Poliisi kertoi joulukuussa, että Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikkö oli havainnut verkkopetosten tilannekuvassa erityisesti virtuaalivaluuttaan liittyvän aktiivisen tekotavan, jossa asianomistajaa pyydettiin luomaan digitaalinen lompakko varojen turvaamiseksi.
Rikoksen uhria on puhelimessa ohjeistettu luomaan uusi digitaalinen lompakko, jonne varat kerrottiin siirrettävän turvaan. Todellisuudessa tätä digitaalista lompakkoa ovat hallinneet uhrin rahoja tavoitelleet rikolliset.
Marras-joulukuun aikana poliisille ilmoitettujen tätä samaa tekotapaa käyttämällä tehtyjen rikosten yhteenlaskettu rikosvahinko on noussut satoihin tuhansiin euroihin.
Finanssivalvonnassa kryptosijoituksiin erikoistunut vanhempi valvoja Tytti Tanninen artikkelissaan, että huijaukset ovat ylivoimaisesti yleisin syy Finanssivalvontaan saapuvissa virtuaalivaluuttoihin ja kryptovaroihin liittyvissä yhteydenotoissa.
”Huijauksen uhri on voinut päätyä verkossa huijaussivustolle omien hakujensa tai sosiaalisen median valemainosten tuloksena. Kenties joku sosiaalisen median vaikuttaja on myös voinut suositella tahallaan tai tiedostamattaan jotakin huijaria. Usein huijari on kuitenkin suoraan yhteydessä uhriinsa esimerkiksi soittamalla, sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa. Whatsappin käyttö huijauksissa vaikuttaa kasvattaneen suosiotaan”, Tanninen kertoo.
Kryptohuijarit rakentavat luottamussuhteen uhriin
Huijaukset perustuvat usein myös manipulointiin. Uhriin saattaa olla yhteyksissä monia eri tahoja, joista osa voi myös esittää kykenevänsä auttamaan uhria saamaan sijoituksensa takaisin suurta korvausta vastaan.
Tanninen kertoo, että yhdessä erityisesti tänä vuonna kryptovarahuijauksissa esiintyneessä ilmiössä käytetään surutta hyväksi sijoittajien tunnollisuutta. Yhä useammassa huijauksessa uhrille väitetään, että uhrin on maksettava sijoitukseen liittyviä huomattavia veroja suoraan välittäjälle tai jollekin välittäjän yhteistyökumppanille.
”On erittäin tärkeää ymmärtää, että kryptovarasijoituksiin liittyvästä verotuksesta vastaa Suomessa aina Verohallinto. Verohallinto ei ole ulkoistanut tätä tehtävää millekään muulle taholle”, Tanninen muistuttaa.
Tannisen mukaan veronmaksupyyntöjen taustalla on todennäköisesti vapaasti käännettynä ”sianteurastushuijaus” (eng. pig-butchering scam) kutsuttava rikollinen toiminta.
Sianteurastushuijaus on kehittynyt sijoituspetos, joka yhdistää elementtejä romanssipetoksista ja kryptovaluuttahuijauksista. Termi ”sianteurastus” on huijareiden käyttämä kielikuva, jossa uhri nähdään ”sikana”, jota lihotetaan ennen kuin se ”teurastetaan” rahojensa vuoksi.
Huijaus toimii seuraavasti: Huijarit ottavat tyypillisesti yhteyttä uhreihin sosiaalisen median, deittailusovellusten tai jopa väärän numeron tekstiviestien kautta. Petturi käyttää viikkoja tai kuukausia kehittääkseen luottamussuhteen uhriin. Kun luottamus on saavutettu, huijari esittelee ajatuksen kryptovaluuttasijoituksista, väittäen usein omaavansa sisäpiiritietoa tai menestyksekkään sijoitushistorian.
Sen jälkeen uhrit ohjataan huijareiden hallinnoimaan vilpilliseen sijoitussovellukseen tai verkkosivustolle. Uhrit näkevät näennäistä kasvua sijoituksissaan ja saattavat jopa pystyä nostamaan pieniä summia luottamuksen rakentamiseksi.
Rohkaistuneina varhaisesta näennäisestä ”menestyksestä” uhreja suostutellaan sijoittamaan suurempia summia, joskus jopa ottamaan lainoja.
Kun huijarit ovat saaneet uhreilta mahdollisimman paljon rahaa, he katkaisevat yhteydenpidon jättäen uhrin huomattavien tappioiden kanssa.
Perinteiset ohjeet ovat valttia
Kryptovaroihin sijoittavan henkilön kannattaa noudattaa kaikkia perinteisiä ohjeita ja vinkkejä sijoitushuijausten välttämiseksi, Tanninen neuvoo.
Tämä tarkoittaa sitä, että kryptosijoittajan kannattaa suhtautua äärimmäisellä varovaisuudella yllättäviin yhteydenottoihin, olivat ne sitten Suomesta tai ulkomailta. Lisäksi jos tarjous vaikuttaa liian hyvältä tai jos yhteydenottajalla on kova kiire, tulisi hälytyskellojen soida.
Tietenkin kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, minkälaisia tietoja palveluntarjoaja edellyttää ennen sijoitusta.
”Vaikuttaako siltä, että asiakkuuden aloittaminen on hieman turhankin helppoa, vaikka verrattuna pankkitilin tai arvo-osuustilin avaamiseen? Halutaanko sinun luovuttavan verkkopankkitunnuksesi, vaikka palveluntarjoaja on selvästi ulkomailla? Entä miten palvelu toimii? Luvataanko kaikki tehtävän puolestasi ja osasi on vain seurata tuottojen kasvua?”, Tanninen luettelee.
Valitettavasti kryptohuijauksen jälkeen keinot tilanteen korjaamiseksi ovat yleensä todella vähissä.
”Menetettyjä varoja on todennäköisesti hyvin vaikeaa tai mahdotonta saada takaisin, joten ainakaan lisää rahaa ei kannata huijareille antaa”, Tanninen toteaa.
