Työikäisen väestön kasvun hidastuminen tai jopa sen lasku heikentää reaalisen bruttokansantuotteen kasvua, jos ei huomioida muita tekijöitä, kuten tuottavuuden kehitystä ja teknologista edistystä. Esimeriksi tekoälyn ja automaation kehitys saattaa lievittää tai jopa ratkaista supistuvan työvoiman aiheuttamia haasteita parantamalla tuottavuutta ja tehostamalla työprosesseja.
Osakemarkkinoiden näkökulmasta vaikutukset ovat huomattavasti monimutkaisempia. Demografiset muutokset tapahtuvat tyypillisesti hitaasti ja ovat ennustettavissa. Teoriassa osakemarkkinat hinnoittelevat nämä muutokset jo etukäteen. Käytäntö on kuitenkin eri asia – pitkän aikavälin vaikutuksia saatetaan aliarvioida.
Osakemarkkinoiden tuotto-odotus voisi periaatteessa pysyä ennallaan, vaikka talouskasvun odotetaan hidastuvan väestön ikääntymisen seurauksena. Tämä tarkoittaisi kuitenkin, että osakkeet hinnoiteltaisiin aiempaa matalammilla arvostuskertoimilla, jos odotettu tuloskasvu olisi heikompaa.
Osakesijoitukset kilpailevat muiden sijoitusinstrumenttien kanssa. Mikäli väestön ikääntyminen kiihdyttää inflaatiota (kuten moni arvioi) ja valtionlainojen korkotaso nousee nykyisestä, osakemarkkinoiden arvostustasojen olisi laskettava, jotta odotettu tuotto säilyisi kilpailukykyisenä suhteessa valtionlainamarkkinaan.
Lisäksi väestön ikääntyminen voi vaikuttaa sijoittajien riskinottohalukkuuteen. Eläkkeellä olevat sijoittajat karttavat riskiä enemmän kuin työikäiset sijoittajat – he vaativat suuremman riskipreemion ollakseen valmiita sijoittamaan osakkeisiin. Näin ollen myös riskinottohalukkuuden väheneminen voi luoda laskupaineita osakemarkkinoiden arvostustasoihin tulevaisuudessa.
Sijoitustalot arvioivat inflaatioriskin kasvavan väestön ikääntymisen vuoksi
Talousuutistoimisto Bloomberg haastatteli toukokuussa varainhoitajia demografisten muutosten vaikutuksista sijoitustoimintaan.
First Eagle Investmentsin rahastonhoitaja Idanna Appio totesi, että Yhdysvaltain valtionlainat ovat liian riksialttiita omistettavaksi. Arvio perustui siihen, että väestön ikääntyminen kasvattaa terveydenhoitomenoja ja budjetin alijäämää, mikä johtaa korkeampaan inflaatioon.
Pitkien valtionlainojen tuotto ei Appion mukaan tarjoa riittävää kompensaatiota inflaatioriskille. Hän viittaa Yhdysvaltain liittovaltion velanoton voimakkaaseen kasvuun, jonka monet pelkäävät voivan johtaa velkakriisiin tulevina vuosina. Appio tasapainottaa osake- ja korkoriskiä lisäämällä kultaa sijoitussalkkuun.
Inflaatio on negatiivista joukkolainoille, koska se heikentää niiden reaaliarvoa ajan myötä. Tämä johtuu siitä, että kiinteät kuponkikorot menettävät ostovoimaansa inflaation vuoksi. Lisäksi joukkovelkakirjojen arvo laskee, jos korkotaso nousee inflaatio-odotusten kohoamisen myötä.
Korkeamman inflaation skenaario perustuu yksinkertaiseen ajatukseen: ikääntyvä väestö lisää kulutusta, erityisesti palveluihin, samalla kun nuoremman väestön pienentyminen vähentää työvoiman tarjontaa ja tuotantoa. Tämä voi johtaa kasvaneisiin kustannuksiin. Näkemys ei ole yksiselitteinen, mutta monet sijoittajat ottavat sen huomioon. Tämän seurauksena esimerkiksi raaka-aineet, kiinteistöt ja terveydenhuoltoalan osakkeet ovat saaneet lisää huomiota sijoituskohteina, jotka voivat suojata salkkuja inflaatiolta.
Varainhoitajat punnitsevat valtionlainojen osuutta sijoitussalkuissa
Korkean inflaation riski on ristiriidassa Japanin talouskehityksen kanssa – maan, jossa on maailman vanhin väestö ja joka on kärsinyt pitkään hitaan kasvun ja deflaation kaudesta. Japanin deflaation ei kuitenkaan arvioida toistuvan muissa maissa, sillä sen taustalla olivat osittain 2000-luvun alun Kiinan halpojen hyödykkeiden aiheuttamat deflatoriset paineet, jotka eivät enää vaikuta samalla tavalla.
”Mikäli tarkastelemme Kiinaa demografian esimerkkinä, tulevaisuus vaikuttaa entistä inflaatiopainotteisemmalta,” kertoi Manoj Pradhan, entinen Morgan Stanleyn strategi ja Talking Heads Macroeconomics -yrityksen perustaja. ”Lähes kaikilla talouksilla on vihreätä siirtymää kannattavia politiikkoja, ja deglobalisaatio on johtanut lisääntyneisiin puolustusmenoihin.”
Myös tietyt muut suuret varainhoitajat, kuten BlackRock, Royal London Asset Management ja Saksan DWS Group, etsivät tapoja suojata asiakkaidensa varoja demografisten muutosten keskellä. Nykyään käyttöön otettavat strategiat ikääntyvän väestön vaikutusten hallitsemiseksi heijastavat inflaatioon liittyviä huolia: vähemmän valtionvelkakirjoja ja enemmän sijoituksia osakkeisiin sekä raaka-aineisiin.
”Ajattelemme väestökehitystä hitaasti liikkuvana junana, mutta se ei ole sitä,” sanoi Bloombergille Erik Weisman, MFS Investment Managementin salkunhoitaja Bostonissa. ”Se on juna, joka syöksyy meitä kohti, ja jos et väistä raiteilta, se ajaa ylitsesi.”
Weisman kuuluu niihin, jotka ovat alkaneet uskoa, että syntyvyyslukujen laskiessa ja väestön ikääntyessä yritysten on taisteltava työntekijöistä, mikä johtaa palkkainflaation. Se saattaa tarkoittaa, että korkotaso voi olla tulevina vuosina korkeampi kuin moni odottaa tällä hetkellä.
Sijoitusstrategioiden valinta demografisessa muutoksessa on huolenaihe eläkerahastoille. Esimerkiksi saksalaiselle DWS:lle se tarkoittaa eläkevarojen siirtämistä kiinteätuottoisista sijoituksista osakkeisiin, kertoi Länsi-Euroopan sijoitusjohtaja Vera Fehlin.
”Ympäristössä, jossa pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat korkeammalla tasolla kuin aiemmin, eläkesalkut haluavat lisätä altistustaan omaisuuserille, jotka voivat auttaa lieventämään vaikutusta,” hän sanoi.
Vaikka monet rahastot pitävät demografisia muutoksia ”liian” pitkän aikavälin kysymyksenä, BlackRock näkee niissä mahdollisuuksia. Maailman suurin varainhoitaja on lisännyt sijoituksiaan Euroopan ja Yhdysvaltojen terveydenhuolto-osakkeisiin odottaen kysynnän kasvua.
BlackRock arvioi, että markkinat hinnoittelevat demografisten muutosten vaikutukset hitaasti. Se suosii maita, kuten Intiaa, Indonesiaa, Meksikoa ja Saudi-Arabiaa, joissa työikäisen väestön määrä kasvaa, ennakoiden vahvempaa talouskasvua ja korkeampia tuottoja.
Todella hyvä artikkeli!
Kyselen tyhmiä, kuten yleensä: ”Onko ikääntyvän väestön kansantalouden kulutus samanlainen kuin ei-ikääntyvän”? Tarkoitan tällä sitä, että jos väestö koostuu kasvavassa määrin vanhemmasta väestöstä, niin eikö sen suurimmat hankinnat, kuten talot yms. Ole jo tehty?
Myös muussa kulutuksessa voi olla suuria eroja ja uskaltaisin väittää, että iän karttuessa varovaisuus rahan käytön suhteen kasvaa ja tämä kokonaisuutena ymmärtääkseni ainakin hidastaa inflaatiovauhtia. Toki inflaatio voi käynnistyä monesta muustakin seikasta esim. raaka-ainemarkkinoiden epävarmuudet voivat toimia inflaatiokatalyytteinä.
Kiitos taas! Olet oikeassa, että tietyt isot hankinnat ovat tyypillisesti jo tehty – ikääntyvän väestön kulutus keskittyy yhä enemmän palveluihin. Palvelut muodostavat nykyisin merkittävän ja kasvavan osuuden esimerkiksi Yhdysvaltain taloudesta.
Säästämisasteen kasvu voi hillitä inflaatiota, mikäli muut tekijät pysyvät ennallaan. Kuitenkin demografiset muutokset, kuten työikäisen väestön supistuminen ja eläkeiässä olevan väestön osuuden kasvu, voivat vaikuttaa palvelualojen työvoiman kysyntään. Jos työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla, palkkojen nousu voi kiihtyä, mikä puolestaan saattaa vauhdittaa inflaatiota.