Euroopan keskuspankki (EKP) päätti odotetusti viimeisimmässä joulukuun kokouksessaan laskea kaikkia kolmea ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä. Siten keskuspankin keskeisin ohjauskorko eli talletuskorko laskee 3,0 prosenttiin.
Päätöstä EKP:n neuvosto perusteli euroalueen inflaation hidastumisella. Neuvoston mukaan euroalueen inflaatio hidastuu hyvää vauhtia, ja useimmat pohjainflaation mittarit viittaavat siihen, että inflaatio asettuu keskipitkällä aikavälillä kestävästi kahden prosentin tavoitteen tuntumaan.
Yhdysvaltojen keskuspankki Fed voi ottaa päätöksissään huomioon inflaation lisäksi myös työllisyyden, mutta EKP:n korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon. Niissä otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen.
Samalla kun ohjauskorko on laskenut, ovat rahoitusolot muutoinkin euroalueella keventyneet, kertoo Suomen Pankki. Esimerkiksi 12 kuukauden euriborkorko on laskenut 2,4 prosenttiin prosenttiin 4,2 prosentin huipustaan, jossa se oli syksyllä 2023. Samalla uusien asunto- ja yrityslainojen keskikorko on merkittävästi alentunut.
Rahoitusmarkkinoilla odotetaan Suomen Pankin mukaan, että kolmen kuukauden euriborkorko laskee edelleen myös vuosina 2025–2026 ja päätyy 2,2 prosenttiin vuonna 2027.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoo, että inflaation ennustettu tasaantuminen ja kasvun heikkeneminen puolsivat rahapolitiikan keventämistä EKP:n neuvoston viime viikon kokouksessa.
”Viime viikon koronlasku oli jo neljäs puolen vuoden sisään. EKP:n ohjauskorkoa on kesäkuusta lähtien laskettu yhteensä kokonaisella prosenttiyksiköllä, neljästä kolmeen prosenttiin”, Rehn kertoo.
Rehnin mukaan EKP:n neuvosto päätti joulukuun kokouksessaan myös muuttaa viestiämme rahapolitiikasta.
”Olemme aiemmin sanoneet, että rahapolitiikka pidetään ’riittävän rajoittavana’ inflaation palauttamiseksi 2,0 prosentin tavoitteeseen, mutta enää tälle viestille ei ole tarvetta. Olemme nyt luottavaisia siihen, että inflaatio vakautuu tavoitteeseensa ennustetusti ja rahapolitiikka lakkaa lähiaikoina – arvioisin kevättalven mittaan – olemasta rajoittavaa”, hän kertoo.
EKP:n rahapolitiikan suunta on siis selvä, Rehn vakuuttelee.
”Koronlaskujen tahti ja mittaluokka päätetään jokaisessa kokouksessa erikseen tuoreimpien tietojen ja kokonaisarviomme perusteella, tarkastellen etenkin kolmea tekijää: inflaatiokehitystä, pohjainflaation dynamiikkaa ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta. Rahapoliittisessa päätöksenteossa on tärkeää säilyttää toimintavapaus. Tammikuussa meillä pitäisi olla enemmän tietoa myös Yhdysvaltain kauppapoliittisista ja muista talouteen vaikuttavista päätöksistä, ja voimme silloin uudelleen arvioida rahapolitiikkamme linjaa.”
