Donald Trumpin tullimaksujen uhkaukset ovat käynnistäneet kulissien takana lobbauskampanjan, jolla pyritään lieventämään tai muuttamaan tulevan presidentin suunnitelmia, kertoo Wall Street Journal.
Toistaiseksi yritysjohtajat ovat kuitenkin kohdanneet takaiskuja yrittäessään saada neuvoja Trumpin avustajilta siitä, miten vaikuttaa päätöksiin. Trump toimii pääosin itsenäisesti, mikä jättää hänen tulevat neuvonantajansa vähäiseen rooliin päätöksenteossa.
Kun virkaanastujaisiin on aikaa alle kaksi kuukautta, Yhdysvalloissa ja ympäri maailmaa toimivat yritykset pohtivat mahdollisuutta, että Trump toteuttaa monet kampanjansa aikana esittämistään varoituksista.
Tämä saattaa laukaista kauppasodan, joka voi kiihdyttää inflaatiota. Laaja-alaiset tullit vaikuttaisivat merkittävästi liiketoimintaan, mahdollisesti nostaen kustannuksia amerikkalaisille yrityksille, jotka tuovat tuotteita ulkomailta.
Trump ilmoitti marraskuun lopulla Truth Social -palvelussa asettavansa 25 prosentin tullit Kanadasta ja Meksikosta tuotaville tuotteille, elleivät maat tee enemmän hillitäkseen maahanmuuttajien ja huumeiden virtaa rajan yli. Hän myös vihjasi 10 prosentin lisämaksuista Kiinasta tuleville tuotteille, koska Peking ei hänen mukaansa ole tehnyt tarpeeksi estääkseen fentanyylin tuontia Yhdysvaltoihin.
Muutamaa päivää myöhemmin Trump varoitti voivansa asettaa 100 prosentin tullit BRICS-maiden tuotteille, jos ne yrittävät syrjäyttää Yhdysvaltain dollarin globaalina valuuttana. Tämä tulisi lisäksi hänen presidentinvaalikampanjassaan lupaamiinsa enintään 20 prosentin tullimaksuihin kaikille tuontituotteille.
Tariffien vaikutus oli lyhytaikainen edellisellä Trumpin presidenttikaudella
Tänä vuonna julkaistu tutkimus (”Trade Protection, Stock-Market Returns, and Welfare”) osoittaa, että vuosina 2018 ja 2019 kohdennetut tullimaksut vaikuttivat rahoitusmarkkinoihin vain lyhytaikaisesti. Siinä New Yorkin keskuspankin Mary Amiti analysoi yhdessä Columbian yliopiston Matthieu Gomezin, Sang Hoon Kongin ja David E. Weinsteinin kanssa Trumpin edellisen presidenttikauden tariffien vaikutusta osake- ja korkomarkkinoihin.
Suurten amerikkalaisyritysten osakkeet reagoivat negatiivisesti ensimmäisen Trumpin hallinnon aikana julkistettuihin tullimaksuihin. Osakemarkkinan negatiivinen tuotto ajoittui erityisesti tullimaksujen julkistuspäivään, mutta ei sitä ennen. Vaikutus oli selkeä myös silloin, kun muut talousuutiset otettiin huomioon.
Osakemarkkinoiden kurssilasku tullimaksujen julkistuspäivinä heijastaa todennäköisesti kahta tekijää. Ensinnäkin markkinat saattoivat tulla pessimistisemmiksi yritysten tulevista voitoista. Toiseksi sijoittajien riskinottohalukkuus saattoi laskea. Näiden kahden tekijän erottamiseksi tutkimuksessa analysoitiin myös tullimaksujulkistusten vaikutusta markkinapohjaisiin diskonttokorkomittareihin, jotka kuvastavat sijoittajien riskinottohalukkuutta.
Tutkimuksen mukaan tullimaksujulkistukset johtivat valtionlainojen nimellistuottojen voimakkaaseen 50 korkopisteen laskuun kaikilla maturiteeteilla, suurimman vaikutuksen näkyessä viiden vuoden maturiteetissa. Reaalituotot laskivat puolestaan 40 korkopistettä. Tämä viittaa siihen, että markkinaosapuolet lisäsivät turvasatamasijoituksiaan.
Tullimaksut vaikuttivat myös osakemarkkinoiden riskipreemioon. Osakemarkkinoiden implisiittinen riskipreemio, osakkeiden odotettu tuotto suhteessa riskittömään korkoon, nousi annualisoituna kumulatiivisesti usealla prosenttiyksiköllä julkistuspäivinä. Yhteenvetona voidaan todeta, että tullimaksujulkistukset laskivat reaalikorkoja ja nostivat osakepreemiota, mikä viittaa sijoittajien ”turvasatamahakuiseen” käyttäytymiseen.
Kun osakehintojen lasku korjataan diskonttokorkojen muutosten vaikutuksella, noin 40 prosenttia (4,7 prosenttiyksikköä) osakekurssilaskusta tullimaksujulkistuspäivinä johtui odotettujen osinkojen muutoksista, ei osakepreemion kasvusta. On kuitenkin huomattava, että tämä arvio ei ota kantaa osinkojen laskun ajoitukseen, mikä on johdonmukaista sen kanssa, että välitöntä osinkojen laskua ei havaittu heti tullimaksujen julkistamisen jälkeen.
Tullien laajuus ja suuruus sekä muiden maiden vastatoimet avainasemassa
Trumpin tulevan kauden mahdollisten tullien vaikutusta on vaikea arvioida. Ekonomistien konsensus arvioi, että vaikutukset olisivat inflaatiota kiihdyttäviä. Edellisen Trumpin kauden perusteella siitä ei ole kuitenkaan selvää näyttöä.
Tullien laajuus ja suuruus sekä muiden maiden vastatoimet tulevat olemaan avainasemassa. Tariffien mahdollinen inflatorinen vaikutus riippuu pitkälti samanaikaisesta finanssi- ja rahapolitiikasta. Tullien vaikutus voi olla taloutta hidastava enemmän kuin hintoja nostava, jos talouspolitiikka ei ole riittävän elvyttävää. Toisaalta liian elvyttävä talouspolitiikka kasvattaa inflaatioriskiä.
Vaikutukset kotimaisiin toimijoihin eivät ole yksiselitteisiä, kuten jotkut ehkä arvioivat. Esimerkiksi tuotantopanoksiin kohdistuvat tullit voivat nostaa lopputuotteiden, kuten autojen, valmistuskustannuksia Yhdysvalloissa, mikä heikentäisi kotimaisten yritysten kilpailukykyä.
Kuluttajat ovat jo ryhtyneet ennakoimaan mahdollisia hinnankorotuksia, joita Trumpin ehdottamat tullit voivat aiheuttaa. Monet hamstraavat tuotteita ja tekevät suuria hankintoja, kuten autoja ja kodinkoneita, ennen kuin hinnat nousevat.
Michiganin yliopiston kuluttajakyselyn mukaan neljännes amerikkalaisista pitää ajankohtaa nyt hyvänä suurille hankinnoille. Se on ennätyslukema ja noussut 10 prosenttiyksikköä vain kuukaudessa. CreditCards.comin tutkimuksessa kolmannes vastaajista ilmoitti ostavansa enemmän, koska pelkäävät tullien nostavan hintoja.
Työministeriön mukaan kuluttajahintaindeksi nousi marraskuussa 2,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, osittain kestokulutushyödykkeiden lisääntyneen kysynnän vuoksi, mikä liittyy Trumpin tullien pelkoon.
Kuluttajien ostojen aikaistaminen mahdollisten tariffien vuoksi on positiivista yksityiselle kulutukselle ja sen myötä taloudelle lyhyellä aikavälillä, mutta voi kasvattaa inflaatioriskiä. Hinnat voivat siis nousta jo ennen tariffien voimaantuloa, mikä voi pienentää tariffien lopullista vaikutusta hintoihin.
Odotettavissa saattaa siis olla vahvoja tuontilukuja ja vähittäiskaupan tilastoja. Ne tukevat riskisten sijoituskohteiden tuottokehitystä, mikäli inflaatio ei kiihdy samanaikaisesti. Riskinä on kuitenkin se, että myös inflaatio ylittää odotukset ja markkina alkaa hinnoittelemaan inflaatioriskin kasvua.
