Goldman Sachsin ajatushautomo Global Institute julkaisi elokuussa raportin, jossa avaruutta käsitellään teollisuuden uutena peruskerroksena eikä valtioiden arvovaltahankkeena.
Kirjoittajat George Lee ja Dan Keyserling rakentavat argumenttinsa yhden luvun varaan.
Vuonna 1981 kilon vieminen matalalle kiertoradalle maksoi avaruussukkulalla 65 400 dollaria. Nyt SpaceX:n Falcon Heavy hoitaa saman noin 1 500 dollarilla, eli kustannus on pudonnut 25-kertaisesti.
Osittain uudelleenkäytettävät kantoraketit muuttivat raketin kertakuluista omaisuuseräksi, jota voi kierrättää lennolta toiselle. Muutos siirsi avaruuden valtion budjettikysymyksestä liiketoiminnan piiriin.
Raha on seurannut perässä nopeasti. Avaruusekosysteemiin sijoitettiin viime vuonna yli 55 miljardia dollaria, ja kuluvan vuoden ensimmäinen neljännes toi ennätykselliset 36 miljardia.
Pörssilistautumiset ovat kiihdyttäneet tahtia entisestään. Avaruus- ja ilmailuyhtiöt ovat keränneet vuoden 2025 alusta lähtien 89 miljardia dollaria listautumisanneilla, joista suurimman teki SpaceX kesäkuussa noin 75 miljardilla dollarilla.
Pienemmätkin annit ovat olleet mittavia. Firefly Aerospace keräsi noin 999 miljoonaa dollaria onnistuneen Blue Ghost -kuulennon jälkeen, York Space Systems 629 miljoonaa ja satelliittitiedusteluun keskittyvä HawkEye 360 noin 478 miljoonaa.
Raportin ydinväite koskee juuri tätä. ”Kun avaruudesta tulee taloudellisesti keskeisempi, pääoman saatavuudesta tulee itsessään kilpailuetu”, Lee ja Keyserling toteavat. He arvioivat parhaisiin asemiin nousevan yhtiöt, jotka yhdistävät teknisen suorituskyvyn pörssikelpoisuuteen.
Laukaisukapasiteetti on koko arvoketjun pullonkaula
Laukaisupalveluiden tarjoajia on maailmassa vähän, ja se tekee laukaisusta koko toimialan ylävirran pullonkaulan. Sama kapeikko määrittää kustannusrakenteen kaikille muille ketjun osille.
Toinen niukka resurssi on kiertoratapaikka. Kansainvälinen televiestintäliitto ITU jakaa satelliittipaikat siinä järjestyksessä kuin niitä haetaan, joten ensimmäisinä liikkeellä olleet ovat kirjaimellisesti varanneet parhaat paikat.
SpaceX on hyötynyt molemmista. Sen Starlink-verkossa on lähes 10 000 satelliittia, yli 10 miljoonaa asiakasta ja viime vuonna yli 11 miljardin dollarin liikevaihto.
Amazon rakentaa vastaavaa Leo-verkkoaan ja sopi huhtikuussa ostavansa satelliittioperaattori Globalstarin, jonka mukana siirtyvät suoraan matkapuhelimiin suunnattujen yhteyksien taajuusoikeudet. Kauppa on määrä saada päätökseen ensi vuonna.
Pienempien listattujen yhtiöiden joukossa työnjako on selvä. Rocket Lab myy laukaisuja ja satelliittijärjestelmiä ja kirjasi ensimmäisellä neljänneksellä 200 miljoonan dollarin liikevaihdon sekä ennätykselliset 2,2 miljardin dollarin tilauskannan, mutta yhtiö tekee edelleen tappiota.
AST SpaceMobile tavoittelee yhteyttä tavallisiin älypuhelimiin ilman erillistä päätelaitetta ja on sopinut kumppanuuksista suurten teleoperaattorien kanssa. Yhtiön ensimmäisen neljänneksen nettotappio oli 191 miljoonaa dollaria.
Maanhavainnointiin keskittyvän Planet Labsin liiketoimintamalli poikkeaa molemmista, sillä se myy kuvadataa tilauspohjaisesti. Yhtiön tulouttamaton tilauskanta kasvoi vuodessa 361 prosenttia 672 miljoonaan dollariin puolustus- ja tiedusteluasiakkaiden vetämänä.
Puolustusbudjetit ovat alan toinen moottori
Yhdysvaltain puolustusministeriön avaruusrahoitus oli 11,9 miljardia dollaria vuonna 2020, ja ensi vuodelle sitä on kaavailtu 59,7 miljardia. Kasvuvauhti vastaa 26 prosenttia vuodessa.
Päälle tulee ohjuspuolustushanke Golden Dome, jonka hintalapuksi Valkoinen talo arvioi 175 miljardia dollaria vuoteen 2028 mennessä. Euroopan avaruusjärjestö puolestaan aikoo kasvattaa panostuksiaan 31 prosenttia kolmessa vuodessa.
Kiina on kasvattanut avaruussektorinsa rahoitusta 340 miljoonasta dollarista vuonna 2015 lähes 2,9 miljardiin vuonna 2024. Maa tekee avaruusyhteistyötä ainakin 64 valtion kanssa, ja yli 70 prosenttia sen ulkomaisille asiakkaille laukaisemista satelliiteista on mennyt kehittyviin maihin.
Euroopan teollinen vastaus on keskittäminen. Airbus, Thales ja Leonardo yhdistävät satelliittiliiketoimintansa Project Bromo -nimellä kulkevassa hankkeessa, jossa Airbus saisi 35 prosentin ja kaksi muuta kumpikin 32,5 prosentin osuuden.
Uuden yhtiön liikevaihdoksi on arvioitu noin 6,5 miljardia euroa ja henkilöstöksi 25 000. Euroopan komission ratkaisua ei odoteta ennen vuoden 2027 jälkipuoliskoa, ja saksalainen OHB sekä espanjalainen Indra ovat vastustaneet järjestelyä kilpailusyistä.
Suomessa ilmiö näkyy ICEYEssä, joka keräsi kesäkuussa 450 miljoonaa euroa uutta kasvupääomaa General Atlanticin johtamalla kierroksella. Kokonaisuudessaan kierros ylitti miljardi euroa 10,5 miljardin euron arvostustasolla.
Rahoittajiin kuuluivat Solidiumin ja Tesin lisäksi Ilmarinen, Varma, Nokia ja Lifeline Ventures sekä ulkomaiset sijoittajat. Kierroksen jälkeen Suomen valtio omistaa yhtiöstä noin 12 prosenttia.
Sääntely ja arvostukset ovat alan selkein heikko kohta
Kiertoradan ruuhkautuminen on jo mitattavissa. Satelliittilaukaisujen määrän on arvioitu nousevan 20 000:een vuoteen 2030 mennessä, ja yksikin hajoamistapahtuma voi käynnistää ketjureaktion, joka vaarantaa muidenkin toimijoiden laitteet.
Sääntely laahaa perässä. Avaruusoikeuden viisi kansainvälistä sopimusta neuvoteltiin kylmän sodan aikana, eivätkä ne anna selkeitä pelisääntöjä kuun raaka-aineiden hyödyntämiselle tai kiertoradalla tapahtuvalle valmistukselle.
Uusista käyttökohteista kiinnostavin on kiertoratalaskenta. Aurinkopaneelit auringonsynkronisella radalla tarjoaisivat lähes rajattoman tehon ilman maapuolen sähköverkkojonoja, mutta tyhjiössä prosessorien hukkalämmön poistaminen on vaikeaa ja piirit vaativat säteilysuojausta.
Sijoittajan kannalta suurin riski on kuitenkin hinnoittelu. SpaceXin osake on käynyt kesän aikana selvästi 135 dollarin listautumishinnan alapuolella, ja analyytikkojen tavoitehinnat vaihtelevat Morgan Stanleyn 75 dollarin karhuskenaariosta Raymond Jamesin 800 dollariin.
Toimialan seuraava konkreettinen koetinkivi on Rocket Labin Neutron-raketin ensilento, jota yhtiö tavoittelee kuluvan vuoden viimeiselle neljännekselle.
