78 prosenttia suomalaisista talousjohtajista arvioi, että Suomen talous alkaa elpyä vuoden 2025 aikana. Puolet (49 %) talousjohtajista uskoo, että korkojen lasku ja sitä seuraava yksityisen kulutuksen kasvu käynnistävät Suomen talouden elpymisen.
Tulos käy ilmi Deloitten toteuttamasta talousjohtajatutkimuksesta, johon osallistui 1839 talousjohtajaa 26 Euroopan maasta ja Suomesta 71 suuryrityksen johtajaa.
”Kyselymme mukaan talouskasvu kulminoituu vahvasti korkojen ja inflaation laskuun sekä ostovoiman parantumiseen. Osa uskoo myös rakennussektorin lähtevän nousuun”, toteaa Deloitten CFO Programme Lead, Sari Berglund.
Vaikka epävarmuus on Suomessa vähäisempää kuin Euroopassa, heikko talous näkyy yritysten haluttomuutena ottaa velkaa.
Suomalaisista talousjohtajista 68 prosenttia katsoo, että nyt ei ole hyvä aika suuremmalle riskinotolle.
Suomalaiset talousjohtajat pitävät geopoliittisia riskejä ja heikkoa talouskasvua merkittävimpinä riskeinä seuraavien 12 kuukauden aikana. Näitä seuraavat kotimaisen kysynnän lasku ja kyberriskit.
”Liiketoimintaan heijastuu Suomessa monia epävarmuustekijöitä, kuten korkeat korot, Venäjän uhka ja suurten yritysten muutosneuvottelut. Kysely toteutettiin syyskuussa ennen Yhdysvaltojen vaaleja, mikä varmasti myös heijastuu tuloksiin”, sanoo Berglund.
Suomessa kasvu nykyisillä markkinoilla on tärkein strategia, jota seuraavat orgaaninen kasvu ja digitalisaatio. Ruotsissa kustannussäästöt nähdään tärkeimpänä strategiana, kun taas Norjassa ja Tanskassa orgaaninen kasvu on ensisijainen tavoite.
Orastavia positiivisia merkkejä talouden käänteestä näkyy myös teollisuustilastoissa. Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2024 lokakuussa 12,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Yritykset saivat lokakuussa 2024 uusia tilauksia vuodentakaista enemmän kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla.
Kasvaneet tilaukset ovat linjassa teollisuuden kohentuneiden näkymien kanssa. Elinkeinoelämän luottamus oli nousussa marraskuussa. Päätoimialoista ainoastaan vähittäiskaupassa oli pientä laskua.
”Suomen elinkeinoelämän suhdannekuva koheni marraskuussa vähittäiskauppaa lukuun ottamatta. Luottamusindikaattorit olivat nousussa, mutta niiden taso on vielä melko matala erityisesti rakentamisessa”, EK:n pääekonomisti Penna Urrila sanoo.
Urrilan mukaan suhdanteet ovat alkaneet asteittain kohentua kuluvan vuoden aikana ja Suomen talous on jättämässä taantuman pohjaa taakse.
Pankkien masinoima asunto-ja kiinteistö kupla pahenee entisestään, kun vasKokoomus myy osan vesilaitos osuuksista, asumisen kulut nousevat taas +30%.