Teollisuusliitto jätti perjantaina uuden lakkovaroituksen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle, sekä ensimmäisen lakkovaroituksen Kemianteollisuus ry:lle. Teknologiateollisuuden osalta osapuolten välinen erimielisyys liittyy tulevaan palkkaratkaisuun. Kemianteollisuuden osalta erimielisyys koskee koko työehtosopimusta.
Yrityskohtaiset lakkovaroitukset koskevat 50 yritystä teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa. Lakkovaroitusten kohteena olevissa yrityksissä työskentelee noin 13 100 työntekijää. Yrityskohtaiset työnseisaukset alkavat 27. tammikuuta ja päättyvät 1. helmikuuta.
Yrityskohtaiset työnseisaukset eivät koske hätätyötä eivätkä sellaista työtä, joka on välttämätöntä hengen ja terveyden turvaamisen kannalta.
Teknologiateollisuuden työehtosopimus päättyi marraskuun lopussa viime vuonna, kemianteollisuutta koskevat sopimukset päättyivät joulukuun lopussa.
Lisäksi ammattiliitto Pro ilmoitti lakosta 21 toimipaikalle, joissa lakko alkaa maanantaina 27. tammikuuta ja päättyy lauantaina 1. helmikuuta.
Teknologiateollisuuden työnantajat on neuvotellut Teollisuusliiton kanssa uusista työehtosopimuksista 12. syyskuuta alkaen. Neuvottelut päättyivät torstaina 9. tammikuuta tuloksettomina eikä uusia neuvotteluaikoja sovittu. Työehtokiistaa sovitellaan valtakunnansovittelijalla maanantaina 13. tammikuuta.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon mukaan molempien sopimusten osalta tavoitteena on turvata työntekijöille reilut työehdot ja oikeudenmukaiset palkankorotukset.
”Jäsentemme ostovoima on heikentynyt merkittävästi. Työntekijät tarvitsevat kohtuulliset, ostovoimaa parantavat palkankorotukset toimeentulon vahvistamiseksi ja arjen turvaamiseksi. Valitettavasti työnantajapuolella ei pidetä työntekijöiden pärjäämistä yhtä tärkeänä”, Aalto kertoo.
Tavoitteena jopa 10 prosentin palkankorotukset
Aallon mukaan työnantajapuolella ei tunnu olevan mitään kiirettä sopimusratkaisun aikaansaamiseksi.
”Joulukuussa järjestettyjen työtaisteluiden jälkeen neuvotteluosapuolet eivät tavanneet teknologiateollisuuden osalta kolmeen viikkoon. Tämän viikon kahdessa tapaamisessa ei tapahtunut minkäänlaista edistymistä. Työntekijät ansaitsevat palkankorotuksensa nyt, joten sopimusratkaisun nopeuttamiseksi emme nähneet muuta vaihtoehtoa kuin jättää lakkovaroitukset”, hän toteaa.
Teollisuusliitto tavoittelee työehtosopimusneuvotteluista aiemmin julkisuuteen kerrotun mukaisesti peräti kymmenen prosentin palkankorotuksia.
Palkankorotuksilla liitto tavoittelee ostovoiman vahvistamista tilanteessa, jossa palkansaajien ostovoima on heikentynyt viime vuosina jyrkästi.
”Toisin kuin Teknologianteollisuuden työnantajista väitettiin julkisuuteen, ei heidän tekemänsä esitys vahvistaisi ostovoimaa selvästi. Lisäksi työnantajapuolella suljetaan silmät siltä tosiasialta, että työntekijöiden ostovoiman heikentyminen viime vuosina ollut historiallisen suurta, samalla kun teollisuuden kustannuskilpailukyky on vahvistunut”, Aalto huomauttaa.
Teollisuusliitoin mielestä viime vuosien palkkaratkaisut ovat Suomessa olleet maltillisia, erityisesti keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna. Työvoimakustannusten kasvu on ollut Suomessa viimeiset kolme vuotta Euroopan toiseksi alhaisinta.
Palkankorotusvaatimus ”liitelee talousreaaliteettien yläpuolella”
Lakot ovat jatkoa vuosien 2023 ja 2024 laaja-alaisille työmarkkinahäiriöille.
Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä pitää lakkoihin päätymistä hyvin valitettavana, ja pitkillä lakoilla ei yritysten palkankorotusvaraa paranneta.
”Kemianteollisuus ry on istunut neuvottelupöydässä Teollisuusliiton kanssa lokakuusta saakka. Neuvotteluissa on saavutettu tekstikysymyksissä yksimielisyys. Erimielisyyttä on enää palkankorotusvaatimuksista, joiden taso valitettavasti liitelee talousrealiteettien yläpuolella. Yritysten tilanne ei ole tippaakaan otollinen suurille korotuksille”, Etu-Seppälä toteaa.
Kemianteollisuudessa tilauskannat ovat yhä matalalla, etenkin, jos tilauksia tarkastellaan määrissä, ei euroissa. Kemianteollisuus ry:n joulukuun jäsenkyselyssä 50 prosenttia alan yrityksistä kertoi tilanteensa olevan huono tai erittäin huono.
Kemianteollisuuden mukaan lisäksi lomautuksia ja irtisanomisia oli tulossa tai käynnissä poikkeuksellisen monessa yrityksessä. Samaan aikaan konkurssimäärät ovat Suomessa 2000-luvun ennätystasolla ja työttömyysaste kovassa kasvussa.
Aiemmat lakot aiheuttaneet satojen miljoonien vahingot
Kemianteollisuus ry:n mukaan yritysten kilpailukyvyn on kommentoitu olevan hyvällä tasolla, mutta tämä on perustunut suomalaisten yritysten kykyyn valmistaa määrällisesti paljon tuotteita. Mutta mikäli tarkastellaan yritysten kykyä tuottaa tuotteita, joista maksetaan hyvin, kilpailukyky mataa kiky-vuosia edeltävissä lukemissa. Palkat maksetaan tuotannon arvolla, ei sen määrällä.
”Oman jälkensä yritysten palkanmaksukykyyn ovat jättäneet edellisvuosien massiiviset poliittiset lakot. Vuoden 2023 syksyn ja kevään 2024 poliittiset lakot aiheuttivat satojen miljoonien suorat vahingot sekä huomattavia mainehaittoja. Lakkoilemalla ollaankin jälleen vaarantamassa vientiteollisuuden uskottavuus, toimintavarmuus ja asiakkuudet sekä tätä myöten suomalasia työpaikkoja”, toteaa Etu-Seppälä.
Kemianteollisuus ry:n mukaan silmiinpistävää on, että ammattiyhdistysliike ei pyri enää ratkaisuihin neuvottelemalla, vaan neuvottelukierros toisensa jälkeen lakoilla, vaikka ammattiliitot puhuvat mielellään sopimusyhteiskunnan puolesta.
Vaikka nykyisissä lakoissa tuoksuu katkeruus Suomen hallituksen välttämättömiä työelämätoimia kohtaan, on hyvä huomata, että lakkoiluun perustuvat toimintatavat ovat vakiintuneet jo ennen nykyistä hallitusta, Kemianteollisuus ry toteaa.
Kemianteollisuus ry:llä ja Teollisuusliitolla on pitkät ja hyvät neuvottelusuhteet. Kemianteollisuus ry toivoo, että neuvottelukumppani lakkoilun sijaan keskittyisi neuvottelemaan TES-pöydissä taloustilanteeseen nähden kestävän ratkaisun, jolla samalla turvataan toimialan työpaikat myös jatkossa.
