Euroopan keskuspankki on hiljattain laskenut ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Ennusteiden mukaan korko saattaa laskea asteittain jopa kahteen prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä, mikäli muut taloudelliset olosuhteet sen sallivat.
Tämä muutos vaikuttaa merkittävästi sijoitus- ja säästämisstrategioihin.
EKP:n neuvoston tekemä päätös merkitsee käänteentekevää muutosta rahapolitiikassa, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia Euroopan taloudelle ja jopa sen ulkopuolelle.
Korkojen lasku merkitsee myös sitä, että yksityisten sijoittajien ja säästäjien tulisi tehdä muutoksia strategiaansa.
Huomioimalla korkojen laskun kauaskantoiset vaikutukset, sijoittajat ja sukanvarteen säästävät voivat muuttaa strategiaansa ja maksimoida tuottonsa ja säästönsä.
EKP leikkasi ohjauskorkoa: Vaikutukset Euroopan talouteen ja rahoitusmarkkinoihin
Frankfurtissa, Saksassa sijaitseva Euroopan Keskuspankki toimii keskuspankkina 20 maalle, jotka ovat ottaneet euron käyttöön. Sen ensisijainen tehtävä on ylläpitää hintavakautta euroalueella, minkä se pyrkii tyypillisesti saavuttamaan pitämällä inflaatiovauhdin alle, mutta lähellä kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Pankin korkopäätökset ovat ratkaisevia välineitä tämän tavoitteen hallinnassa ja koko euroalueen taloudellisen suunnan ohjaamisessa.
Tämä viimeisin koronlasku tulee aikana, jolloin Euroopan talous kohtaa monimutkaisen haasteiden joukon.
Sitkeä inflaatio, geopoliittiset jännitteet ja koronapandemian pitkäaikaiset vaikutukset ovat luoneet epävakaan taloudellisen maiseman. Laskemalla ohjauskorkoa EKP pyrkii stimuloimaan taloudellista toimintaa tekemällä lainaamisesta edullisempaa sekä yrityksille että kuluttajille.
Lokakuun aikana EKP laski ohjauskorkoa 0,25 prosenttia, ja joulukuussa 2024 korkoa laskettiin vielä 0,25 prosenttia. Odotettavissa on, että vuoden 2025 loppuun mennessä korko voi laskea hiljalleen jopa kahteen prosenttiin.
Useat tekijät todennäköisesti vaikuttivat EKP:n päätökseen laskea korkoja. Niihin kuuluvat muun muassa hidas talouskasvu euroalueella, huoli deflaatioriskeistä joissakin jäsenvaltioissa, tarve lisätä lainanantoa ja investointeja, ja paine mukautua muiden suurten keskuspankkien elvyttävään politiikkaan.
Korkojen laskun vaikutukset ovat mahdollisesti kauaskantoisia
Koronlaskun vaikutukset ovat monitahoisia ja mahdollisesti kauaskantoisia. Laajemmalle Euroopan taloudelle alhaisemmat korot voivat kannustaa lisääntyneeseen lainanottoon ja kulutukseen, mikä voi johtaa korkeampaan talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen.
Tähän liittyy kuitenkin riski omaisuuskuplien syntymisestä ja mahdollisesti tuloerojen kasvamisesta.
Rahoitusmarkkinat todennäköisesti reagoivat nopeasti tähän uutiseen.
Voimme nähdä euron mahdollisen heikkenemisen suhteessa muihin suuriin valuuttoihin, eurooppalaisten osakkeiden houkuttelevuuden lisääntymisen (alhaisemmat lainakustannukset voivat nostaa yritysten tuloksia), joukkovelkakirjamarkkinoiden nousun ja lisääntyneen kiinnostuksen kiinteistösijoituksiin, kun asuntolainakorot muuttuvat edullisemmiksi.
Yksittäisille sijoittajille ja säästäjille maisema on muuttumassa.
Kun korot mahdollisesti laskevat kahteen prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä, kuten jotkin ennusteet viittaavat, perinteisiä säästöstrategioita saatetaan joutua arvioimaan uudelleen. Matalariskiset säästötilit ja määräaikaistalletukset tarjoavat alenevaa tuottoa, mikä saattaa työntää säästäjiä kohti riskialttiimpia omaisuuseriä tuoton etsinnässä.
Tämä ennuste korkojen laskusta kahteen prosenttiin vuoteen 2025 mennessä riippuu taloudellisten olosuhteiden sallimisesta tällaiselle liikkeelle. Se viittaa siihen, että EKP ennakoi pitkittynyttä taloudellisten haasteiden jaksoa, joka saattaa vaatia jatkuvaa rahallista tukea.
On kuitenkin tärkeää huomata, että taloudelliset ennusteet ovat luonnostaan epävarmoja ja alttiita tarkistuksille uuden tiedon ilmaantuessa.
Maailmanlaajuiset vaikutukset
EKP:n päätöksellä on myös maailmanlaajuisia vaikutuksia. Yhtenä maailman suurimmista keskuspankeista sen politiikka voi vaikuttaa kansainvälisiin pääomavirtoihin ja valuuttamarkkinoihin.
Muut keskuspankit saattavat tuntea painetta mukauttaa omaa rahapolitiikkaansa vastauksena, mikä voi mahdollisesti johtaa uuteen maailmanlaajuisen rahapolitiikan elvytyksen vaiheeseen.
Koronlaskun kriitikot väittävät, että se saattaa rajoittaa EKP:n kykyä vastata tuleviin kriiseihin ja voisi johtaa pääoman väärinkohdentamiseen. On myös olemassa huolta pitkittyneiden alhaisten korkojen pitkäaikaisista vaikutuksista eläkerahastoihin ja vakuutusyhtiöihin, jotka luottavat korkeampiin tuottoihin täyttääkseen pitkäaikaiset velvoitteensa.
Kun euroalue navigoi näillä kartoittamattomilla vesillä, EKP:n rooli taloudellisten tulosten muovaamisessa ei ole koskaan ollut kriittisempi. Tulevat kuukaudet ovat ratkaisevia määritettäessä, saavuttaako tämä koronlasku tarkoitetut vaikutuksensa kasvun stimuloinnissa ja deflaatiopaineiden torjumisessa.
Yrityksille, sijoittajille ja päättäjille on olennaista pysyä ajan tasalla EKP:n tulevista päätöksistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista. Kun Euroopan talous sopeutuu tähän uuteen korkotilanteeseen, mahdollisuuksia ja haasteita ilmaantuu, mikä muokkaa rahoitusmaisemaa tuleviksi vuosiksi.
Säästötilit muuttuvassa korkoympäristössä
Viime vuosina korkeatuottoiset säästötilit ovat olleet suosittuja sijoituskohteita. Nämä tilit ovat tarjonneet jopa yli kolmen prosentin talletuskorkoja, mikä on tehnyt niistä houkuttelevan vaihtoehdon monille säästäjille. Laskevat korot kuitenkin väistämättä heikentävät näiden tilien tuottoja ajan myötä.
Esimerkiksi Bank Norwegian on jo laskenut säästötilinsä tuottoprosenttia 2,55 prosenttiin, joka astuu voimaan joulukuun 2024 lopussa, kun korko oli aikaisemmin vuonna 2024 jopa yli kolme prosenttia.
Korkojen noustessa matalariskiset sijoitukset, kuten joukkovelkakirjalainat ja talletukset, ovat olleet suosittuja. Korkojen laskiessa näiden sijoitusten houkuttelevuus kuitenkin vähenee, mikä saattaa ohjata sijoittajia takaisin osakemarkkinoille.
Historiallisesti tarkasteltuna osakemarkkinat ovat usein hyötyneet laskevista koroista. Tämä johtuu osittain kuluttajien ostovoiman kasvusta ja yritysten investointien lisääntymisestä. On kuitenkin huomioitava, että korkojen lasku tapahtuu asteittain, ja sen vaikutukset osakemarkkinoihin näkyvät usein viiveellä.
Korkojen lasku hyödyttää erityisesti asuntolainan haltijoita ja yrityksiä. Alhaisemmat korot vähentävät korkokustannuksia ja tekevät lainanotosta edullisempaa. Tällä on positiivisia vaikutuksia sekä kuluttajien että yritysten talouteen.
Alhaisemmat lainakustannukset voivat lisätä kulutusta ja investointeja, mikä puolestaan voi vauhdittaa talouskasvua. Tämä luo positiivisen kierteen, joka hyödyttää koko taloutta.
Mikäli pitää tehdä valinta tuloerojen kasvun, osakekurssien nousun ja talouskasvun (=korkotason laskeminen) ja pitkäaikaisten korkotalletusten sekä inflaation pieni todennäköisyys (=korkea korkotaso) ei kyse ole edes valinnasta: matalat korot ehdottomasti.
Euroalue tarvitsee talouskasvua ja työpaikkoja ei keinotekoisen vahvaa euroa.