Euron vaihtokurssi dollariin nähden on ollut paineen alla viime kuukausina. Vuoden 2024 lopulla euro on hinnoiteltu lähellä monivuotista pohjalukemaa, noin 1,04 dollarin tasoa. Vielä viime syyskuussa vaihtokurssi ylitti 1,11 dollaria.
Vuoden 2025 kynnyksellä kysymys siitä, saavuttaako euron ja dollarin vaihtokurssi pariteetin eli tasakurssin, on noussut kuumaksi puheenaiheeksi valuutta-analyytikkojen keskuudessa. Valuuttapariteetti tarkoittaa kahden valuutan välistä arvoa tai vaihtokurssia, jossa valuutat ovat yhtä arvokkaita toisiinsa nähden. Toisin sanoen, valuuttapariteetti saavutetaan, kun yhden valuuttayksikön arvo on täsmälleen sama kuin toisen valuuttayksikön arvo
Euron ulkoisen arvon lasku suhteessa dollariin on johtunut useista tekijöistä.
Yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka tukee pariteetin mahdollisuutta, on talouskehityksen erkaantuminen euroalueen ja Yhdysvaltojen välillä.
Yhdysvaltain talous on osoittanut huomattavaa kestävyyttä vahvoilla työmarkkinatiedoilla ja vankalla bruttokansantuotteen kasvullaan. Sitä vastoin euroalue on kohdannut jatkuvia haasteita, kuten hidasta talouskasvua ja huolia mahdollisesta taantumasta. Tämä ero todennäköisesti ylläpitää painetta euroa kohtaan suhteessa dollariin.
Toinen ratkaiseva tekijä pariteettiyhtälössä on korkoero näiden kahden suuren talousalueen välillä. Yhdysvaltain keskuspankki on ollut haukkamainen rahapolitiikassaan, kun taas Euroopan keskuspankin (EKP) odotetaan toteuttavan aggressiivisempia koronlaskuja tulevana vuonna.
Rahapolitiikan eriytyminen voisi entisestään heikentää euroa dollariin nähden, mahdollisesti työntäen valuuttaparin lähemmäs pariteettia.
Lisäksi geopoliittiset tekijät ja globaalin kaupan epävarmuudet vaikuttavat myös euron haavoittuvuuteen. Poliittinen myllerrys suurissa Euroopan talouksissa, kuten Saksassa ja Ranskassa, yhdistettynä jatkuviin maailmanlaajuisiin jännitteisiin, voisi pahentaa euron heikkoutta.
USA:n inflaation kiihtyminen pakottaisi keskuspankin pitämään korot korkealla
Ranskan vaikeasta taloustilanteesta yksi osoitus on se, että luottoluokittaja Moody’s laski maan luottoluokitusta nyt joulukuussa. Luottoluokituksen lasku heijastaa huolta Ranskan talouden rakenteellisista ongelmista ja kasvavasta valtionvelasta.
Ranskan 10-vuotisen valtionlainan korko nousi yli 3,05 prosentin tason luokituksen laskun jälkeen, mikä osoittaa myös sijoittajien kasvanutta huolta maan taloudellisesta tilanteesta.
Nämä ulkoiset paineet euroalueella saattavat edistää pääomien turvasatamaan hakeutumista, hyödyttäen Yhdysvaltain dollaria turvasatamavaluuttana.
Vastaavasti Yhdysvalloissa Donald Trumpin suunnittelemat tuontitulleista, veronalennuksista ja maahanmuuton rajoittamisesta saattavat lisätä maan inflaatiopaineita. Tämä saisi Yhdysvaltojen keskuspankin laskemaan korkoja odotettua hitaammin ja olemaan varovaisempi lyhyellä aikavälillä.
Jos näin kävisi, korkeammat korot luultavasti tukisivat dollarin arvoa suhteessa euroon.
”Euro on kärsinyt enemmän kuin useimmat muut valuutat Trumpin voiton jälkimainingeissa, emmekä usko tämän hellittävän lähiaikoina”, Capital Economicsin vanhempi markkinaekonomisti James Reilly totesi marraskuussa julkistetussa muistiossaan, ennustaen euron saavuttavan pariteetin dollarin kanssa vuoden 2025 loppuun mennessä.
Aivan kuten Federal Reserve saattaa edetä koronlaskuissa hitaammin ja vahvistaa dollaria, Euroopan keskuspankki saattaa nyt keventää rahapolitiikkaa jopa enemmän kuin se muuten olisi tehnyt ”viennin hidastumisen aiheuttaman taloudellisen iskun” vuoksi, Reilly huomautti.
Useat pankit ennustavat euron laskua
Uutistoimisto Bloombergin mukaan vähintään 10 pankkia on laskenut euron ulkoisen arvon ennusteitaan viimeisen viikon aikana. Se on käänne viime kuukausien tilanteesta, jolloin monet nostivat yhteisvaluutan näkymiä.
Esimerkiksi Pictet Wealth Management on yksi niistä, jotka ennustavat valuuttapariteettia, kun taas Deutsche Bank näkee riskin, että euro voisi laskea vieläkin alemmas.
Deutsche Bankin valuuttatutkimuksen globaali johtaja George Saravelos arvelee myös euron jatkavan heikkenemistä dollariin nähden.
”Jos Trumpin agenda toteutetaan täydellä voimalla ja nopeasti ilman vastaavia poliittisia toimia Euroopasta tai Kiinasta, voisimme nähdä EUR/USD-kurssin laskevan pariteetin alle 0,95 senttiin tai jopa alemmaksi”, Saravelos sanoi muistiossaan lisäten, että tämä ylilyönti nostaisi kauppapainotetun dollarin ennätyksellisen korkealle.
Saravelosin mukaan Trumpin ”tasapainoisempi lähestymistapa” – jossa olisi edelleen 10 prosentin yleinen tulli kahden vuoden toteutusajalla, mutta alhaisempi 30 prosentin tulli Kiinalle ja vähemmän äärimmäisiä toimia sääntelyn purkamisessa ja maahanmuutossa – saisi euron laskemaan dollariin nähden pariteettiin, saavuttaen dollarin historiallisen ennätystason mutta ei ylittäen sitä.
Optiomarkkinat ennakoivat myös euron heikkenemistä. Depository Trust & Clearing Corporationin tiedot osoittavat, että viime kuussa noin kaksi miljardia euroa lyötiin vetoa perusmuotoisilla optioilla sen puolesta, että euro laskisi dollariin nähden pariteettiin ensi vuonna.
Hyvä artikkeli, jälleen kerran.
Eurolla on ollut perustamisestaan lähtien lisähaasteena ns. Valuvika, jonka kai voisi ymmärtää vaikeutena sovittaa yhteen yhteisen rahapolitiikan itsenäisten valtioiden finanssipolitiikkaan. Edellä mainittu ei tietenkään ole mahdollista(onneksi).
Haasteet huomioiden euro on pärjännyt hyvin. En usko, että meillä monikaan ekonomisti haikailisi takaisin markan epävakautta, inflaatio -devalvaatiosykliä. Puhumattakaan että asuntomarkkinoilla olisi nykyisten haasteiden lisänä kaksinumeroiset korot asuntolainoille.
Valtion velkaantuminen olisi myös ihan eriluokan ongelma kun markkamääräiset velkakirjat eivät kelpaisi kenellekään.
Pariteetti on Euroopan taloutta imarteleva tila. Mikäli kauppasota ei tee valtavaa haittaa myös Yhdysvalloille, niin uskon että vuoden päästä voi euron ja dollarin vaihtosuhde olla selkeästi alle pariteetin.
Se ei ole niin iso onnettomuus miltä kuulostaa jos vienti saadaan vetämään Euroalueen ulkopuolelle, eikä silloin ole myöskään iso ongelma se, että eläkevakuutusyhtiöt ovat sijoittaneet dollarimääräisiin sijoituskohteisiin.
Hyviä huomioita. Olen samaa mieltä, että euron heikkeneminen ei ole huono asia. Se on toki kuumemittari euroalueen tilanteesta, mutta itsessään heikkenevä euro tuskin tuo ongelmia.
Itse asiassa nimenomaan Suomi tarvitsisi heikompaa euroa, koska meillä on…
1) alijäämäinen vaihtotase
2) iso vientisektori suhteessa BKT:hen
3) halvalla kruunulla sekä osin samanlaisilla vientituotteilla kilpaileva naapurimaa Ruotsi.
Suurin syy on se että liian moni maa on joutunut Euronmyötä nostamaan hinnat jopa kymmenkertaiseksi alkuperäiseen valitaan nähden, moni maa olis pärjännyt omalla valuutalla paremmin.