Eläketurvakeskus piti toimittajille ja talousvaikuttajille infotilaisuuden 4.12.2024 toimitiloissaan Helsingin Kalasatamassa. Eläketurvakeskuksen viestintäjohtaja Tuovi Rautjoki rohkaisee jokaista käymään katsomassa verkossa oman työeläkeotteen edes kerran viidessä vuodessa.
Eläketurvakeskus tuottaa työeläketurvaan ja työeläkejärjestelmään liittyvää tietoa ja ennusteita sekä ohjaa ja valvoo työeläkevakuuttamista, joka on lakisääteinen velvollisuus työnantajille ja yrittäjille. Työnantajat vakuuttavat työntekijänsä ja yrittäjät itsensä ja mahdolliset työntekijänsä.
Kokeillaan!
Kirjaudun oman työeläkeyhtiön verkkopalveluun omilla pankkitunnuksillani. Törmään nopeasti muutamaan käsitteeseen: työeläkeote, eläkearvio, eläkelaskuri ja eläkekarttuma.
Klikkaan ”Tarkista työeläkeotteesi”.
Näytölle ilmestyy omat menneiden vuosien työpaikkani, tarkemmin sanottuna työnantajat ja niille tekemästäni työstä sekä yrittäjätoiminnastani kertynyt eläke vuosi vuodelta.
Toisin sanoen tienatessasi palkkaa ja maksaessasi siitä automaattisesti yhdessä työnantajan kanssa eläkemaksua, sinun tuleva vanhuuseläkkeesi nousee eli karttuu. Samalla mahdollinen työkyvyttömyyseläke karttuu, jos joutuisi jättämään työelämän ennen eläkeikää.
Minun tapauksessani viime vuosina yrittäjänä eläkettä on karttunut vain murto-osa siitä, mitä takavuosina palkkatöissä. Syy on se, että tienaan vähemmän ja maksan eläkemaksua – tässä tapauksessa yrittäjäeläkettä (YEL) – vähemmän kuin aiemmin palkansaajana työeläkettä (TyEL).
Yrittäjäeläkkeen määräytymistä on kiristetty siten, että tuhansilla yrittäjillä eläkemaksut ovat nousseet vuodesta 2023 alkaen. Kirjoitimme tästä 4.12.2023.
Pääsen eläkkeelle 66-vuotiaana – sitten tulee ”tänka på”
Hoksaan nopeasti, että alin arvioitu vanhuuseläkeikäni on 66 vuotta ja kuusi kuukautta, tavoite-eläkeikä 68 vuotta ja kolme kuukautta ja arvioitu ylin eläkeikä 70 vuotta. Nämä ovat uusia tietoja minulle, koska en ole niin tarkasti asiaa aiemmin selvittänyt tai painanut mieleen.
Olen syntynyt vuonna 1978, joten voin jäädä eläkkeelle vuoden 2045 alkupuolella. Tässä on 20 vuotta tehokasta peliaikaa jäljellä!
Sen jälkeen saan virallisen eläkkeen niin halutessani. Jos viivytän eläkkeelle siirtymistä, tuleva eläkkeeni vastaavasti nousisi. Asiaa ei onneksi tarvitse päättää vielä.
Minulle selviää melkeinpä ensi katsomalta, että ”vanhuuseläkearvio nykyisillä työskentelytiedoillani” on 66 vuoden ja kuuden kuukauden vaihtoehdossa noin 1 800 euroa, tavoite-eläkeikävaihtoehdossa noin 2 000 ja ylimmän eläkeiän vaihtoehdossa 2 200 euroa.
Nyt tulee ”tänka på”. Ovatko arviot nykyrahassa? Oletan että ovat, koska 20 vuoden päästä mainitut eurosummat olisivat todella pieniä inflaation vuoksi. Jos inflaatio on keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa, 20 päästä saatu 1 800 euroa olisi nykyrahassa vain 1 210 euroa.
Eläkearviot lienevät nykyrahassa laskettuja. Eläketurvakeskus vahvisti tämän. (lisätty juttuun 27.12.)
Sitten tulee toinen ”tänka på”. Mitä tarkoittavat ”nykyiset työskentelytiedot”, joiden pohjalta vanhuuseläkearviot on laskettu?
Työeläkeotteen ja eläkearvion alalaitaan selaamalla onneksi selviää, että eläkearvio on laskettu ”edeltävän 12 kuukauden tulotasollasi”. Se perustuu yrittäjänä YEL-vakuutukseeni, jossa työtulon taso ei ole järin korkea, kuten ei tulotasoni muutenkaan. Tosin YEL-työtuloa – ja siten maksuja – nostettiin eläkeyhtiöni toimesta 2023.
Jotain kertoo se, että tähän mennessä karttunut eläke on luokkaa 1 400 euroa. Se on siis työurallani tähän mennessä vuosittain kertyneiden eläkkeiden yhteismäärä. Sen verran saisin eläkettä kuukaudessa, ellei tulevaa työuraani huomioitaisi.
Suomen työeläkejärjestelmässä eläkemaksua maksetaan noin 24-25 prosenttia palkasta tai laskennallisesta yrittäjätulosta (YLE-työtulo). Eläkettä karttuu vastaavasti 1,5 prosenttia vuodessa suhteessa tienattuihin ansioihin tai yrittäjätuloon. Toisin sanottuna 45 vuoden työuralla saisi tienattua vajaan 70 prosentin eläkkeen suhteessa palkkaan. (45 x 1,5)
Tehdään vielä yksi laskuharjoitus: 1,5 / 24,5 = 6,1 prosenttia. Maksaessasi eläkemaksua tai YEL-maksua, saat aikanaan eläkettä vähän yli kuusi prosenttia vuodessa suhteessa nykyisiin maksuihisi. Jotta saisit sata prosenttia maksuista takaisin eli pelkän pääoman ilman tuottoa, sinun pitäisi olla eläkkeellä yli 16 vuotta (100 / 6,1).
Edellä mainitut luvut ovat yleistyksiä, mutta kuvaavat karkealla tasolla sitä, mistä Suomen eläkejärjestelmässä on kyse eläkkeen saajan kannalta.
Kaksi arviota – kumpaan luotan?
Edellä eläkearviokseni tuli 1 800 euroa kuukaudessa. Siinä tapauksessa eläkelaskuri arvioi, että 20 vuodessa kuukausieläkettä kertyy keskimäärin 20 euron vuositahtia.
Teet vuoden töitä ja saat 20 euron korotuksen kuukausieläkkeeseen – se ei ole paljon.
YEL-työtulotasoni on tällä hetkellä hieman yli 16 000 euroa vuodessa, noin 1 400 euroa kuukaudessa. Maksan YEL-maksuja neljästi vuodessa, noin tuhat euroa per kerta. Summa on yrityksen tuloverotuksessa vähennyskelpoinen kulu, jos yritys on voitollinen.
Jotain kertoo se, että takavuosina palkkatöissä kuukausieläkettä saattoi karttua yli 100 euroa vuodessa. Juuri tähän kulminoituu julkisuudessa käyty keskustelu yrittäjäeläkkeiden matalasta tasosta. Asia on kaikkea muuta kuin yksinkertainen, koska kovilla yrittäjäeläkkeiden korotuksilla saadaan yritystoiminnan monet hyödyt ja tulot yhteiskunnalle minimoitua.
Laajan yrityskentän hyödyistä mainittakoon esimerkkinä kilpailun ja tarjonnan monipuolisuus kuluttajalle, ja tuloista esimerkkinä yritysten maksama arvonlisävero, jota valtio korotti 1.9.2024 lukien.
Haluan vielä tarkistaa tulevan eläkkeeni Eläketurvakeskuksen laskurilla. Luvut kuvaavat yleisellä tasolla tilannettani. Todelliset tulot voivat poiketa jonkin verran YEL-työtulosta.
Nyt ollaan jännän äärellä. Kun syötän samat lähtötiedot – syntymävuosi, syntymäkuukausi, tämänhetkinen palkka tai minun tapauksessa YEL-työtulo ja kertynyt eläke – kuin mitä eläkeyhtiöni soveltaa, saan Tyoeläke.fi:n laskurista vuonna 2045 yli 20 prosenttia korkeamman työeläkearvion!
Syy selviää melko nopeasti. Eläketurvakeskuksen laskurissa on oletuksena ”Ansiot kasvavat ennusteen mukaisesti”. Laskuri olettaa palkan tai yrittäjätulon kasvavan nykyisestä 1 400 eurosta 1 700 euroon 20 vuodessa. Se tarkoittaisi noin 1,0 prosentin vuotuista kasvua – oletan että reaalitulon kasvua.
Eläketurvakeskuksen laskurissa pystyy valitsemaan ”Ansiot eivät muutu nykyisestä”, jolloin lopputulokseksi tulee suunnilleen eläkeyhtiön laskurin antama eläkkeen taso, mutta mainittu valinta ei ole oletusvalinta. Oletusvalintana on ansioiden kasvu ennusteen mukaisesti.
Niin tai näin, laskureilla pystyy myös itse muokkaamaan omaa arvioitua tulevaa ansiokehitystä.
Summa summarum
Kuten tämän jutun parametrimuutoksista hoksaa, eläkearviot ovat herkkiä tulevaisuuden ennusteille, kuten palkan tai yrittäjätulon kasvuvauhdille. Vaikka ihminen tietäisi talousasioista jonkin verran, eläkeviidakossa joitakin asioita jää silti auki, ellei niitä ole avattu riittävän selkeästi.
Se, mitä minulle jää käteen eläkearvion selvittämisestä, on varmempi tieto tulevan eläkkeeni suuruusluokasta ja eläkeiästä, eli käytännössä vanhuuseläkeiän alarajasta.
Jos saan tulevaisuudessa lakisääteistä eläkettä suunnilleen 2 000 euroa kuukaudessa nykyrahassa mitattuna, miinus verot, haluan mielellään varautua mahdollisiin eläkepäiviin myös muulla tavalla.
Jos ajatellaan, että ihmisellä on esimerkiksi 100 000 euron ylimääräinen sijoitusomaisuus, kuten eläkevakuutus, PS-tili, osakesäästötili, osake- tai rahasto-omistuksia tai sijoitusasunto, tämä 100 000 euroa olisi 20 vuodelle jaoteltuna ilman eläkeajan tuotto-oletuksia 420 euroa kuukaudessa. Sitten oltaisiinkin jo 2 400 euron ”kokonaiseläkkeessä”.
Onko se hyvä vai huono? Riippuu kunkin henkilökohtaisista näkemyksistä ja preferensseistä eli mieltymyksistä.
Järkevällä sijoittamisella on mahdollista saada enemmän tuottoa kuin työ- tai yrittäjäeläkkeen kautta, mutta silloin ei saa välttämättä vastaavaa turvaa elämän erikoistilanteisiin, kuten työkyvyttömyyteen, pitkäaikaiseen sairastamiseen tai perhe-eläkkeeseen.
Työkyvyttömyystilanteessa eläkkeen tasoon vaikuttaisi paitsi kertynyt eläke myös arvio lopputyöuran eläkekertymästä. Tämä arvio tehdään työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden ansioiden tai saman ajanjakson YEL-työtulojen perusteella. Kirjoitimme tästä 30.9.2022.
Hyvään oman talouden hallintaan kuuluu tietoisuus oman lakisääteisen työeläkkeen tasosta ja kertymisestä. Sitä kautta on helpompi suunnitella omaa työuraa, elämää ja sijoittamista.
Edes omaa työeläkeyhtiötä ei tarvitse tietää työeläkeotteen tarkistusta varten. Työeläke.fi-sivustolla on kirjautumislinkki ”Tarkista työeläkeote” sekä aiheesta lisää tietoa.
Kirjoitan myöhemmin infotilaisuudesta ja eläkejärjestelmästä laajemmin.
Hyvää pyörittelyä, itse noin kolmikymppisenä kehottaisin vielä täsmentämään että eläkettä muuten sitten vielä verotetaan – eli käteen jäävään netto on vaikuttaa valtion silloinen tuloveroprosentti ja kunnallisvero… Luulen että kovin monet ikäluokkani edustajat ja nuoremmat ei hahmota tätä kokonaisuutta
Yrittäjien eläkkeitä maksetaan veronmaksajien pussista 500 000 000 € vuodessa.
Kaikki lakisääteiset eläkkeet rahoitetaan veroasteesta.
Kuten tässä jo mainittiinkin , aina kannattaa miettiä juurikin tuota työkyvyttömyyden mahdollisuutta . Itse lyhyen yrittäjyyden jälkeen jouduin jäämään työkyveläkkeelle , mutta onneksi olin tätä miettinyt etukäteen ja maksanut kohtuullista YELää . Siitä laskettiin eläkkeen määrä , joka muodostui elämisen mahdollistamiseksi kohtuudella . Moni ei tätä mieti , vaan ajattelee että en maksa YELää vaan sijoitan , jolla saan parempaa tulevaisuutta , mutta se ikävä asia voi tapahtua koska vain . Miettikää aina tätä !
Mielenkiintoinen laskelma jos eläkkeet rahastoitaisiin henkilökohtaisesti. 50 vuotta korkoa korolle, 5% tuotolla (sveitsin malli) ja 25% tyel maksu toisi noin 3 miljoonan eläkerahaston, josta pääomatulo 150 000 vuodessa. Aika paljon parempi vanhuuden turva kuin nykyinen.
Arvonlisäveron maksaa hyödykkeen ostaja, ei yrittäjä tai yritys. Se on yritykselle läpikulkuerä. Sitä ei siis lasketa yrityksen maksamiin veroihin, vaikka yrittäjät mielellään niin väittävät.