Petteri Orpon hallitus on asettanut tavoitteeksi talouskasvua vauhdittavien toimien kehittämisen ilman julkisen talouden kustannuksia lyhyellä aikavälillä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) mukaan tehtävä lienee mahdoton, sillä riittävän paljon ja riittävän nopeasti vaikuttavat toimet aiheuttavat väistämättä kustannuksia lyhyellä aikavälillä.
Kuitenkin Etlan muistion Yhteisöveron lasku on arvioitua kannattavampaa (Etla Muistio 151) mukaan nopeimmin vaikuttaviin kasvutoimiin kuuluu yhteisöveron alentaminen, joka tuottaisi merkittäviä pitkän aikavälin hyötyjä niin yrityksille, työntekijöille kuin julkiselle sektorille.
Yhteisövero, tunnettu myös nimellä yhteisön tulovero, on Suomessa yhteisöjen, kuten osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja muiden vastaavien organisaatioiden, maksama vero niiden verotettavasta tuloksesta.
Etlan mukaan haasteena on ollut, että tutkimuskirjallisuudessa yleisesti otetaan huomioon yhteisöveroprosentin vaikutus pelkästään yhteisöveron pohjaan eli yritysten voittoihin. Laskelmat ovat siis tältä osin puutteellisia, huomauttaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Laskennassa pitäisi huomioida myös niin sanotut dynaamiset vaikutukset eli veromuutoksen vaikutus taloudenpitäjien käyttäytymiseen.
”Laskelmissa pitäisi ottaa huomioon veronalennuksen vaikutukset muuhunkin kuin yhteisöveropohjaan. Yhteisöveron alennus lisää myös työllisyyttä, ansiotasoa, kulutusta ja muuta toimeliaisuutta, mistä kaikesta syntyy verotuloja”, hän toteaa.
Vaikutukset eivät näy heti, mutta Kangasharjun mukaan yhteisöveron alennus pitäisikin nähdä investointina, jonka tuotot syntyvät veronalennuksen jälkeisinä vuosina sitä mukaa kun yritykset näyttävät voittoja Suomessa ja lisääntyneet investoinnit valmistuvat.
”Vaikka yhteisöveron alentaminen staattisesti laskettuna vähentäisi aluksi julkisen talouden verotuloja, palautuisivat verotulot kun talous reagoi muutokseen. Esimerkiksi työllisyyden parantuessa ansio- ja kulutusverot kasvaisivat ja investointien lisääntyessä tuottavuus- ja talouskasvukin vauhdittuisi.”
Myös yritysten voittojen lisääntyminen nostaisi verotuloja, Kangasharju listaa.
”Näin ollen väitänkin, että yhteisöveron lasku maksaa itsensä julkiselle sektorille takaisin – kun kaikki vaikutukset eli pitkän aikavälin hyödyt ja verotulojen kasvu otetaan huomioon.”
Yhteisöveron laskulla voimakas vaikutus talouskasvuun
Vuoden 2023 tiedoilla yhteisöveron laskeminen 20 prosentista 15 prosenttiin voisi Kangasharjun mukaan kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta jopa neljä prosenttia.
Laskelmaan liittyy luonnollisesti myös epävarmuuksia, joista yksi syntyy työvoiman riittävyydestä.
Paras tapa varmistaa yhteisöveron talouskasvua ja verotuloja kasvattava vaikutus olisi tuottavuuden parantaminen julkisissa palveluissa sekä osaavan työvoiman lisääminen koulutuksella, työmarkkinoiden toimintaa parantamalla ja maahanmuutolla, Kangasharju ehdottaa.
”Nyt tarjotun ratkaisun vaikuttavuutta lisäisi se, että samaan aikaan alennettaisiin ansiotulojen korkeimpia marginaaliveroja. Molemmat uudistukset maksavat itsensä takaisin julkiselle sektorille pidemmällä aikavälillä. Jos alijäämä ei saa kasvaa edes lyhyellä aikavälillä, julkista taloutta voisi paikata omaisuuden myyntituloilla”, Kangasharju toteaa.
Mikä on yhteisövero?
Suomessa yhteisövero on suhteellinen vero, ja sen nykyinen verokanta on 20 prosenttia. Yhteisöveron laskeminen perustuu yhteisön kaikkien tulolähteiden yhteenlasketusta tuloksesta, josta vähennetään veronalaiset menot. Tällöin saadaan verotettava tulo, josta yhteisövero lasketaan.
Yhteisöveroa maksavat itsenäiset verovelvolliset yhteisöt, jotka voivat olla esimerkiksi osakeyhtiöitä, säätiöitä, yhdistyksiä tai julkisyhteisöjä. Yhteisön tappiollista tulosta ei voida vähentää toisen tulolähteen voitosta, mikä tarkoittaa, että jokainen tulolähde arvioidaan erikseen.
Yhteisöveron tuotosta saavat osansa sekä valtio että kunnat. Valtion osuus yhteisöveron tuotosta on merkittävä, ja se on ollut noin 76 prosenttia vuonna 2024. Kunnat puolestaan saavat noin 24 prosenttia yhteisöveron tuotosta. Aiemmin myös seurakunnat saivat osan tästä verotuotosta, mutta tämä käytäntö muutettiin vuoden 2015 lopussa.
Yhteisöveron historia ulottuu pitkälle taaksepäin, ja sen verokanta on vaihdellut merkittävästi vuosien varrella. Alun perin korkein verokanta oli jopa 43 prosenttia, mutta se on laskenut useaan otteeseen kannustamaan yritystoimintaa ja parantamaan kilpailukykyä.
Verokannan laskeminen on ollut laajasti tuettu poliittinen päätös eri puolueiden keskuudessa.
Yhteisöveroon liittyy myös ennakkovero, joka tarkoittaa sitä, että yritykset maksavat osan verostaan etukäteen arvioidun tuloksen perusteella. Jos yrityksen todellinen tulos ylittää ennakoidun, se voi joutua maksamaan lisäveroa tilikauden päätyttyä.
Yhteisövero on suhdanneherkkä vero eli sen tuotto vaihtelee talouden suhdanteiden mukaan. Taloudellisten olosuhteiden heikentyessä yhteisöveron tuotto voi laskea merkittävästi, mikä vaikuttaa sekä valtion että kuntien talouteen.
Hyvä juttu jälleen kerran.
Mielestäni olemme jo Lafferin-käyrällä aikaa sitten ohittaneet lakipisteen.
Verotuksen kiristäminen on yhteisvaluutan oloissa todella myrkkyä kansantaloudelle.
Hyvä käytännön esimerkki on Fazerin investointipäätösten todennäköinen muuttuminen, eli Lahti saattaa muuttua Ruotsiksi.
Kyse ei ole enää pelkistä investoinneista, vaan työn tuottavuus polkee paikallaan jos uusin tuotantoteknologia jää rakentamatta.
Miksi meillä ei tehdä hallintopuolella sitä, mikä tehdään JOKAISEN yrityskaupan yhteydessä, eli konttoripuolen löysät pois.
Ei tarvitsisi muuta kuin siirtää loput kuntien tehtävistä hyvinvointialueille(edelleen valitaan vaaleilla päättäjät, joista liian moni on moneen paikkaan ehdolla).
Päästäisiin kertaheitolla eroon 300 tarpeettomasta kunnanjohtajasta esikuntineen ja kunnantaloineen.
Todennäköisesti kaavoitus toimisi tehokkaammin kun nurkkapatriooteista päästäisiin eroon.