Elintarviketeollisuusliitto kertoi 28.11.2024, että jäsenkyselyn perusteella alan näkymät ovat elpymässä:
”Viimeisen 12 kuukauden aikana tuotannon määrä kasvoi 40 prosentilla yrityksistä ja lähes puolet yrityksistä uskoo kasvun jatkuvan myös seuraavien 12 kuukauden aikana. Vastaavasti noin kolmasosa yrityksistä arvioi tuotannon laskevan.”
Tuotanto on yhä yli kolme prosenttia alemmalla tasolla kuin se oli vuonna 2021. Palautuminen vaatisi sekä kotimaisen kysynnän elpymistä että viennin kasvua. Puolet jäsenkyselyyn vastanneista arvioi kannattavuuden kohentuneen jonkin verran 2024 ja näki positiivisen kehityksen jatkuvan 2025.
Koko kuvassa elintarviketeollisuuden käyttökateprosentti oli vuonna 2023 noin seitsemän prosenttia, kun se teollisuudessa kokonaisuutena oli Tilastokeskuksen mukaan kahdeksan prosenttia. Elintarviketeollisuuden kannattavuus laski kustannusnousun vuoksi vuonna 2022, mutta koheni lievästi vuonna 2023.
Keskeisenä huolena toimialalla nähdään investointitarve. Katsaus toteaa:
”Elintarviketeollisuusliiton jäsenkyselyyn vastanneista yrityksistä 70 prosentin on tehtävä korvausinvestointeja seuraavien viiden vuoden aikana. Investointeja tarvitaan, jotta tuotantokapasiteetti säilyisi nykyisellä tasolla. Investoinnit kasvuun ovat vähemmistössä.”
Yhteenvetona elintarviketeollisuuden kehitys on ollut viime vuonna tasaista, mutta kannattavuus ei saavuttanut vielä kustannusnousua edeltävää tasoa. Alan yritysten liikevaihto on ollut parin viime vuoden aikana reilun 14 miljardin euron tasolla.
Voimakkaasti negatiivinen elintarvikkeiden kauppatase voi viitata huoltovarmuushaasteisiin alalla.
Hintahyppyjä yksittäisissä tuoteryhmissä
Elintarvikkeiden hintakehitys viimeisen 12 kuukauden ajalta on varsin tasaista. Taustalla on todella kova hintojen nousu vuonna 2022 johtuen kustannusnousuista. Sen jälkeen hinnat ovat pysytelleet melko vakaina 2023 ja 2024.
Kuluttajahintaindeksi nousi 0,7 prosenttia vuonna 2024, mutta elintarvikkeiden – ilman juomia – hinnat laskivat 0,3 prosenttia. Tuoreissa helmikuun 2025 luvuissa hintakehitys on ollut 12 kuukauden jaksolla edelleen todella tasaista ja matalan yleisen inflaation mukaista.
On kiintoisaa katsoa isompia hintamuutoksia kuluttajan ostoskorissa. Taulukkoon on merkitty pääryhmittäin keltaisella ne tuoteryhmät, joiden hinnat ovat nousseet vuoden aikana yli neljä prosenttia. Öljyissa ja rasvoissa nousu tulee voista, jonka hinta on noussut 5,3 prosenttia, sekä oliiviöljystä, jossa vastaava hinnannousu vuoden takaisesta on jopa 12,2 prosenttia.
Pakastetut marjat ja hedelmät ovat nousseet myös 12 prosentin tasoa, suklaa jopa 26 prosenttia. Kahvi voittaa senkin jopa 31 prosentin hinnannousulla helmikuusta 2024 helmikuuhun 2025 – ja tämä näkyy kauppojen kahviosastolla. Kaakaon hinta on noussut yli 10 prosenttia.
Hedelmä-, marja- ja vihannesmehujen hinnat ovat kohonneet 5,5 prosenttia, tuoreen tai jäähdytetyn kalan vajaa viisi prosenttia. Pakastekala on laskenut vajaa neljä prosenttia, samoin perunalastut – sokeri jopa 15 prosenttia.
Koska hinnannousut vaihtelevat raaka-aineittain ja tuotteittain, vaikutukset yrityksiin vaihtelevat riippuen siitä, mitä raaka-aineita yritys käyttää.
”Esimerkiksi kaakaon, suklaan ja oliiviöljyn hinta on korkealla, viljojen hinnat sen sijaan ovat laskeneet. Myös maito- ja lihatuotteiden raaka-ainekustannukset ovat laskeneet tänä vuonna maltillisesti”, ETL muistutti joulun alla.
Hintojen nousu on kokonaisuutena maltillista, eikä näköpiirissä ole paluuta aiempien vuosien huippuhintoihin. Koronapandemia muutti kuluttajien ostokäyttäytymistä ja tämä näkyy valmisruokien kulutuksen kasvuna yhä.
Liitto totesi arkea helpottavien valmisruokien ja ruuanlaittoa helpottavien ratkaisujen olevan vahva trendi yhä. Niiden kasvun odotetaan jatkuvan 2025. Viime vuoden tammi-syyskuussa valmisruokien kulutus kasvoi 14 prosenttia.
Atria paransi mutta näkee näkymissä epävarmuutta
Mainittu valmisruokabuumi näkyy pörssin elintarvikeyhtiöillä. Atria nosti helmikuun tulosjulkistuksessaan sekä valmisruoan että siipikarjan kasvualueina.
Yhtiö ilmoitti 14.3.2025 massiivisesta 60-90 miljoonan euron lähivuosien investointiohjelmasta Nurmoon. Suunnitelmaan sisältyvillä investoinneilla Atrian valmisruokien tuotantoa Nurmossa on tarkoitus modernisoida ja tehdä energiatehokkaammaksi.
Atria-konserni ja Atria Suomi paransivat liikevoittoaan sekä koko vuonna 2024 että viimeisellä neljänneksellä. Atria Suomen vertailukelpoinen liikevoittomarginaali nousi viime vuonna 2,8 prosentista 3,7:ään. Alkaneena vuonna yhtiö arvioi tuloksen laskevan saavutetulta huipputasolta ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta.
On huomattava, että yhtiö on potentiaalinen elintarvikeviennin kasvattaja Nurmon uuden siipikarjatehtaan myötä. Yhtiö aloitti joulukuussa kananlihan toimituksen Kiinan markkinoille.
”Meillä on taustalla ennätysvuosi, meillä on edellytykset suoriutua hyvin myös tänä vuonna, mutta tätä heikentävät ulkoiset tekijät, eli geopoliittinen tilanne ja sen vaikutus kuluttajakäyttäytymiseen, päivitetyt ravitsemussuositukset, jotka heikentävät lihavalmisteiden myyntiä, Suomessa käynnissä olevat työmarkkinaneuvottelut ja Euroopan eläintautitilanne, jolla voi olla negatiivinen vaikutus tulokseen”, Atrian toimitusjohtaja Kai Gyllström totesi helmikuun tulosjulkistuksessa Helsingissä.
HKFoods paransi ja keskittyy Suomeen
Samoin HKFoods paransi sekä koko vuoden että viimeisen kvartaalin liikevoittoa. Liikevaihto kasvoi viime vuonna 7,4 prosenttia 1,0 miljardiin euroon. Atria Suomen vastaava luku oli 1,33 miljardia ja konsernin liikevaihto 1,75 miljardia euroa.
HKFoods myi viime vuonna Ruotsin ja Tanskan liiketoimintonsa ja keskittyy nyt pelkästään Suomeen – vienti mukaan lukien. Suomen liiketoimintayksikön vertailukelpoinen liikevoitto nousi 20,5 miljoonasta 37,7 miljoonaan vastaten suhteellisesti Atria Suomen tasoa. Yhtiöiden liiketoiminta ei ole keskenään täysin vertailukelpoista, koska Atrialla on esimerkiksi rehukauppaa.
HKFoods käynnisti Atrian tavoin siipikarjanlihan viennin Suomen Raumalta Kiinaan loppuvuonna 2024. Yhtiön tärkeimpiä vientimaita ovat Japani, Uusi-Seelanti, Etelä-Korea ja useat Euroopan maat. Viennin osuus liikevaihdosta kasvoi loka-joulukuussa kuusi prosenttiyksikköä 15 prosenttiin liikevaihdosta, vastaten 40 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtaja Juha Ruohola totesi tilinpäätöstiedotteessa 14.2.2025:
”HKFoods kasvatti myös neljännellä vuosineljänneksellä kannattavuuttaan onnistuneilla kaupallisilla toimenpiteillä, tuotannon tehostamistoimilla ja kustannussäästöillä. Vähittäiskauppamyynti kehittyi kattavan tuotevalikoiman sekä onnistuneen joulusesongin ansiosta myönteisesti, mikä paransi myynnin rakennetta ja kannattavuutta. Food service -sektorimme on onnistunut kasvattamaan osuuttaan laskevassa markkinassa. Vientimyynnin rakenne on parantunut kasvaneen valmistemyynnin ansiosta.”
HKFoods tekee Atrian tavoin investointeja valmisruokatuotantoon ja kuluttajan helppoon ruokailuun. Siipikarjapakkaamotoiminta on keskitetty Eurasta Raumalle ja Euraan tehdään noin kahdeksan miljoonan euron kypsien tuotteiden valmistuslinjainvestointi. Vantaan yksikköön on päätetty tehdä viiden miljoonan euron investointi, jolla vastataan valmisaterioiden kasvavaan kysyntään niin vähittäiskaupassa kuin food service -sektorilla. Yhtiö hakee kasvua aterioissa, ateriakomponenteissa ja välipaloissa.
HKFoods arvioi vertailukelpoisen liiketuloksen kasvavan vuonna 2025. Yhtiö on Suomessa entistä varteenotettavampi kilpailija Atrialle, koska sen rahoitusongelmat ovat helpottaneet ja tulos kääntynyt.
Raisio myi tappiollisen ”vegeosaston” Valiolle
Elintarvikeyhtiö Raisio kasvatti liikevaihtoaan viime vuonna 3,3 prosenttia 227 miljoonaan euroon. Ulkoisesta myynnistä noin 2/3 tuli Terveelliset elintarvikkeet -segmentistä ja 1/3 Terveelliset ainesosat -segmentistä.
Konsernin liikevaihdosta puolet tulee Suomesta, reilu viidennes Iso-Britanniasta ja loput muista maista.
Oikaistu liiketulos koheni 22,7 miljoonasta 23,4 miljoonaan euroon vastaten 10,3 prosentin marginaalia. Terveelliset elintarvikkeet kasvatti oikaistua liikevoittoaan 18,4 miljoonasta prosenttia 21,6 miljoonaan ja Terveellisten ainesosien liikevoitto laski 6,7:stä 5,2 miljoonaan euroon.
Yhtiön keskeisiä brändejä ovat kasvispohjaiset Benecol ja Elovena. Kasvua on tullut erityisesti kaurapohjaisesta Elovenasta Suomen markkinoilta. Yhtiö toteaa vuosikertomuksessa:
”Elovena®-brändin tuoteuutuudet nostivat myynnin arvoa ja myyntivolyymia merkittävästi tilikauden aikana. Iso-Britanniassa tilikauden aikana kohonnut kuluttajaluottamus, laskenut ruoan inflaatio sekä vahvistunut levitejakelu tukivat Benecol®-tuotteiden liikevaihdon ja myyntivolyymin kehitystä. Kasviproteiinituotteiden liikevaihto laski vertailukaudesta merkittävästi.”
Raisio myi helmi-maaliskuussa 2025 tappiollisen kasviproteiiniliiketoiminnan sekä Härkis– ja Beanit-brändit meijeri- ja ruokatalo Valiolle noin seitsemän miljoonan euron hintaan. Myydyn liiketoiminnan vuosiliikevaihto oli 4,5 miljoonaa ja liiketulos 2,6 miljoonaa euroa tappiollinen.
Apetit paransi – odottaa tuloksen laskevan hieman
Kasvipohjaisiin tuotteisiin Raision tavoin keskittyvä Apetit ohjeisti jo vuosi sitten Ruokaratkaisut-segmenttinsä liikevoiton paranevan mutta Öljykasvituotteiden liikevoiton heikkenevän vuonna 2024.
Näin myös kävi. Apetit teki jo toisen hyvän tulosvuoden peräjälkeen sijoitetun pääoman tuoton kohotessa 7,3:sta 8,3 prosenttiin, joka on elintarviketeollisuudessa hyvä taso.
Jatkuvien toimintojen liikevaihto laski seitsemän prosenttia 163 miljoonaan euroon johtuen öljykasviliiketoiminnan luonteesta. Siinä kansainvälisten markkinahintojen vaihtelu vaikuttaa liikevaihtoon ja tulokseen, mutta kumpikin segmentti oli selvästi voitollinen.
”Kirkkonummen Kantvikin kasviöljypuristamo toimi koko vuoden täydellä kapasiteetilla, kuten se normaalistikin toimii. Päättynyt satokausi oli hyvä paitsi vihanneksissa myös öljykasveissa rypsissä ja rapsissa”, kirjoitimme helmikuun analyysissa.
Apetitin kehityksessä korostuvat samat seikat kuin tässä tarkasteltujen muiden elintarvikeyhtiöiden. Koko ajan tehdään investointeja, joilla tehostetaan tuotantoa ja jotka vähentävät ympäristökuormitusta.
Apetitin tärkeitä investointeja ovat olleet uuden ERP-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Ruokaratkaisuissa syksyllä 2024 ja uuden pullotuslinjan valmistuminen Kantvikin kasviöljypuristamolle viime vuonna. Investointi vähentää muovin tarvetta yli 40 prosenttia.
Ruotsin vientiin satsataan pakastekasviksissa. Tuotekehityksessä potentiaalisia hankkeita ovat rapsijauhe BlackGrainin jo vuosia jatkunut kehitystyö sekä kotimaisen herneproteiinin tuottamisen selvittäminen. Tätä kehitystyötä tehdään niin, että se ei merkittävästi vaikuta konsernin tuloksellisuuteen tällä hetkellä, mutta luo potentiaalin tulevaisuudessa.
Taseet terveempiä, osinkohanat auki
Sekä Atria ison investointivaihteen jälkeen että HKFoods tappiollisista toiminnoista luopumisen jälkeen paransivat vakavaraisuutta päättyneellä tilikaudella.
HKFoodsin omavaraisuusaste kohosi 29 prosentista 41:een ja Atrian 42:sta 43:een. HKFoodsin nettovelkaantumisaste laski 121 prosentista 70:een ja Atrian 67:stä 62:een.
Matala korkoympäristö ja kannattava perusliiketoiminta tukevat taseiden hyvää kehitystä myös jatkossa. Vuoden 2024 lopussa HKFoodislla oli nettovelkaa ilman IFRS 16:n leasingvelkoja enää 62 miljoonaa euroa, kun luku vuotta aiemmin oli 184. Tämän lisäksi yhtiöllä on oman pääoman ehtoista korkeakorkoista hybridilainaa 26 miljoonaa euroa, jonka seuraava mahdollinen lunastuspäivä on syyskuussa 2025.
HKFoodsin rahoitus ei ole edullista edelleenkään. Yhtiö nosti viime kesäkuussa senioriehtoisen 90 miljoonan euron vakuudellisen kolmivuotisen joukkolainan, jolla se maksoi vanhoja lainoja pois. Uuden lainan korko on kolmen kuukauden euribor lisättynä 7,5 prosentin marginaalilla.
Yhtiö luonnehtii tilinpäätöksessään maksuvalmiustilannettaan tyydyttäväksi. Taseen tervehtymisestä kertoo myös hallituksen esitys 0,09 euron pääoman palautuksesta osaketta kohden, yhteismäärältään 8,1 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi hallitus esittää, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään enintään 0,05 euron pääoman palautuksesta per osake.
Raisio ja Apetit ovat nettovelattomia tai lähes nettovelattomia.
Tarkasteltujen elintarvikeyhtiöiden yhtiökokoukset pidetään seuraavassa järjestyksessä keväällä 2025: Apetit 10.4., Raisio 15.4., HKFoods 23.4. ja Atria 24.4.
Osinko irtoaa osakkeesta yhtiökokousta seuraavana päivänä, joten osake on omistettava yhtiökokouspäivän päätteeksi, jos mielii saada osingon. Samasta syystä kurssit yleensä laskevat yhtiökokouksen jälkeisenä pörssipäivänä.
—
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.
