoitusta.

Rahoituksellisesti hanke näyttää katetulta. Liiketoiminnan rahavirta oli alkuvuonna 2,2 miljoonaa euroa euroa positiivinen, omavaraisuusaste 64 prosenttia ja likvidit varat sekä nostamattomat luottolimiitit yhteensä 9,3 miljoonaa euroa.

Listautumisannin rahat sitoutuvat nyt tuotantoon

Panimo ilmoitti listautumisaikeistaan helmikuussa 2025, ja kaupankäynti osakkeella alkoi huhtikuun alussa. Merkintähinta oli 2,50 euroa osakkeelta, ja yhtiö keräsi annilla noin 10 miljoonan euron bruttovarat.

Vanhat omistajat eivät myyneet osakkeitaan lainkaan, vaan koko anti oli uutta rahaa yhtiölle. Ankkurisijoittajiksi lähtivät muun muassa Ilmarinen, Elo, Varma, Aktia Rahastoyhtiö, UB Rahastoyhtiö ja Proprius Partners.

Nyt käynnistetty investointi on käytännössä se hanke, jota varten rahat kerättiin, kuten toimitusjohtaja itsekin muotoilee: ”Kesäkuun lopussa pääsimme vihdoin kertomaan julkisesti investointisuunnitelmistamme, joiden toteuttamiseksi haimme listautumisen yhteydessä rahoitusta.”

Pitkän aikavälin tavoitteeksi yhtiö on asettanut yli 20 miljoonan euron liikevaihdon vuoteen 2029 mennessä ja yli 18 prosentin vuotuisen käyttökatteen. Viime vuoden 12,98 miljoonan euron tasolta se tarkoittaa noin 15 prosentin vuotuista kasvua, eli alkuvuoden 15,2 prosentin vauhti riittäisi juuri ja juuri tavoitteeseen.

Epävarmuutta tuovat raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien hinnat, kuluttajien ostovoima sekä EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus, joka vaatisi vuoteen 2030 mennessä vähintään kymmenesosan vähittäiskaupan juomista uudelleenkäytettäviin pakkauksiin.

Osakkeenomistajille alkuvuoden kasvu ei vielä näy kassassa, sillä syyskuun 4. päivä maksettava 0,03 euron osakekohtainen osinko perustuu viime tilikauteen. Täsmäytyspäivä on 28. elokuuta.

Kuvapankkikuvat: Depositphotos

Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Pysy mukana markkinoiden rytmissä!

SR-uutiskirje on yksi Suomen monipuolisimmista sijoittamisen ja talouden uutiskirjeistä. Saat sähköpostiisi mielenkiintoisimmat sisällöt kolmesti viikossa.

SalkunRakentaja noudattaa EU:n tietosuoja-asetusta (GDPR). Käsittelemme tietojasi luottamuksellisesti ja tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Lue lisää tietosuojakäytänteistämme tietosuojaselosteesta.