Suomalaiset ennustelaitokset povaavat tulevalle vuodelle Suomen mittapuussa hyvinkin ripeää eli 1–2 prosentin talouskasvua. Ennusteiden hajonta kertoo kuitenkin näkymien epävarmuudesta.
Esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan Suomen talous on alkanut toipua taantumasta. Tosin lyhyen aikavälin kasvu jatkuu vaimeana.
Suomen BKT supistui 1,2 prosenttia vuonna 2023, mutta neljännesvuosikasvu kääntyi hienoiseen nousuun vuoden 2024 alkupuoliskolla. IMF odottaa taloudellisen toimeliaisuuden arvioidaan kuitenkin olevan heikkoa tänä vuonna, ja BKT:n vuotuisen kasvun valuuttarahasto odottaa olevan -0,3 prosenttia, sillä yksityiset investoinnit supistuvat edelleen.
Pidemmällä aikavälillä IMF odottaa Suomen BKT:n kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2025, kun yksityiset investoinnit elpyvät osittain ja yksityinen kulutus kohenee edelleen tilanteessa, jossa korot laskevat ja asuntojen hinnat vakautuvat.
Kokonaisinflaatio on jatkossa yhä pienempi ongelma Suomelle, kun se vakautuu kahden prosentin tuntumaan vuoden 2025 loppuun mennessä.
Positiivinen käänne tapahtunut
Finnvera toteaa tuoreessa Rahoitus & kasvu -raportissaan, että edellytykset tulevalle kasvulle ovat olemassa, kun korkea inflaatio on saatu hallintaan, kuluttajien luottamus on hieman elpynyt ja korkotaso on laskusuunnassa
”Tietty optimismi on perusteltua – varsinkin, kun inflaatiovauhti ja korkotaso ovat normalisoituneet. Usein heikon kasvukauden jälkeen nähdään ilmiö, jossa talouskasvu on lyhyen aikaa poikkeuksellisen nopeaa. Näin oli myös pandemian alkuvaiheen jälkeinen kasvupyrähdys vuonna 2021”, kertoo Finveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Yksityinen kulutus kääntynee lähiaikoina mietoon kasvuun, samoin ulkomainen kysyntä on vilkastunut, mikä näkyy viennin luvuissa. Suomen viennin alakulon taustalla on maailmankaupan kasvun hidastuminen sekä keskeisten kauppakumppanien, eritoten Euroopan talouden heikkous.
”Käänne parempaan on varmuudella tapahtunut, mutta kuinka voimakkaana, se on vielä auki. En odota jyrkkää kasvupyrähdystä heti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vaan pikemminkin maltillista kasvuvauhtia”, Kotamäki toteaa.
Suomen taloushistoria ei mairittele
Eri tekijöistä johtuva epävarmuus on ekonomistin mukaan suurta.
”On Suomelta hieno suoritus, jos ennustettu lähes kahden prosentin talouskasvu vuonna 2025 toteutuu”, hän toteaa.
Vientivetoinen kasvu on Kotamäen mukaan vielä hauraalla pohjalla.
”Kiinteähintaisen viennin määrässä on hädin tuskin ylitetty vuoden 2019 taso. Suunta on kuitenkin oikea, kun sekä tavaroiden että palveluiden osalta lasku on kääntynyt maltilliseksi nousuksi. Palveluissa kasvu on ollut nopeaa ja jatkunut jo kolme vuosineljännestä, tavaroissa kaksi. On siten mahdollista, että vientimarkkinoilla suhdannekäänne olisi jo tapahtunut, joskin elpyminen on vielä heiveröistä, koska maailmalla tilanne on mikä on.”
Kotamäen mukaan huolta herättävät Suomen taloushistoriassa havaitut kehityssuunnat.
Finanssikriisin 2008–2009 jälkeen, vuodesta 2012 alkaen, talous ei lähtenyt kasvuun, vaikka talousennusteet niin toistuvasti arvasivat. Suomea kohtasi monen vuoden kärsimysten tie, jolloin talouskasvu oli lievästi negatiivista tai lähellä nollaa.
Samat riskitekijät ovat läsnä nytkin: väestön ikääntyminen, heikko tuottavuuskehitys, vaikea julkisen talouden tilanne ja globaali epävarmuus.
Euroopan suuret taloudet Saksa, Ranska ja Italia ovat tällä hetkellä poliittisen myllerryksen keskellä, mikä lisää euroalueen epävarmuustekijöitä. Kiinan-markkinat eivät kasva odotetusti, ja Yhdysvaltain suunnalta odotetaan, mitä Donald Trumpin presidenttikausi tuo tullessaan.
Suomen taloudessa on potentiaalia
”Epävarmuudesta huolimatta potentiaalia on paljon”, Kotamäki muistuttaa.
Hänen mukaansa lyhyellä aikavälillä hyvää on, että makroympäristö on korkojen ja inflaation osalta tasainen.
”Kotimaassa rakentaminen kyllä kääntyy nousuun. On paljon ulkopuolisia tekijöitä, jotka vaikuttavat vientiin. Kustannuskilpailukyvyn säilyminen on asia, joka lyhyellä aikavälillä on omissa käsissämme. Ulkomaisen pääoman houkuttelussa onnistuminen voisi olla toinen kasvua ajava tekijä.”
Rakenteellisia ja pitemmän aikavälin mahdollisuuksiakin on Kotamäen mukaan runsaasti: maahanmuuton kasvu, joka toivottavasti jatkuu, monipuolinen energiantuotanto ulkomaisten sijoitusten houkuttelijana, työmarkkinauudistukset ja julkisen talouden sopeuttaminen, joka sattuu lyhyellä aikavälillä, mutta lisää työvoiman liikkuvuutta ja parantaa tuottavuutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
”Potentiaalia siis on paljonkin, mutta sen toteutuminen ottaa aikaa. Kaikkea yli yhden prosentin talouskasvua voi pitää positiivisena yllätyksenä nykyhetkeen nähden”, Kotamäki sanoo.
Ylisuuri julkinen hallinto (jo yli 750 000 virkahenkilöä), sekä in-house yhtiöt, kuntien ja valtioiden omistamat jarruttavat yhä talouskasvua.