Tulli julkaisi tuoreet lukunsa EU:n ulkopuolisesta etämyynnistä. Suomalaisten kuluttajien tilaamien, enintään 150 euron arvoisten tavaraerien määrä laski heinäkuussa peräti 67 prosenttia kesäkuusta ja 76 prosenttia viime vuoden heinäkuusta.
Pudotus katkaisi kahden vuoden nousun. Tavaraerien määrä lähti nopeaan kasvuun jo vuonna 2024, ja vuonna 2025 kertyi 46 prosentin lisäys edellisvuoteen verrattuna. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla tahti hidastui 11 prosenttiin.
Ajoitus osuu yksiin heinäkuun alussa voimaan tulleen tullimaksun kanssa. EU poisti alle 150 euron lähetysten tullivapauden ja korvasi sen kiinteällä kolmen euron maksulla, joka peritään erikseen jokaisesta lähetyksen tavaraerästä. Tavaraerä tarkoittaa samaa tuotetta samasta alkuperämaasta, joten sekalainen ostoskori voi kerryttää useita maksuja.
Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto lukee tilastosta selvän signaalin kuluttajien reaktiosta.
”Tullimaksulla näyttää olleen suuri vaikutus ainakin suomalaisten kuluttajien käyttäytymiseen. Tämä osoittaa, että EU pystyy halutessaan tekemään nopeita ja vaikuttavia toimia tasapuolisten kilpailuolosuhteiden ja kuluttajien turvallisuuden edistämiseksi”, Luoto sanoo.
Liitto selvitti elokuussa kuluttajien verkkovierailuja kiinalaisilla verkkokauppa-alustoilla. Suomesta alustoille suuntautuneiden vierailujen määrä on vähentynyt vuoden 2026 aikana, mikä liiton mukaan viittaa myös ostamisen hiipumiseen.
Volyymit ovat olleet mittavia. Suomeen tuotiin viime vuonna lähes 55 miljoonaa vähäarvoista tavaraerää, joista noin 41 miljoonaa jäi Suomeen ja loput jatkoivat matkaansa muihin EU-maihin.
Kiinan osuus tavaraerien kokonaismäärästä oli tammi–kesäkuussa lähes 99 prosenttia. Kiinasta tuodun erän keskimääräinen arvo oli 5,0 euroa, eli kolmen euron maksu vastaa yli puolta tyypillisen erän arvosta.
Maksu on väliaikainen ratkaisu vuoteen 2028
Kiinteä kolmen euron maksu perustuu neuvoston asetukseen ja on voimassa heinäkuun 2028 alkuun asti. Sen jälkeen pienlähetyksiin on määrä soveltaa tavanomaisia tuotekohtaisia tulleja, kun EU:n yhteinen tullidatakeskus kykenee laskemaan ne.
Valmistelussa on lisäksi erillinen käsittelymaksu, jonka suuruudeksi on arvioitu noin kaksi euroa lähetyserää kohti. Europarlamentti on edellyttänyt, että laskun maksaisi verkkokauppa-alusta eikä kuluttaja.
Arvonlisäverotukseen heinäkuu ei tuonut muutosta. Maahantuonnin arvonlisävero peritään edelleen ensimmäisestä eurosta lähtien, tullimaksun päälle.
Koko unionin tasolla luvut ovat toista kokoluokkaa. Komission mukaan EU:hun saapui vuonna 2024 noin 4,6 miljardia pienpakettia, ja niistä yli 90 prosenttia tuli Kiinasta.
Kaupan liitto vaatii jatkotoimia syksyn lainsäädäntöön
Liitto pitää tullimaksua tärkeänä askeleena kohti tasapuolisempaa kilpailua, mutta ei riittävänä. Syksyllä annettavissa tuotelainsäädäntöä, markkinavalvontaa ja kuluttajansuojan valvontaa koskevissa uudistuksissa on liiton mielestä varmistettava, että EU:n ulkopuoliset verkkokauppatoimijat noudattavat samoja velvoitteita kuin eurooppalaiset yritykset.
Kiertotaloussääntelyn osalta liitto vaatii, että EU:n ulkopuoliset myyjät osallistuvat tuottajavastuun kustannuksiin täysimääräisesti. Kotimaiset yritykset vastaavat jo nyt muun muassa jätehuollon kuluista ja tuotevaatimusten todentamisesta.
”Kilpailu on aina kuluttajien etu, mutta olennaista on, että yrityksillä on samat pelisäännöt. Yritysten kilpailukyvyn ja työpaikkojen näkökulmasta tarvitaan nopeita toimia epäterveen kilpailutilanteen korjaamiseksi. Siksi eurooppalaista lainsäädäntötyötä on vauhditettava, ja myös Suomen hallituksen tulee edistää asiaa aktiivisesti”, Luoto painottaa.
Heinäkuun lukua kannattaa silti lukea varauksella. Maksuvelvollisuuden ratkaisi tullauksen hyväksymispäivä, joten kesäkuun loppuun ehtineet tilaukset jäivät ilman kolmen euron maksua ja kasvattivat vertailukuukauden lukemia.
Yksi tavaravirta jää tilaston ulkopuolelle kokonaan. Maksu koskee vain EU:n ulkopuolelta saapuvia lähetyksiä, ja suuret alustat ovat viime vuosina laajentaneet unionin sisällä sijaitsevia varastojaan.
