Yhdysvaltojen joulukuun työmarkkinaraportti osoittaa, että maan työllisyystilanne on pysynyt edelleen vahvana vuoden lähestyessä loppuaan.
Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen määrä kasvoi peräti 256 000 viime kuussa, selvästi yli ennusteiden vaihteluvälin. Ekonomistien konsensusennuste povasi vain 165 000 uutta työpaikkaa joulukuulle. Lisäksi toteutunut lukema oli myös korkein yhden kuukauden työllisyyden lisäys sitten viime vuoden maaliskuun.
Yhdysvalloissa työpaikkojen määrä on kasvanut nyt 48 peräkkäisen kuukauden ajan, mikä vastaa historian toiseksi pisintä työllisyyden kasvujaksoa.
Samaan aikaan työttömyysaste laski odotusten vastaisesti takaisin 4,1 prosenttiin, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisessä raportissa, vaikka työllisyysaste pysyi vakaana 62,5 prosentissa.
Palkkakehitys oli lisäksi pitkälti linjassa odotusten kanssa: keskimääräiset tuntiansiot nousivat kuukausitasolla 0,3 prosenttia ja vuositasolla 3,9 prosenttia.
”Työmarkkinat ovat vahvat, ja kokonaisuutena tilanne ei juurikaan tästä parane. Työpaikkojen kasvu on erittäin voimakasta. Meillä on alhainen työttömyys — se laski viime kuussa. Irtisanomiset ovat vähäisiä. Ihmisillä on töitä, ja he kuluttavat, mikä jatkaa talouden ja työmarkkinoiden vahvistamista”, toteaa työmarkkina-analytiikkayritys Lightcastin vanhempi ekonomisti Elizabeth Crofoot uutistoimisto CNN:lle.
Mitä tekee keskuspankki?
10 vuoden valtionvelkakirjan korko nousi lähes 4,8 prosenttiin. Pitkä korko on ollut vankassa nousussa viime syyskuusta lähtien. Vuoden 2007 jälkeen 10 vuoden korko on ollut vain kerran näin korkealla.
Korkomarkkinoilla sijoittajat pelkäävät, että vahvat talousluvut ja vahvistuva talous saattavat saada USA:n keskuspankin (Fed) keskeyttämään koronlaskut.
Fed on laskenut korkoja yhden prosenttiyksikön verran viime kuukausina. Keskuspankki on kuitenkin ilmoittanut, että koronlaskujen tahti todennäköisesti hidastuu vuonna 2025, viitaten inflaation riskeihin ja työmarkkinoiden perustavanlaatuiseen vahvuuteen.
Joulukuun vahva työmarkkinaraportti on saanut monet strategit vakuuttuneiksi siitä, että keskuspankki pidättäytyy toistaiseksi lisäkoronlaskuista. Joidenkin Wall Streetin asiantuntijoiden mielestä raportti on jopa avannut oven mahdollisuudelle, että keskuspankki harkitsisi koronkorotuksia vuonna 2025.
”Perusennusteemme on, että Fed pitää korot pitkään ennallaan. Mutta arvioimme, että seuraavan liikkeen riskit painottuvat korotuksen suuntaan”, Bank of America Securitiesin ekonomisti Aditya Bhave kirjoitti perjantaina asiakkailleen.
Bhaven mukaan rima koronkorotukselle on korkealla, sillä Fedin virkamiehet kuvailevat nykyistä korkotasoa yhä rajoittavaksi. Kuitenkin mikäli keskuspankin suosima inflaatiomittari — yksityisen kulutuksen menoihin perustuva indeksi (PCE), josta on poistettu ruoka ja energia — kiihtyy uudelleen tai inflaatio-odotukset nousevat, koronkorotus voi olla pöydällä.
Samoilla linjoilla on Goldman Sachs Asset Managementin korkosijoittamisen johtaja Lindsay Rosner, joka pitää tammikuun koronlaskua epätodennäköisenä tuoreiden työllisyyslukujen vuoksi.
”Yhdysvaltain työmarkkinat päättivät vuoden 2024 vakaalla pohjalla, jossa työllisyys kasvoi vahvasti, työttömyys laski ja palkkapaineet pysyivät kestävällä tasolla”, Rosner kirjoittaa yhtiönsä tiedotteessa.
Rosnerin mukaan joulukuun työmarkkinaraportin vahvuus poistaa mahdollisuuden tammikuun koronlaskuun ja siirtää huomion maaliskuun kokoukseen, jossa lisälaskut riippuvat inflaation kehityksestä.
Keskuspankki haluaa nähdä, millaista talouspolitiikkaa uusi hallinto toteuttaa
Vaikka USA:n keskuspankki Fed laski odotetusti ohjauskorkoa 25 korkopistettä viimeisimmässä korkokokouksessaan, oli Fedin viesti selkeän haukkamainen.
Keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell kertoi, että Fed haluaa nähdä lisää edistystä inflaatiossa ja työmarkkinoiden vahvuudessa. Powellin lausunto viittaa siihen, että keskuspankki ei välttämättä jatka nykyistä käytäntöään laskea korkoja jokaisessa kokouksessa.
Powell viestii keskuspankin olevan lähellä pistettä, jossa se voi ”hidastaa lisäsopeutusten tahtia.”
Hän kuitenkin myönsi myös epävarmuuden uusien Donald Trumpin hallinnon politiikkojen vaikutuksista keskuspankin korkopolitiikkaan. Pääjohtajan mukaan keskuspankki haluaa katsoa, millaista talouspolitiikkaa seuraava Trumpin hallinto tulee harjoittamaan.
”Odotamme merkittäviä politiikkamuutoksia. Meidän on nähtävä, mitä ne ovat ja millaisia vaikutuksia niillä on. Meillä on paljon selkeämpi kuva, kun tämä selviää”, hän kertoi.
Inflaatio on sitkeä ongelma
Viimeisin PCE-pohjainflaatio osoitti hintojen nousseen 2,8 prosenttia marraskuussa, mikä ylitti niukasti lokakuun 2,7 prosenttia. Taloustieteilijöitä huolestuttaa myös, että tulevan presidentin Donald Trumpin suunnitelmat tuontitulleista voivat nostaa inflaatiota tai ainakin hidastaa sen palautumista Fedin kahden prosentin tavoitetasolle.
Michiganin yliopiston tuore raportti osoittaa, että kuluttajien vuoden päähän ulottuvat inflaatio-odotukset nousivat tammikuussa 3,3 prosenttiin edellisen kuukauden 2,8 prosentista. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset nousivat niin ikään tammikuussa 3,3 prosenttiin, mikä on korkein taso sitten vuoden 2008.
Inflaation hidastuminen on viime kuukausina pysähtynyt osittain siksi, koska keskeiset tekijät, erityisesti asumiseen liittyvät kustannukset, pysyvät korkeina. Fedin virkamiehet odottavat kuitenkin inflaation jatkuvan hitaasti viilenevän, mutta tämä kehitys riippuu suuresti uuden hallinnon toimenpiteistä.
