Maanantaina uutena presidenttinä aloittanut Donald Trump kirjoitti suuren määrän presidentin asetuksia heti ensimmäisenä päivänä virassaan, mutta toisin kuin oli odotettu, hän ei vielä kirjannut asetuksia tuontitulleista.
Trump on luvannut asettaa korkeat tullimaksut naapurimailleen Kanadalle ja Meksikolle sekä Kiinalle. Lisäksi virkaanastujaispuheessaan Trump vihjasi tullien asettamisen mahdollisuudesta. Hän sanoi, että Kanadalle ja Meksikolle voitaisiin asettaa jopa 25 prosentin tullimaksut helmikuun alusta alkaen.
Trumpin ensimmäisen päivän viivästys tullien osalta ei ole perääntymistä, vaan se on voimannäyttö, ja panokset ovat huipussaan, varoittaa finanssitalo deVere Groupin toimitusjohtaja Nigel Green.
”Kun 25 prosentin tullit Meksikoa ja Kanadaa vastaan astuvat voimaan 1. helmikuuta, Yhdysvaltain yritykset kohtaavat kustannusmyrskyn, inflaatio on valmiina palaamaan vauhdilla, ja Yhdysvaltain suurimmat kauppakumppanit ajetaan äärirajoille. Onko tämä rohkea neuvottelutaktiikka vai holtiton uhkapeli? Joka tapauksessa seuraukset voivat olla valtavat,” varoittaa Nigel Green.
Vaarana voimakas tuonti-inflaatio
Greenen mukaan nämä tullit ovat vero amerikkalaisille yrityksille ja perheille.
”Ne nostavat arkipäiväisten hyödykkeiden hintoja, pienentävät yritysten katteita ja aiheuttavat ketjureaktion korkeammista kustannuksista koko taloudessa.”
Meksiko ja Kanada, jotka vastaavat 30 prosentista kaikista Yhdysvaltain tuonneista, valmistautuvat iskuun.
Viime vuonna Yhdysvallat toi Meksikosta tavaroita 475 miljardin dollarin edestä ja Kanadasta 418 miljardin dollarin edestä – aina autoista elintarvikkeisiin. Tullien myötä kuluttajat näkevät hintashokin, ja yritykset joutuvat kiristämään budjettejaan.
”Inflaatio on valmis tekemään paluun”, varoittaa deVeren toimitusjohtaja.
”Korkeammat tuontikustannukset iskevät lompakkoon kovaa, ja kauppakumppanien vastatoimet voivat vahingoittaa amerikkalaista vientiä ja työpaikkoja. Tämä on taloudelle häviö-häviö-tilanne.”
Yhdysvallat vei viime vuonna tavaroita Kanadaan 354 miljardin dollarin ja Meksikoon 322 miljardin dollarin arvosta. Jos nämä maat vastaavat tulleilla, teollisuudenalat kuten maatalous ja valmistus voivat joutua vaikeuksiin – nopeasti.
Trump pelaa kauppapoliittista uhkapeliä
Miksi sitten tulleille tuli viivästys helmikuun 1. päivään asti?
Nigel Green kutsuu sitä ”älykkääksi bluffiksi.”
”Trumpin tauko ei ole epäröintiä; se on strategia. Uhkaamalla tulleilla hän kasaa painetta Meksikolle ja Kanadalle ja lähettää varoituslaukauksen muille, kuten Kiinalle ja EU:lle. Tämä on korkean panoksen uhkapeli, jolla pyritään parempiin kauppaehtoihin”, hän selittää.
Lisäksi Trump on määrännyt tutkimuksen kauppataseiden ja niiden kansalliseen turvallisuuteen liittyvien riskien selvittämiseksi, mikä viittaa siihen, että lisää tulleja voi olla tulossa.
”Tässä ei ole kyse vain Meksikosta ja Kanadasta – kyse on globaalin kaupan pelikirjan uudelleenkirjoittamisesta”, sanoo deVeren johtaja.
Kun inflaatio kytee ja toimitusketjut toipuvat aiemmista iskuista, nämä tullit voivat toimia kuin bensan kaataminen tuleen.
”Jos tavoitteena on vahvistaa amerikkalaista valmistusta, tämä on vaarallinen tapa tehdä se. Kustannukset nousevat, liittolaiset kostavat, ja globaali talous voi ajautua turbulenssiin”, Green varoittaa.
Greenen mukaan tämä ei ole normaalia liiketoimintaa.
”Trumpin tullit voivat aiheuttaa kaaosta kansainvälisessä kaupassa, ja Yhdysvaltain yritysten ja sijoittajien on oltava valmiita. Tämä on herätys keskittyä pitkäjänteiseen kestävyyteen, kun lyhyen aikavälin haasteet kasautuvat.”
Kun helmikuun 1. päivä lähestyy, kaikkien katseet ovat Trumpin hallinnossa. Onko tämä uhkapeli onnistunut, vai olemmeko kauppasodan partaalla?
Osakemarkkinoilla optimismia
Vaikka kauppasodan uhka on ilmassa, näkee Evlin systemaattisten sijoitusten johtaja Peter Lindahlin Trumpin presidenttikauden alun vaikutukset osakemarkkinoihin myönteisessä valossa.
”Trumpin ajamat, talouskasvua tukevat mahdolliset veroleikkaukset ja sääntelyn purku voivat vauhdittaa erityisesti finanssialaa ja yritysten tuloskasvua, mikä jatkaa Yhdysvaltain talouden vahvaa virettä”, Lindahl toteaa.
Lindahlin mukaan Trumpin toisen kauden talouspolitiikka tukee erityisesti Yhdysvaltojen osakemarkkinoita, mikä luo edellytykset härkämarkkinan jatkumiselle.
” Trumpin ensimmäisen kauden alussa markkinat nousivat jopa 16 prosenttia vuosittain kolmen ensimmäisen vuoden aikana”, hän toteaa.
Tällä kertaa tilanne voi olla kuitenkin toisenlainen ja muutokset voivat tapahtua nopeastikin sekä geopolitiikassa, että taloudessa.
”Uudet tullit ja Trumpin odottamattomat politiikkatoimet voivat lisätä markkinoiden volatiliteettia etenkin Euroopassa ja Aasiassa. Lisääntyvä protektionismi ja kauppatullit voivat hidastaa maailmantaloutta ja heikentää eurooppalaisten vientiyritysten kilpailukykyä korkeampien tullien vuoksi”, hän toteaa.
Olisi todennäköisesti ollut turvallisempaa lisätä amerikkalaisten yhtiöiden verovähennys mahdollisuuksia.
Tulleilla ehkä houkutellaan tuotantoa palaamaan Yhdysvaltoihin, mutta tämä on aika riskiä pelaamista.
Mikäli FED joutuu tämän seurauksena nostamaan korkoa vaikuttaa se Euroopassakin, vaikka EKP ei heti seuraisi perässä.