Yli puolet arvioi työelämän menneen viimeisen kymmenen vuoden aikana huonompaan suuntaan, ja lähes kolme neljästä katsoo työn jakautuvan kahtia hyviin ja huonoihin töihin.
Tulokset perustuvat E2 Tutkimuksen raporttiin Työelämän muutosten kohtaaminen työpaikoilla, jossa tarkastellaan suomalaisten kokemuksia työelämän muutoksista. Raportin taustalla on haastatteluja työntekijöiden, luottamusmiesten ja esihenkilöiden kanssa sekä edustava kansalaiskysely, joka kerättiin kesäkuussa 2024. Tutkimus sisältää myös toimenpidesuosituksia työpaikoille.
Yli puolet suomalaisista (59 %) arvioi työelämän kehittyneen viimeisen vuosikymmenen aikana huonompaan suuntaan, ja lähes yhtä moni (55 %) uskoo saman kehityksen jatkuvan. Suuri osa (70 %) kokee työmäärän, kiireen ja tehokkuusvaatimusten lisääntyneen, minkä seurauksena työn koetaan muuttuneen kuormittavammaksi.
Polarisaatio työelämässä näkyy selvästi, sillä 71 prosenttia katsoo työelämän jakautuvan hyviin ja huonoihin töihin.
”Suomalaisten kokemukset kiireestä ja kuormituksesta täytyy ottaa vakavasti ja haitallisen kiireen syyt on selvitettävä. Jos kiire liittyy epäselviin toimenkuviin tai kyvyttömyyteen asettaa työtehtäviä tärkeysjärjestykseen, niin johdon rooli ongelmien ratkaisemisessa on aivan ratkaiseva”, sanoo tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen.
Myönteistä on kuitenkin se, että työn merkityksettömyys tai tylsistyminen huolestuttaa vain harvoja (17 %), ja noin puolet vastaajista kokee työn autonomian lisääntyneen. Haastatteluissa nousivat esiin myös etätyömahdollisuudet, hyvä työturvallisuus, tasa-arvon vahvistuminen, matalat hierarkiat sekä joustot työajoissa.
Digitalisaation vaikutuksista saatiin tutkimuksessa kaksijakoisia tuloksia
Vaikka enemmistö (57 %) arvioi digitalisaation sujuvoittaneen työntekoa, lähes yhtä moni (56 %) kokee uusien tietojärjestelmien ja ohjelmistojen monimutkaistaneen työn tekemistä.
Lisäksi suurin osa (59 %) ei tunnista yhteiskunnallisten megatrendien, kuten ilmastotoimien, digitalisaation, tekoälyn tai työelämän kansainvälistymisen, näkyvän omassa työssään. Esimerkiksi vain neljännes (26 %) arvioi ilmastotoimien vaikuttavan heidän työpaikkansa arkeen. Muutokset koetaan yleisemmin johtavassa asemassa olevilla ja toimihenkilöillä kuin työntekijöillä.
Suurin osa suomalaisista suhtautuu myönteisesti eri kulttuuritaustoista tulevien työntekijöiden määrän kasvuun työpaikoilla (63 %), mutta neljännes (26 %) on asiasta eri mieltä. Noin puolet uskoo, että tällainen kehitys voi lisätä yhteentörmäyksiä työpaikoilla.
”Työpaikoilla on yhä enemmän eri taustoista tulevia ja eri kieliä puhuvia työntekijöitä. Tämä aiheuttaa toisinaan yhteentörmäyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi yhteisen kielen puuttumiseen, väärinkäsityksiin, ennakkoluuloihin tai kielteisin asenteisiin”, arvioi vanhempi tutkija Rolle Alho arvioi.
Alhon mukaan esihenkilöillä ja luottamusmiehillä on keskeinen rooli ristiriitojen ehkäisemisessä.
Moni huolissaan huonosta johtamisesta
Johtamisen merkitys korostuu väestön ikääntyessä ja työvoiman moninaistuessa.
Ihannetyöpaikassa suomalaiset arvostavat erityisesti hyvää työilmapiiriä (73 %), hyvää johtamista (62 %), kilpailukykyistä palkkaa (61 %) sekä sujuvaa yhteistyötä esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä (55 %).
Lähes puolet vastaajista on kuitenkin huolissaan huonosta johtamisesta, ja vain reilu kolmannes pitää johtamista korkeatasoisena.
Esihenkilöt ja luottamusmiehet arvioivat, että kansainvälistyvä työyhteisö, monikielisyys, teknologiset muutokset ja etätyön lisääntyminen asettavat johtamiselle uusia vaatimuksia. Väestön ikääntyessä myös ikäjohtamisen tarve korostuu, sillä eri sukupolvet voivat odottaa työyhteisöltä erilaisia asioita.
Tutkija Aino Heikkilä toteaa, että erityisesti nuoret työntekijät odottavat saavansa säännöllistä palautetta esihenkilöiltään.
