Sijoitusvuosi 2024 jää pian taakse, kun maanantai 30. joulukuuta on Helsingin pörssin vuoden viimeinen aukiolopäivä. Tiistaina uudenvuoden aattona vain USA:n ja Kanadan pörssit ovat auki, ja Britannia on auki puolikkaan päivän. Kaikki muut pörssit ovat suljettu.
On siis tilinteon hetki. Se tilinteko on Helsingin pörssin eli sijoitusslangissa ”Hesulin” kannalta murheellinen.
OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen käy viestipalvelu X:ssä läpi Helsingin pörssin vuoden 2024 tuottokehitystä ja vertaa sitä muutamiin muihin pörsseihin.
”Mitä sijoittajalle jäi käteen vuodesta 2024? Ainakin eriytyviä tuottoja, hesulin manaamista ja Yhdysvaltojen ylivoiman ihmettelyä”, Hännikäinen kiteyttää vuoden 2024 keskeisimmät piirteet.
Mitä sijoittajalle jäi käteen vuodesta 2024? Ainakin eriytyviä tuottoja, hesulin 🇫🇮 manaamista ja Yhdysvaltojen 🇺🇸ylivoiman ihmettelyä. Tässä katsaus tämän vuoden markkinaliikkeisiin ja ensi vuoden näkymiä 👇#sijoittaminen #osakkeet 1/🧵 pic.twitter.com/rHyrLgnwJy
— Jari Hännikäinen (@JariHnnikinen1) December 30, 2024
Helsingin pörssin portfolioindeksin osingot ja arvonmuutokset sisältävän portfolioindeksin kokonaistuotto on pyöreät nolla. Samaan aikaan Yhdysvaltojen S&P 500 on tarjonnut 35 prosentin kokonaistuoton, teknologiapainotteinen Nasdaq vieläkin enemmän, peräti 41 prosenttia. Myös Euroopan laaja Euro Stoxx 600 on tuottanut 9,5 prosentin kokonaistuoton. Koko maailman MSCI World (ilman USA:aa) on tuottanut 12 prosenttia.
Hesuli on siis hännänhuippu.
Hännikäisen mukaan Helsingin pörssin heikkous konkretisoituu taulukossa, jossa on verrattu eri maiden osakemarkkinoiden hinta-indeksejä – jotka eivät siis sisällä osinkotuottoja. Tuolla listalla Helsingin pörssi on viimeisenä miinusmerkkisellä arvonkehityksellään.
Helsingin pörssiin panostaneen sijoittajan on Hännikäisen mukaan ollut todella vaikeaa päihittää jenkki-indeksejä. Hän laskee, että 139 suomalaisyrityksestä vain 13 on tarjonnut euroissa mitattuna Nasdaqia korkeamman kokonaistuoton.
Pörssin kokonaistuotto on kuitenkin vain keskiarvo, joka pitää sisällään hyvin vaihtelevia tuottoja eri yhtiöiden välillä.
Esimerkiksi Cargotecin vuoden kurssimuutos on selvästi yli 60 prosenttia, kun Nesteen osake on painunut pakkaselle yli 60 prosenttia.
Hännikäisen mukaan Helsingin pörssin suurimpien yhtiöiden HEX25-indeksin kurssikehitys on seuraillut vahvasti Suomen teollisuuden tilausten vuosimuutoksia. Helsingin pörssissä varojaan pitävän sijoittajan kannattaa siis toivoa teollisuuden tilausten virkoamista.
Nopeaa teollisuuden virkistymistä ei Hännikäisen mukaan ole valitettavasti kuitenkaan luvassa.
”Globaali rahapolitiikan keventäminen ja ohjauskorkojen lasku auttavat teollisuutta, mutta toisaalta pitkien korkojen liikkeet ovat jääneet maltillisiksi ja Trumpin tulliuhkaukset hiekoittavat rattaita.”
Helsingin pörssi ei kuitenkaan ole tällä hetkellä korkealla arvostustasolla pilattu. Hännikäisen mukaan konsensusennusteilla laskettu eteenpäin katsova P/E-kerroin on Hesulissa vain 12,9x, kun se USA:n S&P 500 -indeksissä on yli 22x.
Tosin alhaiset arvostuskertoimet eivät takaa hyviä tuottoja ainakaan lyhyellä aikavälillä. Ne selittävät kuitenkin kohtuullisen hyvin pidemmän aikavälin tuottoja, Hännikäinen muistuttaa.
Yksi tunnusluku ei kuitenkaan ole autuaaksi tekevä tekijä. Sekä alhaisille että korkeille P/E-kertoimille löytyy usein syynsä.
”Sjoittajan kannattaa pohtia, mistä on valmis maksamaan kannattavasta, vahvasti kasvavasta lähes monopoliyrityksestä tai paikoillaan junnaavasta menneen maailman tähdestä”, Hännikäinen toteaa.
Tällä hän viittaa siihen, että Yhdysvaltojen mahtiseitsikon yrityksillä on erittäin vahva markkina-asema ja ne kasvavat kannattavasti. Siksi niille voidaan hyväksyä korkeammat arvostuskertoimet kun ”menneen maailman tähdille”.
