Hallitus antoi tällä viikolla 28. marraskuuta eduskunnalle esityksen yhteistoimintalain muutoksista, joilla nostetaan lain soveltamiskynnystä ja lyhennetään muutosneuvotteluiden kestoa.
Yhteistoimintalakia sovelletaan nykyisin yrityksiin, yhteisöihin ja sivuliikkeisiin, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Lain yleinen soveltamisala nostettaisiin säännöllisesti vähintään 50 työntekijää työllistäviin. Laissa säädettäisiin kuitenkin tietyistä velvoitteista työnantajille, joiden palveluksessa on säännöllisesti 20−49 työntekijää.
Jatkuvan vuoropuhelun käytäntö säilytettäisiin säännöllisesti 20−49 työntekijää työllistävissä yrityksissä tai yhteisöissä. Vuoropuhelua koskevat menettelytavat kuitenkin kevenisivät merkittävästi nykyisestä.
Työnantajien, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti 20–49, tulisi jatkossa käydä muutosneuvottelut vain niissä tilanteissa, joissa työnantaja harkitsee 90 päivän ajanjakson aikana vähintään 20 työntekijään kohdistuvia vähentämistoimenpiteitä.
Työnantajan harkitsemista lomautuksista, jotka perustuisivat työn tai työnantajan työn tarjoamisen edellytysten tilapäiseen vähentymiseen, ei kuitenkaan tarvitsisi käydä muutosneuvotteluita. Tällaisia tilapäisiä vähentymisiä olisivat enintään 90 päivää kestävät lomautukset.
Määräyksiä liikkeen luovutuksesta, sulautumisesta ja jakautumisesta sovellettaisiin edelleen kaikkiin säännöllisesti vähintään 20 työntekijää työllistäviin yrityksiin, yhteisöihin ja sivuliikkeisiin.
Tavoitteena Tanskan esimerkki
”Uudistuksen myötä yritykset voivat reagoida muutostilanteisiin nopeammin ja hallinnollinen taakka kevenee pienissä yrityksissä. Tavoitteenamme on näin purkaa työllistämisen esteitä ja vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä”, työministeri Arto Satonen sanoo.
Satonen esittää MTV:n Uutisextrassa, että Suomen uusi työmarkkinamalli rakennettaisiin Tanskan esimerkin mukaan.
”Tanskassa on erittäin matala irtisanomissuoja, joka vaikuttaa siihen, että yritykset uskaltavat työllistää. Samalla siellä on korkea työttömyysturva, mutta se luo perustaa taas siihen, että ihmiset hyvin nopeasti työllistyvät uudelleen. Lisäksi siellä on erittäin toimivat ja kattavat te-palvelut, jotka ovat erittäin velvoittavat”, Satonen toteaa.
Lisäksi Tanskan mallissa työnhakijan on hyvin aktiivisesti etsittävä uutta työtä saadakseen täyttä työttömyysturvaa.
Satonen kertoo Kokoomuksen Ajatuspaja Toivon selvityksessä, että Tanskan malli on kiistatta saanut aikaan tuloksia.
”Työllisyysaste on selvästi Suomea korkeampi ja työttömyysaste matalampi. Työvoiman liikkuvuus työpaikasta toiseen on nopeinta koko läntisessä Euroopassa. Toisaalta aktiiviseen työvoimapolitiikkaan käytetyt resurssit ovat OECD-maiden kärkeä ja myös Tanskassa osalla työttömistä työttömyys pitkittyy”, Satonen toteaa raportissa.
Satosen mukaan yksi Tanskan joustoturvajärjestelmän kulmakivistä on vapaa irtisanomisoikeus, josta poikkeuksena ovat vain jotkin erityisryhmät, kuten raskaana olevat naiset.
”Vapaalla irtisanomisoikeudella on tavoiteltu sitä, että yritykset uskaltaisivat ottaa enemmän riskiä myös työntekijöiden palkkaamisessa, mikäli virherekrytoinneista pääsisi myös helposti eroon ja tämä johtaisi kokonaistyöllisyyden kasvuun.”
Suomessa irtisanominen tapahtuu useimmiten muutosneuvottelujen kautta. Tätä järjestelmää hallitus muuttaa astetta ketterämmäksi puolittamalla muutosneuvottelujen minimiajat, työministeri kertoo.
Muutosneuvotteluiden vähimmäiskestoa lyhennettäisiin puolella
Yhteistoimintalaissa säädetään työvoiman käytön vähentämistä koskevien muutosneuvotteluiden kestosta. Muutosneuvotteluita tulee nykyisin käydä vähintään kuusi viikkoa tai 14 päivää, riippuen neuvotteluiden kohteesta.
Muutosneuvotteluiden neuvotteluaikoja lyhennettäisiin puolella. Muutos koskisi kaikkia lain soveltamisalan piiriin kuuluvia yrityksiä, yhteisöjä ja sivuliikkeitä. Muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto olisi joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää, riippuen neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja yrityksen tai yhteisön henkilöstömäärästä.
Uutena asiana säädettäisiin työvoimapalveluiden selvittämiselle varattavasta ajasta.
Aikaa sovellettaisiin, jos työnantaja antaisi neuvotteluesityksen suunnitelmastaan irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Irtisanotun työntekijän työsopimus ei saisi päättyä ennen kuin neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle olisi kulunut 30 päivää.
Lakihankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan hallitusohjelman kirjaukset yhteistoimintalain soveltamisalan nostamisesta sekä muutosneuvotteluiden vähimmäiskeston lyhentämisestä puolella. Henkilöstön hallintoedustuksen mahdolliset muutostarpeet arvioidaan lakihankkeen toisessa vaiheessa.
Hallitus esittää, että lakimuutokset tulevat voimaan heinäkuun alussa 2025.
