Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen lääkekorvausten alkuomavastuuseen. Hallituksen tavoitteena on säästää lääkekorvausmenoista yhteensä 90 miljoonaa euroa.
Lääkekorvausten alkuomavastuu korotetaan ensi vuoden alusta nykyisestä 50 eurosta 70 euroon. Lisäksi lääkekorvausten alkuomavastuu sidotaan kansaneläkeindeksiin, jolloin alkuomavastuu tarkistetaan jatkossa indeksin mukaan vuosittain.
”Kansaneläkeindeksi on suhdeluku, joka kertoo yleisen hintatason kehityksestä. Jos elämisen yleinen hintataso nousee, myös kansaneläkeindeksi kasvaa ja alkuomavastuu suurenee”, Kelan juristi Vilja Juvonen kertoo.
Omavastuu tarkoittaa sitä, että Kela korvaa lääkevalmisteiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden kustannuksia vuosittaisen alkuomavastuun jälkeen.
Kelan mukaan vuonna 2023 lääkekorvauksia sai yhteensä noin 55 prosenttia suomalaisista, eli hieman yli kolme miljoonaa henkilöä.
Juvonen kertoo, että Kelan arvion mukaan alkuomavastuun korotus pienentää korvausta saavien määrää ensi vuonna noin 226 000 henkilöllä.
”Eniten alle alkuomavastuun jääviä henkilöitä on jatkossakin alle 45-vuotiaiden ikäryhmissä”, Juvonen toteaa.
Alkuomavastuun korotus kohdistuu eniten niihin suomalaisiin, jotka tarvitsevat ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeitä. Näitä lääkkeitä tarvitsevat ovat usein monisairaita, pienituloisia ja keskimäärin muita lääkkeiden ostajia iäkkäämpiä.
Lääkekorvausten alkuomavastuun muutokset tulevat voimaan automaattisesti. Lääkekorvausta haetaan muutoksen voimaantulon jälkeen kuten ennenkin.
Yleensä lääkkeestä saa korvauksen heti apteekissa. Jos asiakkaalle kuuluvaa korvausta ei ole saanut apteekissa tai jos lääkettä on joutunut ostamaan ennen kuin Kela on ehtinyt myöntää korvausoikeuden, korvaus pitää hakea jälkikäteen Kelasta.
Asiakkaan ei tarvitse muutoksen vuoksi tehdä mitään eikä olla yhteydessä Kelaan.
