Verohallinnon tuoreen selvityksen mukaan pienten ja keskisuurten yhtiöiden yhteisöveroja koskeva harmaa talous vastaa noin viittä prosenttia kyseisten yritysten yhteisöveron määrästä.
Tiedot perustuvat Harmaan talouden selvitysyksikön tuoreeseen selvitykseen. Selvityksessä tarkasteltiin osakeyhtiöitä, joiden liikevaihto oli alle 10 miljoonaa euroa. Nyt julkaistussa selvityksessä ei tarkasteltu suuryrityksiä.
Yhteisövero on osakeyhtiön elinkeinotoiminnan tuloksesta maksettava tulovero. Yhteisöveron harmaalla taloudella tarkoitetaan toimintaa, jossa yhteisöveron maksamista vältellään tarkoituksellisesti ja lainvastaisesti.
Osa yhteisöveron menetyksistä kuitenkin estetään viranomaisten torjuntatoimilla, kuten verovalvonnalla.
”Vaikka suurin osa suomalaisista yrityksistä toimii oikein, harmaan talouden vuoksi vuosittain menetettyjen yhteisöveroeurojen määrä on huomattava. Se vastaa suuruusluokaltaan summaa, jolla ammatillisen koulutuksen rahoitus pienenee tänä vuonna”, havainnollistaa Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta.
Pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden yhteisöveroa koskevasta harmaasta taloudesta arviolta 70 prosenttia esiintyy yhtiöissä, joiden liikevaihto on alle 300 000 euroa tai joiden liikevaihto ei ole Verohallinnon tiedossa.
Marttisen mukaan tämä selittyy sillä, että pienissä yrityksissä väärin toimiminen voi olla helpompaa, koska toiminta ei ole yhtä organisoitua kuin suuremmissa yrityksissä. Pienillä yrityksillä ei välttämättä myöskään ole ulkopuolista kirjanpitäjää.
Selvityksessä havaittiin myös, että yhteisöveroa vältellään eri tavoin riippuen yrityksen koosta. Harmaata taloutta harjoittavat pienyritykset salaavat tyypillisesti tulojaan, kun taas keskisuurille yrityksille tavanomaista on kulujen liioittelu.
Liikevaihdoltaan pienimmissä yrityksissä tyypillisin tapa on jättää elinkeinotoiminnan tulos ilmoittamatta joko kokonaan tai osittain.
”Yritys voi siis saada osan tai kaikki tuloistaan pimeänä, eli sille ei synny tulosta, jonka perusteella yhteisövero määräytyy,” Marttinen selittää.
Hieman suuremmissa osakeyhtiöissä tyypillistä taas on selvityksen mukaan tuloksen pienentäminen kuluja liioittelemalla.
”Yrityksen tulosta saatetaan keinotekoisesti pienentää liittämällä kirjanpitoon esimerkiksi yrittäjien henkilökohtaisia kuluja, jotta verotettavaa tuloa jäisi vähemmän”, Marttinen sanoo.
Yleisintä harmaa talous on selvityksen mukaan rakennus- ja ravitsemusalan yrityksissä sekä kiinteistönhoidon toimialalla.
Marttisen mukaan suuryrityksille tyypillinen tapa vältellä veroja on järjestellä tuloja ja kuluja eri maiden välillä siten, että veroja tulee maksettavaksi mahdollisimman vähän.
”Suuryrityksissä harmaan talouden luonne on hyvin erilainen kuin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joten sen kokoluokan arviointiin tarvitaan oma, erillinen tutkimuksensa ja erilaiset menetelmät kuin nyt julkaistussa selvityksessä”, Marttinen sanoo.
Lue myös tämä: Lukuisat harmaan talouden yritykset saaneet julkista tukea
