Suomen kiinteistörahastojen markkinoilla kuohuu. Jo useat asunto- ja kiinteistörahastot ovat toistaiseksi lykänneet tai kokonaan keskeyttäneet rahastojen lunastukset. Kaikkiaan Suomessa on avoimia kiinteistörahastoja 29 kappaletta.
Viime aikoina uutisoidut päätökset keskeyttää rahastojen merkinnät ja lunastukset kertovat muun muassa kiinteistömarkkinoiden likviditeettiongelmasta, kysynnän heikkenemisestä ja rahoituksen saamisen vaikeudesta.
Kiinteistökaupan buumi katkesi vuoden 2022 puolivälissä nopeasti kohonneen korkotason sekä heikon taloustilanteen ja luottamusilmapiirin seurauksena. Ammattimaisen kiinteistökaupan kauppavolyymit ja vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat samalla kun rakentaminen romahti.
Luottovakuutusyhtiö Atradiuksen tuoreimman analyysin mukaan kansainvälinen rakennusala on elpymässä, mutta Atradius Suomi arvioi rakennusalan elpymisen Suomessa lykkääntyvän muun muassa asunto- ja kiinteistörahastoihin liittyvien ongelmien takia.
Atradiuksen Suomen maajohtaja Juhani Laitala ennustaa rakennusalan yritysten konkurssien jatkuvan, mutta uskoo suurimpien ongelmien kohdistuvan etenkin pieniin toimijoihin.
”Rakennusalalla oli jo toiveikkuutta ilmassa, mutta rahastoihin liittyvät ongelmat muuttivat näkemyksiä. Tämä kielii, että rakentamispäätökset lykkääntyvät, mikä vaikuttaa samalla asuntokauppaan”, Laitala toteaa.
Atradius Suomen arvion mukaan rakennusalan konkurssiaalto ei tule vielä päättymään. Atradiuksen globaalin analyysin mukaan pienet rakennusalan yritykset ovat suurimmissa ongelmissa, ja Laitalan mukaan arvio pätee myös Suomeen.
”En usko, että alan suuret yritykset ovat tällä hetkellä vaarassa, mutta jos haastava tilanne pitkittyy odotettua enemmän, kukaan ei tiedä, mitä tuleman pitää. Silloin yritysten kassatilanteen pitää olla kunnossa”, Laitala jatkaa.
Atradiuksen globaalin raportin mukaan rakennusalan odotetaan kasvavan Euroopassa 1–2 prosentin verran, jos korot laskevat nykyisestä. Yksi kasvua ajava tekijä on vihreä siirtymä, joka tuo investointeja.
”Julkinen sektori on kaikissa maissa merkittävä investoija, joten korkeasti velkaantuneissa maissa, kuten Suomessa, kasvu on maltillisempaa tai olematonta. Vihreä siirtymä tuo automaattisesti investointeja rakennusalalle, mutta Suomessa panostukset saattavat jäädä pieniksi korkean hintalapun takia”, Laitala toteaa.
Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan rakennusyritykset eivät vielä odota käännettä parempaan, vaikka näkymät alkuvuodelle ovatkin vakautuneet. Nykytilannetta mittaava saldoluku on tuntuvasti miinuksella, kun taas suhdannenäkymät elpyivät vähän.
Rakentamisen tuotannon arvioidaan laskevan yhä, tosin hieman loivemmin kuin viime vuoden aikana.