Julkiset verotiedot eivät paljasta kaikkia tuloja. Verotettava tulo on julkinen tieto, mutta se ei ole sama kuin veronalainen tulo.
Verohallinto julkaisee vuoden 2023 tuloverotuksen julkiset tiedot torstaina 7. marraskuuta. Julkaistavilla listoilla tuloraja on noussut 120 000 euroon aiemmasta 100 000 eurosta.
Tiedotusvälineille luovutettavilla julkisilla listoilla ovat siis mukana julkiset verotiedot kaikista niistä henkilöistä, joiden verotettavien ansio- ja pääomatulojen määrä on vähintään 120 000 euroa.
Julkisia verotietoja ovat esimerkiksi nimi, syntymävuosi, verotettava ansiotulo ja pääomatulo, verojen kokonaismäärä ja maksettava tai palautettava veron määrä eli tieto siitä, saako veronmaksaja veronpalautusta vai ei. Sen sijaan varallisuuden tai velkojen määrä ei ole julkinen tieto.
”Kaikkien verotiedot ovat julkisia tulojen määrästä riippumatta, eikä sitä voi estää. Myös muuttuneet tiedot ovat julkisia eli jos verotettavan tulon määrä tai maksettavan veron määrä muuttuu, tämä tieto on julkinen”, kertoo Veronmaksajain keskusliiton johtava juristi Päivi Kaari.
Julkisissa verotiedoissa ei näy henkilön kaikki tulot: esimerkiksi mahdolliset verovapaat etuudet ja pääomatulojen verovapaat osuudet jäävät tietojen ulkopuolelle.
Julkisista verotilastoista ei ole mahdollista saada selville aukottomasti naapurille maksettua palkkaa. Kaaren mukaan tämä johtuu siitä, että koska maksettu palkka ei ole julkinen tieto.
”Jos naapuri saa vain palkkatuloa, julkiset verotiedot kertovat kuitenkin varsin hyvin palkan tason erityisesti suurissa tuloissa”, juristi kertoo.
Vuonna 2022 suomalaiset saivat ansiotuloja yhteensä 152 miljardia euroa ja pääomatuloja 16,1 miljardia euroa. Julkisissa verotiedoissa kuitenkin näkyi ansiotuloja vain 125 miljardia ja pääomatuloja 12,2 miljardia euroa.
Näin ollen julkisista tiedoista jäi tilastojen mukaan puuttumaan yhteensä 30,7 miljardia euroa, mikä on noin 18 prosenttia kokonaistuloista. Julkisten tietojen ulkopuolelle jääneiden tulojen osuus on pysynyt kutakuinkin samana viimeiset kymmenen vuotta.
Niin ikään vuoden 2022 julkisten ansio- ja pääomatulotietojen perusteella Suomessa oli 1 255 yli miljoonan tienannutta veronmaksajaa. Sen sijaan kaikkien yhteenlaskettujen ansio- ja pääomatulojen mukaan yli miljoonan tienanneita oli 1 500 henkilöä, eli lähes 250 enemmän.
Ero johtuu siitä, että julkisissa tiedoissa ovat mukana vain ne tulot, joista maksetaan veroja, selvittää Verohallinnon controller Aki Savolainen.
Tuloverotuksen julkiset tiedot perustuvat niihin tietoihin, joita käytetään verotuksen toimittamiseen. Siksi niissä näkyvät vain ne tulot, joista maksetaan veroja, Savolainen kertoo.
Julkisissa tiedoissa näkyvissä tuloissa on myös huomioitu sekä Verohallinnon viran puolesta tekemät että henkilön itsensä ilmoittamat ja Verohallinnon hyväksymät vähennykset. Tavanomaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi tulonhankkimismenot ja matkakulut.
Vuonna 2022 merkittävin ansiotuloista tehtävä vähennys oli pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, yhteensä 8,7 miljardia euroa.
”Julkisissa tiedoissa näkyvät siis veronalaiset tulot vähennysten jälkeen. Ansiotulojen osalta vähennysten vaikutus selittää pitkälti eron todellisten ja julkisissa tiedoissa näkyvien tulojen välillä”, Savolainen avaa.
Esimerkiksi pakolliset vakuutusmaksut ja matkakulut vähentävät suoraan verotettavaa ansiotuloa. Sen sijaan kotitalousvähennys alentaa maksettavia veroja, eli se ei alenna verotettavaa tuloa vaan suoraan veroja.
Verotettava ansiotulo ei siis ole sama kuin bruttopalkka. Verotettava ansiotulo saadaan kun palkasta vähennetään pakolliset vakuutusmaksut, tulonhankkimiskulut kuten matkakulut sekä muut tulosta tehtävät vähennykset.
Lisäksi ansiotulot voivat sisältää muitakin tuloja kuin palkkaa, kuten esimerkiksi toiminimiyrittäjän ansiotulot.
Savolaisen mukaan pääomatuloissa ero johtuu siitä, että pääomatuloissa on verovapaita osuuksia. Pääomatuloista voi myös tehdä erilaisia vähennyksiä ja niistä voi vähentää tappioita, mikä osaltaan myös selittää eroa.
Veronmaksajain keskusliiton Päivi Kaari kertoo, että tulotieto voi jopa puuttua kokonaan, vaikka henkilöllä olisi todellisuudessa esimerkiksi luovutusvoittoja. Verotiedoissa ei myöskään näy tuloja, joita ei veroteta Suomessa, eli esimerkiksi urheilijan ulkomailla verotetut tulot eivät näy Suomen verotiedoissa.
