Yrittäjille pakolliseen lakisääteiseen eläkevakuutukseen eli YEL:iin tehtiin vuoden 2023 lakimuutos, joka ei ole pienyrittäjiä miellyttänyt.
YEL:n työtulon laskenta muutettiin niin, että YEL-maksujen perusteena eivät enää ole todellinen yrittäjän nostama palkka vaan ”laskennallinen työtulo”. Tämä laskennallinen työtulo on yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaava summa, joka määritellään vuositasolla. Se otettiin käyttöön osana vuoden 2023 YEL-lakiuudistusta.
Laskennallinen työtulo ei siis suoraan vastaa yrittäjän nostamaa palkkaa, vaan se kuvastaa yrittäjän työpanoksen kokonaisarvoa.
Tämä laskennallinen työtulo toimii perustana YEL-vakuutusmaksun laskemiselle sekä tulevaisuudessa maksettavan eläkkeen määrälle. Lisäksi se vaikuttaa yrittäjän muuhun sosiaaliturvaan, kuten työttömyyskorvaukseen, sairauspäivärahaan ja vanhempainpäivärahoihin.
Laskennallisen työtulon määrittelyssä huomioidaan useita tekijöitä, kuten yrittäjän työskentelytuntien määrä, yrityksen toimiala, liikevaihto, toiminnan mahdollinen kausiluonteisuus ja työntekijöiden määrä. Tavoitteena on, että työtulo vastaisi palkkaa, joka maksettaisiin yhtä ammattitaitoiselle henkilölle vastaavasta työstä.
YEL-lakiuudistuksen myötä työtulon määrittelyä tarkennettiin, jotta se vastaisi paremmin yrittäjän todellista työpanosta. Tämä muutoksen tarkoituksena on pyrkiä varmistamaan, että yrittäjien eläketurva ja muu sosiaaliturva olisivat oikeudenmukaisella tasolla suhteessa heidän työpanokseensa.
Valtiovarainministeri haluaa korjata YEL:n ”valuvian”
Yrittäjät ovat pitäneet laskennallisen työtulon mallia epäonnistuneena, ja nyt siihen on puuttunut valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.)
Purra toteaa kolumnissaan, että pienyrittäjän asemaa on konkreettisesti parannettava.
”Valuvikaisen YEL-eläkemallin on muututtava, jo puoliväliriihestä. Pienyrittäjät kärsivät valuvikaisesta, laskennallisesta työtulomallista. Samoin muita konkreettisia täsmätoimia lainsäädännössä voin omasta puolestani vakavasti harkita. Fiksut ideat toimivat aina”, Purra kertoo.
YEL-järjestelmän selvitystyö on kirjattu hallituksen ohjelmaan, ja Suomen Yrittäjät vaatii selvitystyön aloittamista.
”On hyvä, että ministeri laittaa vauhtia YEL:n selvitystyöhön. Hallitusohjelmaan kirjattu analyysi pitää tehdä nopeasti”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Suomen Yrittäjät kertoo, että yrittäjien keskuudessa tunteita on herättänyt juurikin YEL-työtulon määrittäminen. Eläkeyhtiöt ovat vuodesta 2023 lähtien tehneet YEL-tulotarkistuksia ja viime vuonna tarkistusten kohteena olivat alle 15 000 euron suuruiset YEL-työtulot. Tänä vuonna tarkistusvuorossa ovat olleet 15 000–25 000 euron YEL-työtulot.
Yrittäjäjärjestön mukaan useissa tapauksissa eläkeyhtiöiltä tulleet työtulolaskuriin perustuneet työtuloehdotukset eivät yrittäjien mukaan ole vastanneet yritystoiminnan todellista laajuutta tai työllistävyyttä.
Keskeinen ongelma laskennallisessa työtulossa on se, että sen määrittely on hankalaa.
”On selvää, että työtulojen määrittely on monessa tapauksessa vaikeaa ja joskus jopa mielivaltaista, koska yrittäjän työ on niin moninaista ja tulovirta usein vaihtelevaa”, Pentikäinen toteaa.
Pienyrittäjäjärjestö haluaisi rahastoida YEL-maksut
Mikro- ja yksinyrittäjät ry (MYRY) kiittää valtiovarainministeri Riikka Purraa ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosta heidän ilmoituksestaan käynnistää yrittäjien eläkejärjestelmän (YEL) uudistustyö.
MYRY on laatinut oman konkreettisen korjausohjelman keskustelun pohjaksi, jolla voitaisiin ratkaista kaksi YEL-järjestelmän keskeisintä ongelmaa: rahastoinnin puute ja epäoikeudenmukainen YEL-työtulon määritelmä.
Järjestön näkemyksen mukaan rahastointi tulee aloittaa pikaisesti ja YEL-työtulon tulee perustua todellisiin, verotettaviin ansiotuloihin, ei harkinnanvaraiseen arvioon. Lisäksi MYRY toivoo avointa keskustelua maksuprogression mahdollisuudesta: lähes 25 prosentin työeläkemaksu on kohtuuton etenkin yksinyrittäjille sekä aloittaville yrittäjille.
MYRY:n ehdotuksessa valtion tulisi lainata alkupääomaa rahastointia varten matalalla korolla ja pitkällä maksuajalla. Näin rahastointi voi alkaa ilman lisärasitetta veronmaksajille. Nyt pakkokorotettujen YEL-maksujen ylimenevä osuus voitaisiin ohjata suoraan rahastointiin.
Fiktiivinen ja pitkälti mielivaltainen palkkavertailu tulee MARA:n mukaan korvata todellisiin ansiotuloihin perustuvalla mallilla. Mallia voi ottaa muiden Euroopan maiden käytännöistä, tämä toisi selkeyttä ja oikeudenmukaisuutta järjestelmään, sekä olisi myös OECD:n suositusten mukainen.
Lisäksi pakollinen työeläkemaksu tulisi skaalata yrittäjän tulojen tai yrityksen koon mukaan. Tämä auttaisi etenkin aloittavia yrittäjiä, kasvuun panostavia yrittäjiä sekä toisaalta esimerkiksi pienituloisia naisyrittäjiä työvoimavaltaisilla aloilla.
