Palkansaajien ostovoimassa tapahtui vuosina 2022 ja 2023 historiallisesti poikkeuksellinen romahdus.
Reaalipalkkojen vuoden 2021 lopulla alkanut romahdus selittyy nopeasti kiihtyneellä inflaatiolla. Ennen koronapandemiaa Suomen inflaatio pysyi alle kahden prosentin tasolla kahdeksan vuotta 2013–2020, mutta vuoden 2021 alkupuoliskolta lähtien inflaatio pikkuhiljaa nousi koronarajoitusten purkamisen myötä, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen.
Kuluttajahintaindeksin nousun lakipiste Suomessa oli 9,1 prosenttia, joka saavutettiin joulukuussa 2022.
Koska palkkojen nousu ei vastannut kuluttajahintaindeksin nousua, oli seurauksena reaaliansioiden nopea lasku.
Viime vuonna ja tänä vuonna tilanne on kuitenkin toinen.
Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan palkansaajan nettoansioiden ostovoima kasvaa edelleen vuonna 2025. Tosin palkkaverotuksen kiristyminen syö kuitenkin reaalipalkkojen nousun tuomaa ostovoiman kasvua.
Tuoreista laskelmissa on huomioitu palkankorotusten, verojen ja kuluttajahintainflaation vaikutukset keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoimaan. Inflaatiossa on huomioitu myös kulutusverojen korotukset.
Keskituloisen 4 074 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoima kasvaa 1,9 prosenttia vuonna 2025, Veronmaksajat laskee. Euroissa tämä merkitsee ostovoiman kohentumista 655 eurolla vuodessa.
Ostovoiman kasvu on hieman hitaampaa kuin vuonna 2024, mutta kuitenkin voimakkaampaa kuin kertaakaan 2010-luvulla.
Inflaatiopiikin synnyttämää ostovoimakuoppaa ei vielä kokonaan kurota umpeen. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima oli korkean inflaation jäljiltä vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran ollut matalampi 15 vuotta aiemmin vuonna 2008.
Keskituloisen palkan ostovoima on vuonna 2025 yhä 2,4 prosenttia matalampi kuin huippuvuonna 2020. Vuosien 2024 ja 2025 ostovoiman kasvu kuroo umpeen ostovoimakuopasta lähes kaksi kolmasosaa. Ostovoima palaa tänä vuonna suunnilleen vuoden 2018 tasolle.
