Donald Trump on käynnistänyt toisella presidentin virkakaudellaan ennennäkemättömän voimakkaat kauppapoliittiset toimet asettamalla tulleja keskeisille kauppakumppaneilleen.
Kauppataseen epätasapaino on Trumpille keskeinen huolenaihe, ja hän on jo varhain toisella kaudellaan asettanut aggressiivisia tulleja EU:lle, Meksikolle, Kiinalle ja Kanadalle.
Trumpin käynnistämä kauppasota on ollut myrkkyä osakemarkkinoille, ja useat osakeindeksit ovat tulleet alas reilusti sen jälkeen, kun presidentti aloitti toimet Yhdysvaltojen kauppataseen alijäämän korjaamiseksi.
Markkinoilla vallitsee nyt kasvava huoli siitä, että Trumpin tullikorotukset ja geopoliittiset mullistukset pysäyttävät talouden, joka on tähän asti yllättänyt epäilijät vahvuudellaan. Tullipelot ovat ajaneet pörssejä laskuun.
Finanssitalo deVere Groupin toimitusjohtaja Nigel Green näkee tullisodan synkässä valossa.
”Donald Trumpin kauppapolitiikka ei ole enää pelkkä strategia – siitä on tullut itse aiheutettu kriisi”, hän varoittaa sijoittajakirjeessään.
”Hänen tullipohjainen talouspelinsä työntää Yhdysvallat niin syvään kuoppaan, että edes Amerikka ei ehkä kykene sieltä nousemaan”, Green toteaa.
S&P 500 saavutti kaikkien aikojen huippunsa 19. helmikuuta tänä vuonna. Sen jälkeen indeksi on tullut alas 8,2 prosenttia. Teknologiapainotteinen Nasdaq on puolestaan tullut alas jo 12 prosenttia joulukuun ennätyksestään.
S&P 500 puhkaissut trendikanavan
Sijoitustutkimusyhtiö Bravos Research kiinnittää huomiota siihen, että S&P 500 on juuri pudonnut alle merkittävän trendikanavan, joka on ollut voimassa lokakuusta 2023 lähtien. Se muistuttaa alkuvuotta 2022, jolloin indeksi myös rikkoi kahden vuoden mittaisen trendikanavan, mikä käynnisti syvemmän laskun.
Jos nyt on taantuman merkit ilmassa, saattaa vaarana olla karhumarkkina kuten vuonna 2022. Esimerkiksi Goldman Sachs on nostanut todennäköisyyden Yhdysvaltain taantumalle seuraavan 12 kuukauden aikana 20 prosenttiin.
Tyypillisessä taantumassa S&P 500 laskee noin 30 prosenttia, Bravos research toteaa.
Jos siis taantuma on tulossa, saattaa osakeindeksi tulla alas vielä reilusti.
Toisaalta keskeinen taantumasignaali ei osoita vielä huolestuttavia merkkejä. Tämä taantumasignaali on Bravos Researchin mukaan nouseva työttömyys.
It’s happening again
— Bravos Research (@bravosresearch) March 14, 2025
Buckle up.
A thread 🧵 pic.twitter.com/fsmFxJAqHT
”Jokainen aiempi Yhdysvaltain taantuma on tapahtunut samaan aikaan työttömyyskorvaushakemusten jyrkän kasvun kanssa. Itse asiassa hakemusten määrä alkaa yleensä nousta jo ennen taantuman alkua”, Bravos toteaa.
Tähän mennessä työmarkkinat eivät kuitenkaan ole antaneet tätä varoitusmerkkiä.
Työttömyyden kasvu on läheisesti linkittynyt yritysten kannattavuuteen. Jos yritysten voittomarginaalit kasvavat, ne palkkaavat lisää työntekijöitä ja laajentavat toimintaansa, mutta jos marginaalit pienenevät, yritykset leikkaavat kustannuksia usein irtisanomisten kautta.
Bravosin mukaan 1950-luvulta lähtien tarkasteltuna voittomarginaalit ovat laskeneet lähes jokaisen taantuman edellä.
Tällä hetkellä yritysten voittomarginaalit ovat kuitenkin ennätyskorkealla, mikä viittaa siihen, ettei yrityksillä ole tarvetta vähentää työvoimaa.
”Toisaalta Trumpin tullipolitiikka voi pienentää voittomarginaaleja vuonna 2025, mikä voisi johtaa taantumaan vuonna 2026”, Bravos arvioi.
Pelkästään marginaalien pieneneminen ei kuitenkaan takaa osakemarkkinoiden romahdusta, Bravos muistuttaa. Hyvä esimerkki tästä on ajanjakso vuosien 1996 ja 2000 välillä.
Korjausliike johtaa vain harvoin karhumarkkinaan
Voimakkaat osakeindeksien korjausliikkeet eivät ole maailmanloppu – niitä tapahtuu. Lisäksi historia osoittaa, että indeksit ovat yleensä toipuneet voimakkaistakin korjausliikkeistä nopeasti.
Sijoitussivusto The Motley Foolin kolumnisti Trevor Jennewine laskee, että viimeisten 15 vuoden aikana S&P 500 on kokenut yhdeksän vähintään 10 prosentin korjausliikettä eli laskua ennätyksestään, joista vain kaksi on muuttunut täysimittaisiksi karhumarkkinoiksi.
S&P 500 on tuottanut positiivisen tuoton kahdeksan kertaa yhdeksästä korjausliikkeestä eli 89 prosenttia tapauksista.
Jennewinen mukaan S&P 500 on viimeisten 15 vuoden aikana tuottanut keskimäärin 18 prosenttia seuraavan vuoden aikana sen jälkeen, kun se on ensimmäisen kerran laskenut vähintään 10 prosenttia huipustaan.
S&P 500 on lähes aina tuottanut positiivisen tuoton vuoden sisällä ensimmäisestä korjausliikkeestä, ja tuo tuotto on yleensä ollut vahva.
Jennewine muistuttaa kuitenkin siitä vanhasta viisaudesta, että menneet tuotot eivät koskaan takaa tulevia tuloksia
”Presidentti Donald Trump on kuitenkin ottanut toisella kaudellaan entistä aggressiivisemman kannan kansainväliseen kauppaan, joten nykyinen S&P 500:n korjausliike ei välttämättä seuraa aiempaa kaavaa”, Jennewine toteaa.
Sijoittajien kannattaa suhtautua varovaisen optimistisesti.
”Nyt voi olla hyvä hetki ostaa vahvan näkemyksen osakkeita, mutta niitä kannattaa ostaa maltillisesti. Nykyinen osakemarkkinoiden korjausliike voi muuttua karhumarkkinaksi, jos kauppajännitteet jatkavat kiristymistään, joten käteistä on järkevää pitää varalla”, Jennewine opastaa.
