Lahjavero Suomessa määräytyy lahjan arvon ja lahjansaajan veroluokan perusteella. Lahjaverotus koskee lahjoja, joiden arvo on 5 000 euroa tai enemmän kolmen vuoden aikana samalta lahjoittajalta.
Lahjansaajat jaetaan kahteen veroluokkaan. I veroluokkaan kuuluvat lähisukulaiset, kuten lapset, lapsenlapset, vanhemmat, isovanhemmat, aviopuoliso ja avopuoliso, jolla on tai on ollut yhteinen lapsi lahjoittajan kanssa. II veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja lahjansaajat, kuten sisarukset, serkut ja ulkopuoliset henkilöt.
Lahjavero on progressiivinen vero, jonka veroprosentti on sitä suurempi mitä suurempi on lahja. Veroprosentit ovat veroluokissa seuraavat:
| Lahjan arvo | Veroprosentti (I veroluokka) | Veroprosentti (II veroluokka) |
|---|---|---|
| 5 000–25 000 euroa | 8 | 20 |
| 25 000–55 000 euroa | 10 | 26 |
| 55 000–200 000 euroa | 12 | 32 |
| Yli 200 000 euroa | 15 | 40 |
Omaisuutta voidaan lahjoittaa hallintaoikeus säilyttäen
Perintöään jakava henkilö voi lahjoittaa omaisuuttaan elinaikana niin, että siihen pidättää itselleen elinikäisen tai määräaikaisen hallintaoikeuden. Toisin sanoen omistusoikeus ja hallintaoikeus erotetaan toisistaan.
Tämä on mahdollista myös testamentilla, jolloin esimerkiksi puolisolle voi antaa käyttö- ja hallintaoikeuden omaisuuteen ja samalla siirtää omistusoikeuden suoraan seuraavalle sukupolvelle.
Esimerkiksi henkilö voi lahjoittaa omistamansa asuinhuoneiston osakkeet lasten nimiin, mutta pidättää samalla asunnon hallintaoikeuden itselleen ja puolisolle.
Tällainen toimenpide tuo selvän verohyödyn. Hallintaoikeuden pidättäminen nimittäin keventää omistusoikeuden vastaanottajan lahja- tai perintöveroa.
Hallintaoikeudelle lasketaan erillinen arvo, joka vähennetään omaisuuden kokonaisarvosta verotusta määritettäessä. Mitä nuorempi hallintaoikeuden pidättäjä on, sitä suurempi veroetu syntyy, koska hallintaoikeuden arvo on silloin korkeampi.
Hallintaoikeuden haltija saa käyttää omaisuutta ja pitää sen tuoton itsellään. Omistusoikeuden saanut joutuu kuitenkin maksamaan perintö- tai lahjaveron heti, eikä vasta hallintaoikeuden päätyttyä. Tästä syystä on tärkeää ennakoida, miten verot maksetaan, koska omaisuutta ei voi myydä ilman hallintaoikeuden haltijan suostumusta.
Hallintaoikeuden arvon laskemiseen
Hallintaoikeuden arvo määritellään Suomessa verohallinnon ohjeiden mukaisesti laskennallisesti. Se perustuu omaisuuden tuottoarvoon ja hallintaoikeuden haltijan ikään tai hallintaoikeuden kestoon. Tämä laskelma vaikuttaa siihen, kuinka paljon omaisuuden arvosta vähennetään lahja- tai perintöverotuksessa, kun hallintaoikeus pidätetään lahjoituksen tai perinnön yhteydessä.
Hallintaoikeuden arvo perustuu omaisuuden laskennalliseen vuosittaiseen tuottoon. Tuottokerroin on omaisuuden mukaan 3,0 prosenttia, kun on kyse vapaa-ajan asunnosta ja 5,0 prosenttia, kun on kyse muusta omaisuudesta, esimerkiksi asunto-osakkeesta, asuinkäytössä olevasta kiinteistöstä tai arvo-osuustilistä.
Esimerkiksi jos lahjoitettu kesämökki on arvoltaan 200 000 euroa, sen vuotuinen tuotto on 3,0 prosenttia × 200 000 euroa = 6 000 euroa.
Jos hallintaoikeus on elinikäinen, arvon määrittämisessä käytetään hallintaoikeuden haltijan ikää. Verohallinto laskee eliniän odotteen tilastollisten kuolevuustaulukoiden perusteella.
Jos hallintaoikeus on määräaikainen, kerroin vastaa hallintaoikeuden vuosien määrää.
Kertoimena käytetään eliniän odotetta tai määräaikaisen hallintaoikeuden vuosien määrää. Esimerkiksi, jos hallintaoikeus on elinikäinen ja haltijan laskennallinen elinaika on 12 vuotta, hallintaoikeuden arvo on 10 000 euroa × 12 = 120 000 euroa.
Hallintaoikeuden siirron veroetu: esimerkkilaskelma
Esimerkki: 65-vuotias henkilö lahjoittaa 300 000 euron arvoisen kesämökin lapselleen ja pidättää itselleen elinikäisen hallintaoikeuden. Tällöin omaisuuden vuotuinen tuotto on 3,0 prosenttia × 300 000 euroa = 9 000 euroa. 65-vuotiaan laskennallinen elinaika on kahdeksan vuotta, jolloin hallintaoikeuden arvo on 9 000 euroa × 8 = 72 000 euroa
Lahjaverotuksessa lapsen omistukseen siirtyvän omaisuuden arvo lasketaan vähentämällä hallintaoikeuden arvo omaisuuden käyvästä arvosta, eli 300 000 euroa − 72 000 euroa = 228 000 euroa. Tämä summa muodostaa verotettavan lahjan arvon.
Kuinka suuri on tämän hallintaoikeuden siirron verohyöty? Otetaan esimerkki, jossa 65-vuotias äiti lahjoittaa 400 000 euron arvoisen omistusasunnon lapselleen.
Jos hallintaoikeutta ei pidätetä, lahjavero on 60 000 euroa eli 15 prosenttia lahjan arvosta.
Vaihtoehtoisesti äiti voi lahjoittaa omistusasunnon lapselleen, mutta pidättää itselleen elinikäisen käyttö- ja hallintaoikeuden. Hallintaoikeuden arvo määritellään tässä tapauksessa 160 000 euroksi, jolloin lahjavero määräytyy 240 000 euron perusteella. Näin ollen 15 prosentin lahjavero on 36 000 euroa.
Esimerkki osoittaa, että hallintaoikeuden pidättäminen voi merkittävästi pienentää lahjansaajan verotaakkaa. Tässä esimerkissä rahallinen hyöty on 24 000 euroa, eli varsin merkittävä summa.
Lisätietoja hallintaoikeuden arvon laskemisesta löytyy Verohallinnon sivuilta.
Hallintaoikeustestamenttia laatiessaan aviopuolisoiden tulisi ottaa huomioon se, että täyden käyttö- ja hallintaoikeuden saava leski saattaa elää pitkälti yli 90-vuotiaaksi ja olla muistisairas – tietysti myös jo nuorempanakin voi eri syistä tulla kyvyttömäksi hallinnoimaan ja hoitamaan omaisuutta.
Suvussamme on käynyt juuri näin. Leski sanoo ettei hän olisi koskaan kuvitellut elävänsä 20-30 vuotta vanhemmaksi kuin omat vanhempansa. Hän ei muistisairaana enää ymmärrä raha-asioita eikä jaksa hoitaa niitä.
Hän haluaisi antaa hallinnassaan olevan perintöosuuden jo lapsilleen, mutta hallintaoikeushan on voimassa kuolemaan asti. Lapsille tulisi lahjavero, mikäli he saisivat tässä tilanteessa perintönsä.
Voisiko lesken hallintaoikeuteen tehdä testamentissa ikä- tai terveydentilaehdon?