Yhdysvaltain presidentinvaalien vaalipäivä on tiistaina 5. marraskuuta.
Mielipidekyselyjen perusteella tilanne Kamala Harrisin ja Donald Trumpin välillä on erittäin tasainen, kannatusero on tyypillisesti virhemarginaalin sisällä sekä maanlaajuisesti että suurimmassa osassa vaa’ankieliosavaltioista. Trump on yhä keskimäärin vedonlyöntitoimistojen suosikki, mutta tilanne on kaventunut huomattavasti viime päivinä. Näin ollen etukäteen on vaikea arvioida vaalien voittaja.
Harris on viime viikkoina keskittynyt erityisesti naisäänestäjien aktivoimiseen. Hän on korostanut muun muassa aborttioikeutta, ja nostanut esille Trumpin roolin kolmen oikeusistuimen tuomarin nimittämisessä. Vuonna 2022 korkeimman oikeuden päätös kumosi niin kutsutun Roe v. Waden. Se siirsi päätösvallan abortin sääntelystä takaisin osavaltioille, mikä on johtanut siihen, että osavaltioiden välillä on hyvin erilaisia aborttilakeja.
Jos Harris voittaa, se johtuu korkeasta naisten äänestysprosentista – erityisesti nuorten, korkeakoulutettujen ja kaupunkilaisten osalta.
Trumpin kannatus on sitä vastoin ylivoimaisesti suurempi miesten, erityisesti valkoisten miesten keskuudessa. Hän on yrittänyt lieventää kantaansa aborttiin, sanoen ettei tukisi kansallista kieltoa. Trump ehdotti äskettäin verovähennystä niille, jotka hoitavat vanhempiaan tai läheisiään, samalla Harris esitteli suunnitelman, jolla Yhdysvaltain liittovaltion terveydenhuolto-ohjelma, Medicare, kattaisi kotihoidon.
Sijoitusmarkkina on hinnoitellut Trumpin voittoa
Sijoitusmarkkinoiden perusteella Trump on suosikki, ainakin perjantain tilanteen perusteella. Sitä on hinnoitellut keskipitkien ja pitkien valtionlainojen tuottotason merkittävä nousu sekä dollarin vahvistuminen suhteessa muihin keskeisiin valuuttoihin.
Yhdysvaltain 10-vuotisen valtionlainan tuotto on kohonnut peräti noin 0,6 prosenttiyksikköä viimeisen kuukauden aikana, ja oli valtionlainamarkkinan sulkeutuessa 1. marraskuuta noin 4,4 prosenttia. Dollari on vahvistunut suhteessa euroon (ja moniin muihin valuuttoihin) keskipitkien ja pitkien valtionlainojen tuottotason nousun mukana. Yhdellä eurolla saa noin 1,08 dollaria. Kuukausi aiemmin yhdellä eurolla sai vielä noin 1,11 dollaria.
Valtionlainojen tuottotason nousu johtuu paljolti Yhdysvaltain keskuspankin suuresta 50 korkopisteen koronleikkauksesta tilanteessa, jossa talouskasvu on ylittänyt markkinoiden odotukset. Markkinoiden reaktio on indikoinut, että isoa koronlaskua pidetään virheenä. Osittain tuottotason nousua selittää kuitenkin myös markkinoiden odotukset kasvavasta liittovaltion budjettialijäämästä sekä tuontitulleista ja kauppasodasta, jos Trump valitaan presidentiksi.
Trumpin ehdottamat veronalennukset lisäisivät huomattavasti liittovaltion velan kasvua ja valtionlainojen tarjontaa, jos arvioidaan että mahdollisten tuontitullien verotulot eivät lähimainkaan kattaisi veronalennuksista johtuvia pienentyviä verotuloja. Valtionlainojen tarjonnan kasvu nostaa korkotasoa, jos valtionlainojen kysyntä ei kasva samassa suhteessa.
Myös esimerkiksi finanssisektorin osakkeiden vahva kurssikehitys viittaa siihen, että markkinoilla on hinnoiteltu Trumpin voiton todennäköisyyden kasvua. Finanssisektorin osakkeet ovat tuottaneet seitsemän prosenttia viimeisen kolmen kuukauden aikana – kolmanneksi eniten 11:sta S&P 500 -indeksin sektorista. Korkea tuotto selittyy paljolti odotettua paremmilla makrotalouden luvuilla ja pitkien korkojen nousulla. Korkokäyrä on jyrkentynyt viime viikkoina. Se on positiivista pankkien korkokatteiden kehitykselle.
Osakemarkkinoiden kehitys enteilee istuvan puoleen ehdokkaan voittoa
Osakemarkkinan kehitys on ollut vankkaa viime aikoina. S&P 500 -indeksin kokonaistuotto on ollut noin 35 prosenttia vuodessa, ja 3,7 prosenttia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Se on historian perusteella erinomainen uutinen istuvan puoleen presidenttiehdokkaan kannalta.
Jos S&P 500 -indeksin tuotto on ollut plusmerkkinen kolme kuukautta ennen vaalipäivää, istuvan puolueen ehdokas on lähes aina voittanut presidentinvaalin. S&P 500:n tuotto ennusti vaalivoittajan 83 prosenttisen todennäköisyydellä (20 voittajaa 24 vaalista) aikavälillä 1928-2020.
Dow Jones Industrial -indeksin ennustetarkkuus hieman eri aikajaksolla, vaalia edeltävän 11 viikon aikana, on ollut vielä parempi kuin S&P 500 -indeksillä. Edellisen kerran istuvan puolueen ehdokas hävisi vaalin vuonna 1968, jos Dow:n tuotto oli positiivinen 11 viikon aikana ennen vaalipäivää. Tällä kertaa se enteilee hyvää tulosta Harrisille, sillä Dow on tuottanut 2,8 prosenttia.
Toisaalta osakemarkkinoiden kehitys ei ole tärkeä asia merkittävälle osalle äänestäjistä. Pew Research Centetin mukaan vain noin 58 prosenttia amerikkalaisista kotitalouksista omistaa osakkeita. Osuus on kuitenkin kasvanut viime vuosina, ja on ennätystasolla.
Finanssimarkkinoiden kehityksessä on havaittavissa myös negatiivisia tekijöitä Harrisin menestyksen kannalta. Asuntolainojen korot ovat nousset huomattavasti viime viikkoina valtionlainojen tuottotason mukana. Keskimääräinen 30-vuotinen kiinteä korko oli noin 6,9 prosenttia 3. marraskuuta. Se kävi syyskuussa alimmillaan noin 6,1 prosentissa.
Korkeasta inflaatiosta johtunut kohonnut korkotaso on tehnyt asunnon ostamisesta vaikeampaa, erityisesti koska asuntojen hinnat kallistuivat huomattavasti pandemian aikana. Sillä on ollut negatiivisia vaikutuksia demokraattien kannatukseen. Talous ja inflaatio ovat olleet vaalien tärkeimpiä teemoja muun muassa terveydenhoidon, rikollisuuden, maahanmuuttopolitiikan ja demokratian uhkien kanssa.
