USA:n presidentti jatkaa kovaa kauppapolitiikan linjaa. Euroopassa osattiin pelätä mahdollisia tuontitulleja, joista Donald Trump puhui jo vaalikaudella. Nyt EU:n kauhukuvat ovat toteutumassa, kun Trump on ilmoittanut aikovansa asettaa 25 prosentin tullit Euroopan unionista (EU) Yhdysvaltoihin tuotaville tuotteille.
”Olemme tehneet päätöksen, ja julkaisemme sen pian. Se tulee olemaan yleisesti ottaen 25 prosenttia, ja se koskee autoja ja monia muita asioita”, Trump kertoo.
EU on Yhdysvaltojen kolmanneksi suurin kauppakumppani Kiinan ohella.
Trump hyökkäsi voimakkaasti EU:ta vastaan.
”EU on erilainen tapaus kuin Kanada, he ovat todella hyödyntäneet meitä eri tavalla. He eivät hyväksy meidän autojamme, eivät juuri lainkaan meidän maataloustuotteitamme, ja käyttävät kaikenlaisia syitä kieltäytyäkseen, kun taas me hyväksymme kaiken heiltä.”
Trump kertoi, että Yhdysvalloilla on noin 300 miljardin dollarin alijäämä EU:n kanssa.
”Rakastan Euroopan maita, kai olen jossain vaiheessa kauan sitten sieltä lähtöisin. Mutta EU perustettiin huijaamaan Yhdysvaltoja. Se on sen tarkoitus, ja he ovat tehneet siinä hyvää työtä – mutta nyt minä olen presidentti.”
Ranskan presidentti Emmanuel Macron tapasi Trumpin Washingtonissa tällä viikolla ja vaikutti olevan luottavainen siihen, että oli saanut Trumpin luopumaan kauppakiistasta EU:n kanssa ja keskittymään sen sijaan suhteisiinsa Kiinan kanssa.
Macronin mukaan Yhdysvallat ei voi käydä kauppasotaa sekä Kiinan että Euroopan kanssa samaan aikaan, Macron sanoi Fox Newsille tapaamisen jälkeen.
Uutistoimisto Bloombergin mukaan Trumpin tullit voisivat kohdistua jopa yli 29 miljardiin dollariin (28 miljardiin euroon) EU:n vientituotteista.
EU on luvannut vastata välittömästi, jos Yhdysvallat asettaa tulleja sen jäsenmaiden viennille.
”EU ei näe mitään perustetta tulleille sen viennille. Reagoimme suojellaksemme eurooppalaisten yritysten, työntekijöiden ja kuluttajien etuja perusteettomilta toimilta”, EU:n toimeenpaneva elin totesi aiemmin tässä kuussa.
Monet taloustieteilijät ja jopa konservatiivinen Wall Street Journal ovat varoittaneet, että Trumpin suunnitelmat voivat vahingoittaa Yhdysvaltain taloutta. Keskiviikkona Trump hyökkäsi Truth Social -alustallaan Wall Street Journalin pääkirjoitusta vastaan, jossa väitettiin, että hänen tullinsa Kanadalle ja Meksikolle kostautuisivat ja vahingoittaisivat Yhdysvaltain taloutta.
Ensimmäisessä kabinetin kokouksessaan Valkoisessa talossa Trumpilta kysyttiin, aikooko hän yhä asettaa 25 prosentin tullit Meksikolle ja Kanadalle, vaikka siirtolaisten rajanylitykset ovat vähentyneet.
”En aio perua tulleja, en”, hän vastasi.
Trump määräsi pian virkaan astumisensa jälkeen 25 prosentin tuontitullit Meksikolle ja Kanadalle. Hän kuitenkin keskeytti niiden toimeenpanon kuukaudeksi, ja rajanaapurit ovat neuvotelleet tulleista Yhdysvaltojen kanssa.
Trump on määrännyt 10 prosentin lisätullit myös Kiinasta tuleville tuotteille. Kiina vastasi tähän asettamalla vastatulleja muun muassa Yhdysvalloista tuotavalle nesteytetylle maakaasulle ja hiilelle.
Oikeastaan aika surullista, että taloutta selkeästi heikosti tunteva henkilö käyttää demokratiassa tuollaista valtaa.
McKinley joka ymmärtääkseni on ollut jonkinlainen esikuva tuolle tullipolitiikalle muuttui vapaakaupan kannattajaksi kun tullit vain nostivat tuotteiden hintoja.
Kyseinen hintojen nousu kaatuu aina kuluttajien maksettavaksi.
Tulleilla ja ihmisten (joista huomattava osa tekisi niitä töitä, jotka amerikkalaisille eivät maistu) karkottaminen kiihdyttää inflaatiota.
Todennäköisesti Trumpin edellisen kauden pakkomielle puuttua riippumattoman keskuspankin toimintaan ei myöskään ole helpottanut.
Mikäli keskuspankki pitää pintansa, niin hyvä. Koron laskeminen sellaisessa tilanteessa jossa on tarjonnasta ja työvoimasta pulaa hyvin todennäköisesti heikentää dollaria.
Ongelmat sirkuksella saattavat siis tulla ”takaoven kautta” jos dollarimääräisten sijoitusten tässä tapauksesssa siis liittovaltion velkakirjojen houkuttelevuus vähenee.
Korko on lainan antajan kannalta katsottuna myös suojaus sen valuutan heikentymistä vastaan jossa velkakirja on laskettu liikkeelle.
Kauppasodan keinoihin kuuluvat myös vientiä rajoittavat toimet esim. Litografia- teknologialle, jonka ainoa valmistaja maailmassa on Hollantiin listattu ASML voi (ainakin periaatteessa) Euroopan Unioni säätää monenlaisia vientirajoitteita.
Edelleen eurooppalaiset voivat laittaa tulleja amerikkalaisille ja sitä kautta houkutella sieltä investointeja tänne.
Toivottavasti republikaanit näkevät tässä asiassa järjen valon, koska kauppasodassa olisi valtavasti häviäjiä.
Länsimaiden kauppasodan voittaja olisi Kiina tai Intia.